Lehdissä ja somessa kiivastellaan, että Vantaalla ei ole varaa ratikkaan – rahat tulee kuulemma käyttää terveyspalvelujen parantamiseen.
Ajattelevat, että on olemassa iso kunnan rahasäkki, josta otetaan rahaa joko palveluihin tai ratikkaan. Asia ei ole niin.
Sillä palveluihin otetaan rahat verotuloista, joita on Vantaalla miljardi euroa vuodessa.
Ratikka taas on investointi, joka ensin rahoitetaan velalla, mutta sitten maksaa itsensä takaisin, jopa kaksin kerroin, ratikanvarren kiinteistökehitystuloilla, jos onnistuu kuten Kehärata onnistui.
Pitkän päälle ratikka voi tuoda meille paljon rahaa.
PALVELUIHIN 1,3 MILJARDIA/ V
Palveluista sananen.
Suoriin kuntalaisten palveluihin (koulutus, varhaiskasvatus, sosiaali- ja terveydenhoito, kulttuuri ja liikunta sekä joukkoliikenne) Vantaa käyttää noin 1,3 miljardia euroa vuodessa.
Siitä sosiaali- ja terveystoimeen menee 673 miljoonaa ja koulutukseen ja varhaiskasvatukseen 421 miljoonaa euroa vuodessa.
Pelkästään erikoissairaanhoitoon käytämme 1059 euroa/asukas vuodessa, vaikka vain harva asukas sitä palvelua tarvitsee.
(Mitä saat verorahoillasi – ja miten Vantaa käyttää verorahat –
Siitä lisää VEROVIDEOT -sivulla. Siellä on 9 pikavideota,
paljonko mihinkin palveluun käytetään rahaa
(summina per asukas, niin on helppo vertailla)
SOTE PARANTAA TERVEYSPALVELUJA
Terveyspalvelujen kannalta lienee hyvä, että sote tulee.
Sen myötä terveysbudjetti Vantaalla pakosti kasvaa suuremmaksi kuin siihen on tähän mennessä käytetty. Terveyspalvelut varmaan paranevat.
Soten kääntöpuoli on, että kaikki muut palvelut joudutaan jatkossa tuottamaan pienemmällä rahalla kuin ennen.
PÄIVÄHOITO JA KOULUT TARVITSEVAT RAHAA
Näin päivähoito, peruskoulu, lukio ja ammatillinen koulutus joutuvat säästökuurille.
Vaikka lasten ja nuorten määrä kasvaa koko ajan. Vaikka oppimistulokset ovat tippuneet ja ammatillisen koulutuksen keskeyttämiset lisääntyneet.
Tulevaisuus vaatii meiltä entistä parempaa koulutusta ja kasvatusta.
Mistä saamme lisää tuloja Vantaalle? Jotta pystymme parantamaan myös koulutuspalveluja?
Kasvavan kaupungin pitää kasvaa myös taloudessa. Ratikka on siihen yksi ratkaisu.
RATIKKA TUO TYÖPAIKKOJA
Ratikka tuo paljon lisää työpaikkoja, liiketoimintaa ja rakentamista.
Näin Kehäratakin teki.
Maanmyyntitulot olivat rakentamisen aikaan 50 miljoonaa euroa vuodessa ja myynti jatkuu vielä vuosia.
Uudet asunnot toivat uusia veronmaksajia. Esim. Kivistön uudella alueella verotulot ovat 125% Vantaan keskivertoverotuloista.
Rata on tuonut myös rutkasti uusia työpaikkoja ja yrityksiä erityisesti Aviapoliksen alueelle.
Lisäksi kehärata tuo nyt ns. aikakustannushyötyjä 27 miljoonaa euroa vuodessa – kansantaloudellista hyötyä lyhentyvistä työmatkoista (erityisesti autoilijoille, kun ruuhkat vähenevät!) yms.
RAITEET TUOVAT TULOJA
Kansainvälisesti onkin havaittu, että raiteet tuovat pitkäaikaisen kasvun talouteen.
Ratikka maksaa Vantaalle noin 400 miljoonaa euroa (267 raiteet, kaista ja pysäkit; + 15 ratatunnelin lisämaksu, 60 varikko, 60 vaunut = 405 miljoonaa).
Kiinteistökehitystuloja ratikasta on uusimman arvion mukaan tulossa 425 miljoonaa euroa enemmän kuin superbussivaihtoehdosta.
Tämän mukaan ratikasta tulee siis voittoa.
Kaiken kaikkiaan ratikka tuo noin 900 miljoonaa euroa Vantaalle.
Ratikan suunnitteluun käytetään nyt neljä vuotta ja sen aikana pitää tulla tarkempi selvyys myös sen rahavaikutuksiin. Jos ja kun rahavaikutukset ovat positiiviset, kannattaa ratikka ilman muuta rakentaa.
Ratikka ei silloin ole pois palveluista, vaan tuottaa rahaa palveluja varten.
Vaula Norrena, kaupunginhallituksen 2. vpj, yrittäjä (vihr)
P.S. Ratikasta väiteltiin Vantaan valtuustossa 16.12.2019 .
Yllä yksi ratikkapuheeni tuossa väittelyssä.
