Vantaan koululaisten lukutaito jatkaa heikkenemistään. Uusimman lukuseulan mukaan Vantaan tokaluokkalaisista 43 % ja seiskaluokkalaisista 37 % omaa erittäin heikon lukutaidon. Tämä tarkoittaa, että oppilas ratkaisee alle 15% lukuseulassa arvioitujen teknisen lukutaidon, tekstin ymmärtämisen sekä sanelun tehtävistä.
Tämä lapsi nauttii lukemisesta!
Ajattelu tehdään sanoilla
Heikko lukutaito vaikeuttaa ajattelua ja päättelyä, sillä myös sisäinen ajatustyö tehdään usein sanoilla ja käsitteillä. Huonon lukutaidon omaavat eivät valitettavasti tule pärjäämään aikuisina yhteiskunnassa, sanovat asiantuntijat.
Mistä koululaisten lukutaidon heikkeneminen sitten johtuu, vaikka äidinkielen tunteja on lisätty ja tukiopetukseen panostettu? Erään vantaalaisen oppilaan äiti valitti hiljattain mediassa, että kouluissa ei enää vaadita lukemista. Hänen mukaansa digitaaliset oppimateriaalit antavat oppilaiden ruksata vain rastin ruutuun, eikä pidempää kirjoittamista enää harjoitella.
Aivot hyötyvät konkretiasta
Tutkimuksissa onkin havaittu, että vaikka digimateriaalista olisi nopeampaa löytää vastaus rajattuun kysymykseen, tukee painettu teksti paremmin laajojen kokonaisuuksien ymmärtämistä. Lukeminen on keskittyneempää paperilta. Myös matematiikan osalta on havaittu, että tulokset ovat keskimäärin parempia, kun tehtävät tehdään kynällä ja paperilla, eikä tietokoneruudulla (Digivoo 2022)
Aivotutkimus osoittaa, että monien aivot hyötyvät konkretiasta: elävästä paperista, käsin kirjoittamisesta, piirtämisestä. Silti Vantaalla on kouluja, joissa on vain muutamassa aineessa oppikirja, muuten opiskellaan ruudulta.
Nuorisovaltuusto pyytää painettuja kirjoja
Vantaan nuorisovaltuusto toivoo painettujen oppikirjojen lisäämistä kouluihin. Monet lapset ja nuoret kokevat oppivansa paremmin fyysisiä oppimateriaaleja käytettäessä. Myös nuvalaisten omien kokemusten mukaan perinteisestä kirjasta opiskeleminen helpottaa keskittymistä ja oppimista. Harmillisesti nuoret saavat kuitenkin usein kuulla, ettei valinnanvaraa ole ja että digimateriaali on ainoa saatavilla oleva vaihtoehto. Nuva toivookin, että jatkossa tilanne voisi olla toisin.
Syytä painaa jarrua digihuumaan?
Onko siis koulujen digivallankumous aitoa edistystä, vai olisiko syytä painaa välillä jarrua? Riihimäki kysyi opettajien, oppilaiden ja perheiden kokemuksia ja lisää nyt painettuja oppikirjoja kouluun.
Sen sijaan Vantaan valtuuston enemmistö ei katsonut tarpeelliseksi selvittää oppilaiden, opettajien ja vanhempien näkemyksiä oppimateriaaleista ja -menetelmistä (aloite siitä hylättiin äänin 33-30 valtuustossa 19.8.24).
Jatkammeko siis väkisin nykyisellä linjalla, vaikka lukutaidon heikkeneminen kaupungissamme on kiistaton tosiasia? Kuinka varmistamme, että tulevat sukupolvet pärjäävät yhä haastavammassa tietoyhteiskunnassa, jos emme ole valmiita tarkastelemaan, mikä aidosti tukee oppimista?
Mielipide Vantaan Sanomissa 6.11.2024
Vaula Norrena, merkitystutkija, kaupunginvaltuutettu
Tuomas Mutanen aivotutkija, varavaltuutettu
Vincent Joki, opiskelija, nuorisovaltuuston puheenjohtaja
