Nyt on muotia tehdä valtavia terveys- ja sosiaalikeskuksia.
Keskitetään, keskitetään, kyllä asiakkaat joutavat matkustamaan pidempiäkin matkoja lääkäriin, lastenneuvolaan, puheterapiaan tai hammashoitoon.
Ja jos sattuu olemaan niin sairas, ettei jaksa matkustaa, niin pysykööt sängyssään.
Helsingin Kalasatamassa aukeaa kolmen täysmittaisen jalkapallokentän (60 x 95 m) kokoinen hyvinvointikeskus (18 000 m2), jonka myötä lakkautetaan kaikki muut terveysasemat Kalliosta Herttoniemeen.
Vantaan virkamiehet haluavat pistää vielä paremmaksi
ja rakentaa kuuden jalkapallokentän (à 60 m x 94 m) kokoisen (32 000 m2) Tikkurilan hyvinvointikeskuksen.
Sen myötä lakkautettaisiin Hakunilan, Länsimäen ja Koivukylän terveysasemat.
Tätä lakkautusasiaa vaan ei missään kerrota.
Jos jokin kuntapäättäjää ärsyttää, niin tällainen piilottelu!
Tehdään hieno 50-sivuinen tarveselvitys, jossa luetellaan yksityiskohtaisesti, mitä kaikkea hienoa uuteen keskukseen tulee.
Muun muassa 96 wc:tä, 15 neuvottelutilaa, auditorio ja jokaikiselle terapia- ja sairauslajille omat isot huoneet, kun taas Kalasatamassa vastaanottohuoneet ovat pienempiä ja isomman tarpeen isoja huoneita jaetaan yhteiskäyttöön.
(Linkki tarveselvitykseen täällä)
Mainitaan ohimennen jossain rivien välissä, että tavoitteena on 2-3 hyvinvointikeskuksen malli koko kaupunkiin (ja kun siitä nousee meteli, korjataan tekstiin numeroiksi 3-4, mutta neliömetrejä ei rukata mitenkään).
Tsädäm!
Seitsemästä terveyskeskuksesta poistuu ainakin kolme tai neljä. Sattumalta tiedän, mitkä kolme, koska eräs johtaja vahingossa asian lipsautti.
Lakkautettavaksi suunnitellaan Hakunilan, Länsimäen ja Koivukylän terveysasemia – näiden alueiden asukkaat saavat luvan siirtyä hoitamaan asioitaan Tikkurilassa.
Kun palveluverkkoa ronkitaan näin isosti, olisi kyllä syytä kysyä kuntalaistenkin mielipidettä.
Haluavatko kuntalaiset pienet terveyskeskukset lähelle vai isot, täyden palvelun keskukset kauas?
Heidän rahoillaan ja heitä vartenhan näitä tehdään.
Ja haluavatko he käyttää 136 miljoonaa euroa yhteen terveyskeskukseen – vai ottaisivatko mieluummin sillä rahalla kymmenen uutta, tervettä koulua?
Tai 22 uutta, tervettä päiväkotia?
(Luvut editoitu 5.11.2019, kun hanke vielä lisää suurentunut…)
Hurjaa vauhtia kasvavassa kaupungissa nimittäin kouluja ja päiväkotejakin tarvitaan koko ajan lisää. Enkä nyt mainitse sanaa sisäilmaongelma.
136 miljoonaa euroa on Vantaalla yhden vuoden koko investointibudjetti.
Jos se raha käytetään valtavaan hyvinvointikeskukseen, niin sinä vuonna ei sitten rakenneta mitään muuta, ei edes urheilupuiston vessaa.
(Vantaan 2018 – 2021 taloussuunnitelma täällä)
Kyseinen 136 miljoonan euron jättikeskus oli vielä hetki sitten budjetissa kärpäsenkakkarivinä 73 miljoonan euron hintainen ja 10.000 m2 pienempi.
Silloinkin vastustin sitä mm. sotesotkun takia.
Mutta miten se nyt yhtäkkiä 136 miljoonaan pumpsahti?
Velkaisen Vantaan pitää miettiä tarkasti, mitä sen kannattaa rakentaa ja mitä ei.
Miljardivelkaa ei huvittaisi ehdoin tahdoin kasvattaa rakentamalla sotealueen hyväksi kallis investointi samalla kun omat vanhat terveys- ja sosiaalikiinteistöt jäävät kaupungin riesaksi.
Nyt jäitä hattuun ja avoin kuntalaiskeskustelu palveluverkoista, kiitos!
Vaula Norrena, kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen
P.S. Monessa muussa maassa nämä asiat tehdään tietysti toisin.
Keski-Euroopassa on omalääkärijärjestelmä, paljon perhelääkäreitä ja pieniä lääkäriasemia.
Siellä lääkärin saa halutessaan kotikäynnille terveyskeskushintaan.
Tanskassa ja Norjassa on ns. omatiimijärjestelmä ja lähipalvelut.
Vain Ruotsissa ja Suomessa keskitetään palveluja jättikeskuksiin.
JK. Onneksi Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta palautti asian uudelleenvalmisteluun jo toisen kerran nyt 4.11.2019.
