
Tätä emme osanneet odottaa koronavuonna.
Että kaiken itkun, murheen ja epätoivon jälkeen Vantaan vuoden 2020 tilinpäätös onkin 55 miljoonaa euroa – voitollinen!
Hirmu kiireellä patistettiin viime keväänä toimialat säästämään miljoonia euroja jo 2020 aikana (paitsi sosiaali- ja terveystoimi, tietysti) sekä – 20 miljoonaa investoinneista.

Vaan nyt onkin sitten tehty voittoa 55 miljoonaa.
Se on pitkälti valtion koronatuen ansiota, jota emme uskaltaneet etukäteen arvioida noin jalomieliseksi.
Valtion koronatuki oli lopulta Vantaalle 90 miljoonaa euroa.
Sen ansiosta laitettiin lentokentälle 24 h päivystys, koronakoirat, testit, tieodtus ja kaikki.
Sen ansiosta saatiin eväspusseja etäkoululaisille ja lisättiin kotihoitoa perheisiin ja vanhuksille.
Sen ansiosta annettiin ruoka-apua sekä harkinnanvaraista toimeentulotukea koronan aiheuttamaan talousahdinkoon.
Sen ansiosta – ja koska itsekin vedimme vyön erittäin kireälle – virkakunta päätti vuoden lopussa maksaa vanhoja lainoja pois 46 miljoonaa.
Nyt velkasummamme on enää 858 miljoonaa euroa, 3820 euroa/asukas .
Velkamme per pää on nyt Suomen kuntien keskitasoa.
Emme siis ui enää syvässä päässä haiallasta.

Rahamielessä ei siis käynyt kuinkaan. Mutta mutta.
Moni lapsi ja nuori putosi kärryiltä etäkoulussa, moni vanhus sairastui yksinäisyyteen, moni työttömäksi joutunut putosi turvaverkkojen läpi pitkäaikaiseen huono-osaisuuteen.
Kaikkea ei kannata mitata rahassa.
Hyvinvointimittarit ovat pitkällä tähtäimellä usein toimivammat.
Aina kun leikataan, joku kärsii
Säästävän taloustuloksen kääntöpuoli on edelleen monenlainen heikommin vointi: lastensuojelun asiakasmäärien kasvu, ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen 20,6 % ja terveyskeskusjonojen pamahtaminen 85 vuorokauteen asiakkaille, joilla ei ole omalääkäriä, omalääkärilläkin 41%.
Milloin Suomen kunnat oppivat, että ongelmien ennalta ehkäisy on niin paljon kannattavampaa kuin syrjäytymisten jälkikäteen korjaaminen kalliilla tukitoimilla?
Esimerkki. Vihreiden esityksestä Vantaalle lisättiin (kokeellisesti) muutamia psykologeja varhaiskasvatukseen pari vuotta sitten.
Tulokset ovat olleet pelkästään kiittäviä. Niin moni lapsen käytös- tai neurologinen häiriö on saatu napattua kiinni varhaisessa vaiheessa ja niin moni perhe on saanut keskusteluapua riittävän ajoissa.
Tällaista tarvitaan enemmän, eikä vain taivastelua, kuinka lastensuojelumenot kasvavat.
Korona kurittaa pk-seutua
Korona on iskenyt pääkaupunkiseudun elinvoimaan kovemmin kuin muualle – koska täällä on niin paljon palveluvaltaisia työpaikkoja.
Vantaalla taas lentokentän sulku on aiheuttanut työttömyyskatastrofin.
Peräti 16.000 henkilöä on työttöminä/ lomautettuina pelkästään lentokentän alueella.

Työttömyys on iso ongelma
Vantaan työttömyys on nyt PK-seudun heikointa (14,9%) vaikka ennen koronaa se oli Vantaalla seudun parasta (8,1%).Vuodesta 2021 odotetaan vaikeampaa kuin 2020, lähinnä koska valtion koronatuen odotetaan olevan hyvin pientä enää.
Nähtäväksi jää.
Varmaa on, että talous on tiukkaa jatkossakin kaupungissa, joka kasvaa 3000 – 4000 henkeä vuodessa ja tarvitsee joka vuosi pari uutta koulua, 6-7 uutta päiväkotia ja yhden vanhusten hoivakodin.

Vantaan tilinpäätöksestä 2020 pointit kirjasi
Vaula Norrena, kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja (vihr)
