Trendit 1: Selkeys ja helppous

 
 Kaiken pitää olla nyt entistäkin helpompaa ja selkeämpää kuluttajalle. Olen tutkinut viime aikoina pakkauksia, logoja, aikakauslehtiä ja mainoksia. Sekä kuluttajahaastatteluin että semioottisesti.
”En jaksa!” parahtaa kuluttaja pakkausvalikoiman äärellä. ”En kestä yhtään sekavuutta enää!” huudahtaa lehden lukija. ”Haluan jotakin helppoa ja kivaa!” sanoo harrastuksen valitsija. ”Kertokaa mulle äkkiä ja muutamalla sanalla, mistä on kyse, niin voin ehkä tarttuakin siihen” vaatii työpaikkailmoituksen lukija.
Olihan se odotettavissa, että ’tehokkaasta’ multitaskingista on sivuvaikutuksia.
Kun entiset lineaariset kirjanlukija-aivot on opetettu flipperimäisiksi multimedia-aivoiksi, niin vastapainoksi levon, selkeyden ja helppouden tarve kasvaa.
Facebook-statuksen maksimimerkkimäärä on 420, koska Facebookia käyttävät tavalliset ihmiset. Twitterissä, joka on bisnesmäisempi media, sallittu merkkimäärä on vain 140. Se ihana selkeys ja helppous, multitaskingin vastapainoksi.
Facebook-ajan flipperikuluttajat ovat helpottuneita asian tiivistämisestä ja yksinkertaistamisesta,  ja toivovat samaa myös mainoksiin, pakkauksiin ja mediaan ylipäänsä. Vähemmän tekstiä, enemmän asiaa. Yksinkertaisempia kuvia, vähemmän katsottavaa, parempi mieli.
Niin, ja uskaltaako tämmöistä business-mediassa sanoakaan: kuluttajat haluavat toisaalta myös vähemmän mainoksia, vähemmän pakkauksia, vähemmän medioita, vähemmän valinnanvaraa.
Vähemmän valinnanvaraa, vähemmän stressiä. Mitenkäs se tämmöinen toive markkinataloudessa toteutetaan?

Vaula Norrena

Vihreä kuntapoliitikko, semiootikko, yrittäjä, koirankävelyttäjä, kierrätyskirjaston hoitaja, metsän omistaja, luonnon rakastaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Kieliä kouluun!

ti loka 25 , 2011
  Kielten opiskelu on peruskouluissa ja lukioissa vähentynyt dramaattisesti. Syynä ei ole se, että koululaisia ei enää kielet kiinnostaisi. Vaan se, että kunnissa on suurennettu valinnaisten kielten minimiryhmäkokoja niin suuriksi, ettei tarvittavaa määrää oppilaita yksittäisille kielille enää löydykään. Eniten tästä kärsivät ne oppilaat, jotka haluaisivat opiskella venäjää, ranskaa, saksaa tai espanjaa. monessa koulussa ainoa valinnaisen pitkän kielen ryhmä syntyy ruotsin kieleen. Vetoan nyt kouluihin ja erityisesti koulujen rehtoreihin: tehkää yhteistyötä pitkien kielten ryhmien puolesta! Jos yhteen kouluun perustetaan ranskan ryhmä, […]

Kiinnostaako?

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram
LinkedIn
Share