Tulot maahanmuutosta ovat suuremmat kuin menot

Blogi mamu siirtolaiset amerikkaan
Kaikki suomalaisethan ovat alun perin maahanmuuttajia. Kantaisämme ja -äitimme muuttivat tänne Baltiasta tai Volgan mutkasta.
Sen jälkeenkin olemme olleet innokkaita maahanmuuttajia. Sata vuotta sitten meiltä lähti Amerikkaan 300.000 ihmistä mainareiksi, metsätyömiehiksi, kotiapulaisiksi.

Emilia ja Viktor Hästbacka 1911
Emilia ja Viktor Hästbacka 1911

Minunkin isänäitini  lähti sata vuotta sitten Pohjanmaalta Amerikkaan siirtolaiseksi –  mutta palasi takaisin, kun hänen räätälimiehensä kuoli tuberkuloosiin.
Niin minusta ei tullut kolmannen polven siirtolaista Amerikkaan.
1960-luvulla Ruotsiin meni neljännesmiljoona Volvon tehtaille. Englantiin, Saksaan ja Ranskaan meni tuhansia tyttöjä au-paireiksi.
Olen itsekin kokeillut maahanmuuttajan uraa: lukiolaisena USA:ssa, kesätyöläisenä Ruotsissa sekä myös laittomana työläisenä Italiassa.
Suomesta on lähtenyt maailmalle viisin-kuusinkertaisesti se määrä, mitä tänne on muualta tullut.
Olisipa kumma jos vain meillä olisi oikeus etsiä onnea muualta, mutta muut eivät saisi koskaan tulla tänne.
Ja kun mekin heitä tarvitsemme. Huoltosuhteemme heikkenee. Jonkun on tehtävä työt senkin jälkeen, kun suuret ikäluokat astuvat vanhuuteen.
Suomeen muuttaa  noin 20 – 30.000 ihmistä joka vuosi, ja täältä lähtee n. 10 – 15.000 ihmistä muihin maihin. Maahanmuuttajia on Suomessa nyt  200.000. Noin 3,8% väestöstä.
Blogi mamu Italia
OECD:n International Migration Outlook-tutkimuksen mukaan tulot maahanmuutosta ovat suuremmat kuin menot, myös Suomessa.
Venäjältä ja Virosta.
Maahanmuuttajat siis kokonaisuutena tuovat maahan enemmän verotuloja kuin vievät menoja sosiaalikuluina ja koulutuksena.
Fiscal impact of migration is positive in almost all western countries
Valtion tulojen ja menojen suhteen maahanmuuton vaikutus on positiivinen lähes kaikissa OECD-maissa.

(kuvan voi klikata suuremmaksi)
Myös kouluttamattomat maahanmuuttajat ovat yhteiskunnalle edullisempia kuin kouluttamattomat oman maan kansalaiset, OECD tutkimuksen mukaan. (Eivät sanoneet suoraan miksi, mutta ilmeisesti maahanmuuttajat sitten tekevät matalapalkkatöitä enemmän kuin kotimaalaiset.)
Vantaalla jo 13,8% väestä on maahanmuuttajataustaisia, 28.000 ihmistä. Suurin osa on Venäjältä ja Virosta.
Mutta 25% heistä on työttöminä keväällä 2014. Tässä on tapahtunut 5 % lisäys vuodesta 2010. On selvä, että täällä tarvitaan monikulttuurisuusohjelmaa ja toimenpiteitä maahanmuuttajien työllistämiseksi.
Immigrants' employment is lower than the native-born people's.
Maahanmuuttajien työllisyysaste on kokonaisuutena vain hieman alempi kuin kantaväestön. Sillä maahanmuuttajia on eläkeläisinä vähemmän.

