Kouluruokaa korona-aikanakin

Vaikka epidemia aiheuttaa poikkeusolot, on kouluruokailuun varattu kunnissa niin määrärahat kuin tekijätkin.
Voitaisiinko kunnissa nyt pikaisesti miettiä, miten ruokaa voitaisiin tarjota myös sitä haluaville etäkoululaisille jollakin turvallisella tavalla?

Monet perheet ovat nyt tiukilla koronaviruksen aiheuttamien tulojen menetysten johdosta. Normaalistikin meillä on 20% perheistä perustoimeentulon varassa. Noin 14% lapsista elää köyhyydessä, se on
jopa 150.000 lasta Suomessa (THL 2017).

Kouluruoka on kymmenille tuhansille perheille elintärkeä osa ruokahuoltoa. Ja nyt kun tuo huolto on yhtäkkiä katkolla, joudutaan tosissaan miettimään, miten rahat riittävät.

Kouluruokaa vuonna 1968

Lailla taattu oikeus

Maksuton kouluruoka on ollut Suomessa lapsille lailla taattu oikeus jo vuodesta 1943, ensimmäisenä koko maailmassa.  Lain taustalla on yhdenvertaisuusperiaate.
Perusopetuslain mukaan: ”Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria”.

Vaikka epidemia aiheuttaa poikkeusolot, on kouluruokailuun varattu kunnissa niin määrärahat kuin tekijätkin.  

Voitaisiinko kunnissa nyt pikaisesti miettiä, miten ruokaa voitaisiin tarjota myös sitä haluaville etäkoululaisille jollakin turvallisella tavalla? 

Esimerkiksi koululta haettavissa pahvirasioissa tai muuten turvallisuudesta hyvin huolehtien.

Monet kunnat näin jo tekevätkin. Turussa jaetaan eväspusseja. Helsingissä vielä viime viikolla syötiin kouluruokaluissa, tiukkojen turvatoimien kera tietenkin. Myös Espoo, Oulu, Lahti, Lappeenranta, Lohja ja Pori ovat sanoneet tarjoavansa maksuttoman kouluruoan halukkaille.
Vantaallakin selvitetään parhaillaan, miten tämä onnistuisi turvallisesti.

Kouluruoka vuonna 2020

Kun kouluruoka oli maksullista

Olen muuten elänyt senkin ajan, kun kouluruoka oli maksullista.
Nimittäin oppikouluissa vielä 1970-luvun alussa näin oli.

Ja minähän en sitä ruokaa saanut, koska perheemme oli vähävarainen.
En sitä mitenkään havainnut, äiti vaan sanoi, että ’kouluruoka on turhan kallista’. Selvä juttu.
Joten ajoin polkupyörällä kotiin aina ruokatunnilla, lämmitin äkkiä ruokaa, söin ja poljin takaisin koululle.
Ei siinä mitään, harmitti vain, että jäin kaveriporukasta ulkopuolelle joka ikinen ruokatunti. Ja kiirekin tuli aina siinä kotona käymisessä.
Jos satoi rankasti, oli tylsää kastua läpimäräksi, en kai sentään kurahousuja 12-vuotiaana voinut käyttää.
En huomannut edes, että minulle selän takana naurettiin ja pidettiin kummallisena.
Vaan olin kyllä iloinen, kun parin vuoden päästä äiti sanoi, että taitaa sittenkin olla parempi, että syöt koulussa.
Ehkä hän oli huomannut.

Tsempataan tässäkin!

Koulut ovat tehneet suorastaan ihmeitä pystyessään siirtymään etäopetukseen parissa päivässä.
Selkeät kotitehtävä, joka päivä mahdollisuus open henkilökohtaiseen etäohjaukseen ja koulullekin saa hätätapauksessa mennä tukiopetusta saamaan. Mahtava suoritus!
Jotenkin minusta tuntuu, että tuo maksuttomaan kouluruoankin tarjoaminen etänä onnistuu kyllä, kun vähän mietitään ja tsempataan.
Minulla on kova luotto Suomen sivistysvirastoihin.
Uskon että pystytte tähänkin!

SUURET KIITOKSET!

T. Vaula Norrena, Vantaan kaupunginhallituksen 2. vpj

P.S. Tykkäsin kaikista kouluruoista ihan kybällä, paitsi kesäkeitto ja maksalaatikko ei ihan niin maittaneet. Sen sijaan ruispuuro, veriletut, pinaattikeitto, maksapihvit, kanaviillokki, lihapullat, hernekeitto, kalakeitto, kauravelli, jopa veripalttu upposivat hyvällä halulla, kiitos!
T. koululainen vuosina 1967-1979

Vaula Norrena 1970
Vaula 1970

Vaula Norrena

Vihreä kuntapoliitikko, semiootikko, yrittäjä, koirankävelyttäjä, kierrätyskirjaston hoitaja, metsän omistaja, luonnon rakastaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Strategian väliarviointi

pe loka 2 , 2020
Vantaan kaupunginhallituksessa 5.10. 2020 kohta 10. Valtuustokauden strategian väliarviointi.Suruksemme näemme taas, miten tiukka talous, niukat henkilöstöresurssit ja vauhdilla kasvava väestö mätsäävät – kehnosti. Mm. näiden piti parantua, sen sijaan heikentyivät: – Lukiosta jatko-opintoihin päässeiden määrä: tavoite oli 33%, toteuma 21,7% => Kyllä suututtaa nuorten puolesta koko hemmetin ’korkeakouluvalintauudistus’, näkeehän sen, kuinka pieleen meni! – NEET-nuorten määrän piti vähentyä, sen sijaan kasvoi. Eli ilman työtä, eläkettä (!) tai koulutuspaikkaa on 7,2% Vantaan 15-29-vuotiaista ja vieraskielisistä jopa 19,5%. – Alueiden eriarvoisuuden torjuminen tyssäsi […]
Vaula miettii rappusilla

Kiinnostaako?

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram
LinkedIn
Share