Kulttuuri olemme me: jos kulttuuri on köyhää, me olemme köyhiä.
Jos kulttuuri on vain kaupallista, me olemme vain kaupallisia.
Jos kulttuuri on puolivillaista, me olemme puolivillaisia.
Jos kulttuuri on ilmaiseksi tehtyä, me olemme ilmaisia.
Kun taas, jos kulttuuri on rikasta, me olemme rikkaita.
Jos kulttuuri on oivaltavaa, me olemme oivaltavia.
Jos kulttuuri on arvokasta, me olemme arvokkaita.
Jos kulttuuri rakentaa yhteistä hyvää, me rakennamme yhteistä hyvää.
Kulttuuri on se, millaisia meistä kasvoi
Kulttuuri on se, millaisia meistä kasvoi kotona ja koulussa, kun piirsimme, kirjoitimme, soitimme, lauloimme, teimme käsitöitä ja näytelmiä sekä harrastimme liikuntaa ja tanssimme. Katsoimme telkkariakin.
Millaiset arvot omaksuimme kirjoista, joita luimme, näytelmistä ja elokuvista, jotka näimme, musiikista, jota kuuntelimme, urheilukilpailuista, joissa jännitimme.
Millaisen arvomaailman ja yhteisen elämän maahamme loimme niillä arvoilla, jotka omaksuimme.
Siihen kuuluu ainutlaatuisia suomalaisia juttuja, kuten esim. talkooperinne, saunominen, jokamiehen oikeudet, käden taidot, halkojen hakkuu, villasukkien kutominen, kouluruoka, mahdollisuuksien tasa-arvo, urheiluseurat, puulaakijalkapallo, kotiseutuyhdistykset, joulupolut, heijastimet, kirjasto ja kierrätyskirjastot, kansalais- ja työväenopistot sekä niiden lukuisat dreijaus- ja kielikurssit – ties mitä hienoa, mitä vain kulttuuri saa aikaan!
Kulttuuri on suola, mutta myös leipä
Kulttuuri on kansakunnan suola, mutta myös leipä. Sillä kulttuuri ohjaa sitä, millaisia tuotteita ja teknologiaa keksimme, miten järjestämme työ- ja vapaa-ajan elämämme, miten organisoimme poliittisen päätöksenteon, miten kasvatamme ja koulutamme uudet sukupolvet.
Jos kulttuuri näännytetään, nälkää alkavat nähdä myös kaikki muut. Ja sehän tässä on jo nähtykin…
Suurin kulttuurityö tässä maassa tehdään yhä ilmaiseksi yhdistysten ja seurojen kautta.
Sen lisäksi on ammattitaiteilijoita, -muusikkoja -kirjailijoita, näyttelijöitä, tanssijoita jne.
Kulttuuri työllistää enemmän kuin metsäteollisuus
Kulttuuri työllistää Suomessa kolme kertaa enemmän kuin metsäteollisuus.
Siinä on 130 000 kulttuurin tekijää vs. 38 000 metsäteollisuuden työntekijää.
Vaikka kulttuuri työllistää valtavasti virallisesti ja vähintään toisen mokoman vapaaehtoistyönä, niin normaalin toimeentulon kulttuuri antaa melko harvoille.
Esim. suomalaisen kirjailijan keskipalkka on 1713 euroa/vuosi – siis vuodessa tämä! (Kirjailijaliiton tutkimus 2022) Ja nyt siitä leikataan vielä lisää: kirjan alvi nostetaan korkeimmaksi Euroopassa, mistä seuraa tuon vähäisenkin tulon entisestään pieneneminen.
Kulttuurialan leikkaukset sekä alvien nostot johtavat pian siihen, että kulttuuria voivat tehdä vain alkoholisoituneet nälkätaiteilijat tai satunnaiset muutamat miljoonaperijät.
Millaista kulttuuria sillä tavoin saadaan?
Ja mitä vaikutuksia sillä on siihen kaikkeen muuhun työhön ja toimeliaisuuteen?
Mitä sinä ajattelet tästä kaikesta?
Onko ok, että jo ennestäänkin niukilla elävästä kulttuurista vielä niistetään lisää?
Allekirjoita Sakset seis – suuri kulttuuriadressi ja puhu myös päättäjille.
#kulttuuri#elämäneliksiiri#saksetseis#kulttuuriadressi
