Olen toivonut, että koulusta tulisi aito kotiseutuyhteisö.
Nyt lisään tähän ehdotuksen, että koulun kentästä voisi tulla lähiseudun ihmisten vapaa-ajanviettopaikka, myös aikuisten ja eläkeläisten.
Kun koulun kentälle tehdään myös petankkikenttä ja pihashakki, alkavat alueen aikuisetkin viihtyä siellä. Tietysti pitää olla myös muutama pensas, pari penkkiä ja pöytä, että on mukava istuskella ja jutella.
Näin syntyy luonnollista yhteisöllisyyttä.
Aikuisten läsnäolo tuo turvallisuutta ja mukavaa ilmapiiriä lapsille ja nuorille.
Perheet tutustuvat toisiinsa.
Myös vanhat ihmiset saavat seuraa, jos perustetaan esim. jokailtainen yhteinen petankkikerho. Ilkivallan tekijätkään eivät enää sitten kentällä viihdy, kun aikuisen silmä on näkemässä.
Ymmärrän toki, että tämäkin on rahasta kiinni.
Ehdotankin tässä vaiheittaista parantamista resurssien mukaan. 1. vaihe ei vaadi rahaa juuri lainkaan, vain hyvää tahtoa ja aikuisten yhteistyötä. 2. vaihe ja 3.vaihe vaativat rahaa, vaan koulu kerrallaan sekin onnistuu.
IDEOITA:
1. Ehjät futismaalit ja kentän viikottainen lanaus joka koulun kentälle. Joka kentälle lukollinen välinelaatikko, avaimia koulun vanhempainyhdistykselle, lähikirjastoon, lähitaloyhtiöille. Avainta saa lainata 20 euron tms. panttia vastaan. Välinelaatikossa futispalloja + tötsiä, petankkikuulia, mitä muuta?
(Koulussa voisi nyt ensihätään lahjoittaa joka luokalle omia välkkäpalloja, vanhemmat voivat tehdä tämän. Pallon saamisen ehtona se, että koko luokka allekirjoittaa välkkäfutissäännöt – joissa mm. vannotetaan pitämään maalit ehjinä ja palauttamaan pallo luokkaan. Olen jo harrastanut tätä Korsossa Mikkolan koulussa, ja hyvin on toiminut. Välkkäfutissäännöt kirjoitin rappimuotoon, niin pysyvät paremmin mielessä.)
2. Kunnostetaan koulujen kentät monipuolisiksi liikuntapaikoiksi.
Pätkä tartania pompotteluun ja pikajuoksulähdön harjoitteluun, pituus- ja korkeushyppypaikka vähintään. Se petankkikenttä voi olla myös myös kuulantyöntöpaikka.Pihashakki sekä istuinpenkit, niin että aikuiset ja eläkeläisetkin viihtyvät kentällä.
3. Talvisin toimintaa ylläpidetään luistinradalla ja pukukopilla.
Tuodaan parakkimainen pukuhuone-bajamaja-wc-yhdistelmä talveksi. Siellä voisi olla vaikka perheiden lahjoittamia lainaluistimiakin. Päivällä kopista huolehtii koulun vahtimestari. Illalla taas pukukopin avain lainaksi panttia vastaan, lähikirjastosta tai -kaupasta, sopimuksen mukaan.
4. Edelleen toki ajan myös oikeiden urheilupuistojen rakentamista ja kunnostamista, kuten Elmon urheilupuistoa Korso-Koivukylään.
Jälkisana:
Kuinka ollakaan, vuonna 2013 Vantaan liikuntatoimi asetti KOULUJEN LÄHILIIKUNTAPAIKAT etusijalle liikuntapaikkarakentamisessa.
Hienoa, nyt moni koulun kenttä on jo kunnostettu monipuoliseksi aikuistenkin liikuntapaikaksi!
