Kun 40 vuotta sitten makrotaloustieteen luennolla ihmettelin, eikö rajallinen maapallo tule asettamaan kasvulle rajat, en osannut kuvitella, että se tapahtuu näin nopeasti.
Ja kun 30 vuotta sitten kävi ilmi, että konkreettisia toimia tarvitaan pian, jotta maapallo ei tuhoudu ilmastonmuutokseen, en osannut kuvitella, että toimet tapahtuvat näin hitaasti.
Siltikin olemme Vantaalla etujoukoissa (maailman ja Euroopan mittakaavassa) tekemässä hiilivapaata kaupunkia 2030 mennessä.
Vantaalla on valmisteltu resurssiviisauden tiekartta.
Sen avulla tavoitellaan hiilineutraalia ja jätteetöntä tulevaisuuden kaupunkia, jossa luonnonvaroja käytetään säästeliäästi – samalla luoden edellytyksiä kestävälle hyvinvoinnille.Työn taustalla on luonnonvarojen hupeneminen ja ilmastonmuutos, jotka pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi.
HIILIVAPAA VANTAA 2030
Mitä kaikkea se vaatiikaan – liekö parempi että emme vielä tiedä?
Ihmiset eivät vapaassa maailmassa ilahdu, jos heidän elämäntapojaan ruvetaan kontrolloimaan.
Vaan onneksi on muoti ja trendikkyys!
Kun kasvisruoka tulee trendikkääksi, olemme suorastaan innokkaita syömään härkistä, nyhtökauraa ja raparperipataa.
Kun yhtäkkiä onkin fiksua kulkea töihin pyörällä tai bussilla, niin kaikkihan me haluamme olla fiksuja, eikö vain?
Kun ei ole enää muodikasta rakentaa 200 m2 kivitaloa, vaan ennemmin ekotehokas 100 m2 puutalo, niin moniko haluaa jäädä taantumukselliseksi?
Kaupungin tehtäväksi jää tehdä uudet, trendikkäät elämäntavat helpoiksi ja edullisiksi.
Se on meidän tehtävämme päätöksentekijöinä.
Selviytyäksemme hiilineutraaliustavoitteesta meidän tulee tehdä päätöksiä, jotka lisäävät joukkoliikennettä ja vähentävät yksityisautoilua.
Päätöksiä, jotka tekevät joukkoliikenteen helpoksi, nopeaksi ja edulliseksi kaikille.
Päätöksiä, jotka kannustavat omakotiasukkaita vaihtamaan vanhat öljylämmitysjärjestelmät maalämpö- tai aurinkolämpöjärjestelmiin.
Jotka auttavat taloyhtiöitä vähentämään energian kulutusta.
Jotka vähentävät ruokahävikkiä ja punaisen lihan käyttöä työpaikkaruokaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa.
Jotka helpottavat jakamistaloutta ja tavaroiden sekä materiaalien kierrätystä.
Jotka ylipäänsä helpottavat palvelutalouden kasvua tavaratalouden sijaan.
Myös päätösten muodolla on väliä.
Meidän tulee keksiä mieluummin porkkanoita kuin keppejä päästöjen vähentämiseksi.