 
Sillä toisin kuin jotkut luulevat, muualta tulevat eivät ole työhaluttomia.
Päinvastoin. Suurin osa heistä on tullut tänne juuri siksi, että saisivat tehdä töitä ja tienata. Työn löytäminen Suomessa vaan ei ole aina niin helppoa.
Voisin kertoa kymmeniä surkuhupaisia juttuja maahanmuuttajatuttavieni yrityksistä työllistyä tässä maassa.
Tarek Cafe Pirkkola laittaa ruokaaMieheni on Egyptistä. Hän tuli Suomeen 1989, lapsuudenystävänsä ravintolaan töihin keskelle kuuminta nousukautta.
Sitten tuli lama, ravintola meni konkurssiin, mies jäi työttömäksi.
Työvoimaviranomaiset määrittelivät, että hän ei voi hakea Suomessa töitä, koska hän ei osannut ravintolatyökokeessa kirjoittaa suomeksi essee-vastauksia erilaisista ruoan valmistusmenetelmistä.
Tokihan hän oli em. töitä tehnyt jo vuosia, mutta ei osannut kirjoittaa suomeksi tekemästään.
(Olisiko ranskalainen 5 tähden Michelin-kokki osannut?)
Monelle hänen ystävälleen kävi samoin. Insinööri Ali joutui opiskelemaan insinöörintutkintonsa toiseen kertaan suomen kielellä, koska Suomen viranomaiset eivät tunnustaneet egyptiläistä tutkintoa.
Toinen, kaksi yliopistotutkintoa omaava kaveri päätyi tekemään työllistämistuella kuuden kuukauden pätkiä atk-tukihenkilön töitä, välillä pitkiä aikoja työttömänä.
Moni on saanut tehdä ihme temppuja, että on saanut Suomessa töitä.
Ystävämme Ibrahim opetteli satoja suomenkielisiä ajokoekysymyksiä kärpäsenkakkajonoina päästäkseen läpi suomenkielisestä bussikuskitutkinnosta. Hän osasi puhua suomea, vaan ei lukea ja kirjoittaa. (Nykyään ajo-opetusta sentään annetaan myös englanniksi.)
Joten kun te katsotte niitä maahanmuuttajia, jotka työttöminä tallaavat katuja tylsistyneen näköisinä, muistakaa että useimmat heistä eivät ole valinneet osaansa vapaaehtoisesti.
Työnantajat Suomessa eivät välttämättä kutsu haastatteluun niitä, joilla on kummallinen nimi, Suomen kansalaisiakaan.
Täydellistä suomen kielen taitoa vaaditaan usein sellaisissakin tehtävissä, joissa sillä ei ole suurta merkitystä. Kielikursseille on puolen vuoden jonot.
Maahanmuuttajan aikaisempaa työkokemusta ei ehkä lasketa, koska se on saatu muualla kuin Suomessa.
Ja jotenkin vain karsastetaan, totta sekin on.
Blogi mamu ikkunaVantaan uusi monikulttuurisuusohjelma tulee tarpeeseen.
Sen lisäksi tarvitaan asenteiden avautumista.
Tarvitaan sen oivaltamista, että ihmiset jotka päätyvät tänne, eivät ole sen kummempia kuin suomalaiset olivat sata vuotta sitten seikkaillessaan Atlantin yli Amerikkaan.
He ovat halukkaita tekemään töitä ja tienaamaan. He ovat kiinnostuneita mukautumaan uuteen kulttuuriin, kunhan saavat pitää myös jotain omaa.
Heillä on yritystä ja uskallusta.
 
Annetaan heidän kantaa kortensa kekoon. Niin kuin meidänkin on annettu muualla.
 
P.S.  Kun suomalainen työvoimaviranomainen kielsi miestäni hakemasta ravintola-alan töitä, hän meni siivoojaksi ja säästi joka pennin, kunnes sai hankittua oman kahvilan. Kahvilanpitäjänä hän on 15 vuotta tehnyt töitä 7 päivää viikossa. Yrittäjänä toki enemmän ja vaativampaa kuin niissä ravintola-alan töissä, joihin hän ei suomalaisten työvoimaviranomaisten puolesta kelvannut.
Tarek Cafe Pirkkola tiski
Café Pirkkola

Maahanmuuttajien työttömyydestä Vantaalla : http://ly.prod.wunder.io/content/maahanmuuttajien-ty%C3%B6tt%C3%B6myys-korkealla-jo-pitk%C3%A4%C3%A4n-vantaalla
Pääkaupunkiseudun pärjääminen vaatii maahanmuuttajien työllistymistä: Maahanmuutto ja maahanmuuttajat pääkaupunkiseudulla
OECD Migration Oulook -raportti on kokonaisuudessaan luettavissa täällä:
http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/social-issues-migration-health/international-migration-outlook-2013_migr_outlook-2013-en#page1
 

Vaula Norrena

Vihreä kuntapoliitikko, semiootikko, yrittäjä, koirankävelyttäjä, kierrätyskirjaston hoitaja, metsän omistaja, luonnon rakastaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Hassuja ennakkoluuloja

to touko 22 , 2014
Nuorempana minulla oli hassuja ennakkoluuloja. Suhtauduin epäilevästi mm. aamuvirkkuihin, lyijytäytekynän käyttäjiin ja tummansinisestä väristä pitäjiin. Ihan totta. Aamuvirkut olivat minusta epäilyttäviä. Jos ihminen menee nukkumaan aikaisin ja herää aikaisin, täytyyhän hänen olla mielikuvitukseton rutiinin rakastaja. Vai? Lyijytäytekynän käyttäjät olivat astetta pahempia. Mitä se tuommoinen himmeän harmaan pikkupräntin tai numeron nyhertäminen oikein on? Ei voi olla oikeaa elämää, varmasti joku pikkusieluinen pedantti virkamiestyyppi, ajattelin. Kyllä verevä ihminen kirjoittaa tussilla tai mustetäytekynällä, niillä on nopea liu’uttaa kynää ja tekstistä saa paksun puhuvaa. Ennakkoluuloisimmin suhtauduin tummansinisestä väristä pitäjiin. […]
Hassuja ennakkoluuloja

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn