Todella upeaa, että Vantaa painottaa asuinalueille ja koulujen pihoille rakennettavia monitoimikenttiä, kuntoilu- ja leikkivälineitä liikuntapaikkasuunnitelmassaan.
Kiitokset siitä!
Ja yllättävän hyvinhän Vantaa on pystynyt näitä lähiliikuntapaikkoja rakentamaan tiukasta säästökuurista huolimatta.
KOULUJEN LÄHILIIKUNTAPAIKAT
Esim. Kartanonkosken koulun viereen on tehty ihan hirmu hieno lähiliikuntapuisto.
Siellä on valtavat tekonurmikentät jalkapallolle, jääkiekkokaukalo talvisin, rantalentiskentät, sählykenttä, koriskenttä, kuntoiluvälineet ja ties mitä.
Tämän hinta oli kolme miljoonaa euroa ja ensi vuonna vielä 1,9 miljoonaa huoltorakennuksesta.
Noin 5 miljoonan euron investointi palvelee 850 koululaista ja Pakkalan-Tammiston 14.000 asukasta.
(Turhankin kallis ja suuri, jos minulta kysytään, vaan onhan asukkaitakin alueella paljon.)
Liikuntapaikkarakentamisen kustannuksia ällistelen. Käsittämätöntä, että pelkkä urheilupuiston huoltorakennus maksaa miljoonan (Tikkurila) tai jopa kaksi (Kartanonkoski) – huoltorakennus!
Onko näissä isokin ”julkisen rakentamisen lisä”? Kilpailuttakaa!
Korsoon on tehty pienempi lähiliikuntapuisto.
Vanhan urheilukentän yhteyteen on laitettu sählykaukalo, lentiskentät ja kuntoilulaitteet 750.000 eurolla. Se palvelee 950 koululaista ja Korson-Vierumäen 8.800 asukasta.
Minusta tämä on kyllä riittävä ja laadukas taso, kun rahasta on tiukkaa.
Sinänsä fiksua, että monitoimikenttiä rakennetaan koulujen yhteyteen.
Tulossa lisää Länsimäkeen, Ylästöön, minne vielä? Kiitokset ohjausryhmälle ja liikuntatoimelle!
Yksi ensimmäisistä taisi olla Mikkolan koulun kenttä 2009.
Se palvelee 830 oppilasta ja Mikkolan-Matarin alueen 5.500 asukasta.
Lähiliikuntapaikkoja tarvitaan eniten sellaisilla alueilla, joissa suuri osa lapsista on vähävaraisista perheistä.
Heillä ei ehkä ole mahdollisuutta maksaa kalliita harrastuksia ja kuskata lapsia autolla kauemmas harkkoihin.
Mikkolan kentälle ei ole tehty ilkivaltaa koko tämän viiden vuoden aikana.
Joidenkin pelko, että jotkut pilaisivat hienon paikan, osoittautui turhaksi.
LEIKKIPUISTOJA KERROSTALOALUEILLE
Leikkipuistot ovat lasten lähiliikuntaa. Toivon, että leikkipuistoja rakennettaisiin kerros- ja rivitaloalueille, varsinkin vuokrataloalueille.
Koska siellä niille on innokkaita käyttäjiä aina.
Lähiliikuntapaikat tällaisissa paikoissa vähentävät sosiaali- ja terveyskuluja. Nämä investoinnit ovat tuottavia.
Toisenlainen esimerkki on Jokivarressa sijaitseva hieno Kestimäen leikkipuisto.
Siellä on 13 leikkivälinettä ja viisi kuntoiluvälinettä paikassa, jossa jokaisella on isot talot ja trampoliinit ja keinut omilla pihoillaan, omat kuntosalit rakennettuna talon alakertaan.
Kuljen leikkipuiston ohi melko usein, koiralenkillä. Viiteen vuoteen en nähnyt siellä ristinsielua. Edit: vasta koronavuonna on alkanut näkyä perheitä puistossa. Ei siis ihan hukkaan mennyt kallis investointi.
TENNISKENTÄT ’MUUNTOKENTIKSI’
Liikuntatoimi sanoo, että vähillä rahoilla aiotaan perusparantaa huonokuntoisia tennis- ja koripallokenttiä, joiden käyttö on vähäistä.
Jos käyttö on vähäistä, voiko se johtua siitäkin, että tenniksen ja koriksen suosio on laskussa? (Kansallinen Liikuntatutkimus 2010)
Voisiko näistäkin kentistä tehdä ’muuntokenttiä’ massa-alustalla, joissa voisi pelata niin tennistä, lentistä, sulkista – mitä vaan käyttäjien mielen mukaan? Mitä se vaatisi? Siirreltävät pylväät, tai sellaiset, joissa verkko on kiinnitettävissä eri korkeuksiin harrastuksen mukaan?
Saisiko ’muuntokentillä’ harrastaa myös ulkojoogaa, jumppaa ja tanssia?
Niiden suosio on valtavassa kasvussa. Esim. voimistelua harrastaa jo 600.000, tanssia 200.000 ja joogaakin 65.000 ihmistä Suomessa Kansallisen Liikuntatutkimuksen mukaan.
TASA-ARVO JA ’TYTTÖJEN’ LAJIT
Nythän suurin osa liikuntapaikkarakentamisesta tehdään palloilu- ja jäälajeille, joita harrastavat toki sekä tytöt että pojat, vaan valtaosin pojat.
Vantaalla ei ole vieläkään yhtään vapaaharjoittelutilaa tanssijoille, voimistelijoille ja joogaajille. Ei taida olla yhtään salia peileillä tai ilmankaan, minne voisi mennä vapaasti harjoittelemaan milloin vain.
Jopa SM-tason tanssijoukkueet matkustavat monta kertaa viikossa Helsinkiin Töölön Kisahalliin harjoittelemaan 2 euroa/nenä/kerta, kun Vantaalla ei ole olosuhteita.
Tämä ei edistä sukupuolten tasa-arvoa, vaikka sitä liikuntapaikkasuunnitelmassa luvattiin.
Milloin Vantaalle saadaan ne peilisalit, joita Elmoon ja Energia- Areenalle 2009 liikuntapaikkasuunnitelmassa luvattiin?
LIIKUNTAPAIKKASUUNNITELMA VALTUUSTOON
Liikuntapaikkasuunnitelmasta vielä. Olisi asiallista tuoda 2013 päivitetty versio valtuustoon, että mekin saisimme sanoa sanamme siitä.
Ettei tulisi yllätyksenä esimerkiksi se, että suunnitelmassa Tikkurilaan merkitty harjoitusjäähalli, jonka pohjatöistä on jo maksettu 500.000 euroa (sadevesiviemärin siirto), onkin vaivihkaa poistettu 10 vuoden investointisuunnitelmasta, joka juuri 13.9.2015 päätettiin vapaa-ajan lautakunnassa. Miksi?
Lähiliikunta-aloitteen vastauksessa todetaan, että kaupungin liikuntayhtiöt toteuttavat Tikkurilaan harjoitusjäähallin – miksi sitä ei ole mainittu 2016-2025 investointisuunnitelmassa?
Vaan siellä on halli Kivistöön (tosin yksityisellä rahalla).
Tikkurilan kahta jäähallia käyttää tällä hetkellä yhteensä 120.000 asukasta eli koko Itä-Vantaa. Länsi-Vantaalla on myös kaksi hallia, mutta potentiaalisia käyttäjiä puolet vähemmän: 60.000 asukasta.
KORSO-KOIVUKYLÄN UIMAHALLI!
Vielä ihmettelen sitäkin, että miksi suunnitellaan jo nyt kokonaista uimahallia 9.000 asukkaan Kivistöön, mutta 60.000 asukkaan Korso-Koivukylään ajatellaan riittävän neljä vanhaa 25 metrin rataa piilossa Korson koulun kellarissa – jotka ovat auki vain klo 16-20, vain maanantaista perjantaihin – ja joista radoista vain yksi on yleisön käytössä, kun ne kolme muuta on varattu uimaseuroille?
Yksi 25 metrin rata 60.000 asukkaalle 4 tuntia arkisin.
Vähän alkaa naurattaa.
Korso-Koivukylä on odottanut uimahalliaan jo 40 vuoden ajan. Ei me talvella voida uida Matarinkoskessa ja Leppäkorven hiekkakuopalla.
Tuokaa se päivitetty liikuntapaikkasuunnitelma valtuustoon. Meillä on siihen sanottavaa.
Kiitos.
Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma 2009-2025
Vantaan TVO-päivitetty liikuntapaikkasuunnitelma 2013-2016
Vantaa-kaupunginosat-ja-väestöennuste-2015-2025
Sivistystoimen investointiesitykset 2015-2025, ei vahvistettu valtuustossa
=> Tämä oli valtuustopuhe 21.9.2015, joka sai Vantaan Sanomat uutisoimaan aiheesta seuraavasti:
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/322548-valtuutettu-vaatii-uusi-uimahalli-ensin-korsoon-ei-kivistoon
=> Tuosta jutusta korjaan tuon liikuntajohtajan väitteen, että Kivistössä asuisi 10 vuoden päästä 40.000 ihmistä. Uusimman väestöennusteen 2015-2025 mukaan (joka yllä ladattavissa) Kivistössä asuu vuonna 2025 noin 15.000 ihmistä.
