Kun koronakriisi iski päälle, pelkästään Vantaan lentoasemalla menetettiin 16 000 työpaikkaa.
Vuosi sitten Vantaan työttömyys oli pk-seudun alhaisin, noin 8% – korona-aikana se on pompannut lähes kaksinkertaiseksi 14 %:iin.
Mistä nyt taiotaan äkkiä työpaikkoja lähes 20 000:lle työttömälle Vantaalla?
Olen taloustieteessä keynesiläinen, uskon elvytykseen.
Kun auto jää mökkitiellä jumiin saveen, tarvitaan takatuuppausta, että masiina saadaan liikkeelle. Näin myös taloudessa ja työllisyydessä.
Nyt jos koskaan on avitettava yrityksiä jatkamaan ja työllistämään porukkaa. Konkreettisin keinoin, jotka vaikuttavat heti.
Konkreettiset ja nopeat keinot
Palkkatuki, työseteli, kesätyöseteli.
Tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen pienyrityksille.
Yrityksille kehittämistukea, kuten vuonna 2020 jaettiinkin.
Julkisten investointien aikaistaminen!
Sillä uudet rakennushankkeet tuovat aina lisää työtä ja verotuloja.
Palveluinvestoinnit
Myös palveluinvestoinnit olisivat juuri nyt kannattavia: koulutuspaikkojen lisääminen, oppimisen tuen parantaminen, mielenterveyspalveluiden lisääminen jne.
Ja kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut!
Sekä yksityisellä että julkisella puolella on odotettavissa valtava kysyntä erilaisille vapaa-ajan palveluille, kunhan korona hellittää.
Ihmiset haluavat festareille, kulttuuri- ja urheilutapahtumiin, kesäteatteriin ja ihan vaan terassille tapaamaan kavereita.
On viimeinen hetki tukea tapahtuma- ja kulttuurialaa, ettei se tipu konkursseihin, ennenkuin korona on ohi.
Aikaistetaan investointeja
Moni kunta on ottanut tiukan talouskurin käyttöön ja tinkii nyt kaikesta.
Minä sanon: nyt ei ole aika vetää liinoja kiinni!
Nyt juuri on aika investoida, jotta saadaan ihmisille työpaikkoja ja kunnalle lisää verotuloja ja elinvoimaa.
Valtio elvyttää antamalla kunnille koronatukea – tottakai kuntienkin pitää elvyttää!
Joka kunnan 10-vuotissuunnitelmasta löytyy tärkeitä investointeja, joita voidaan vähän aikaistaa. Uusia kouluja, päiväkoteja, liikenteen valtaväyliä jne.
Rakentamiseen saa nollakorkoista lainaa ja taantuma-aikana rakennusfirmojen tarjoukset ovat usein parempia. Rakentaminen tuo työpaikkoja ja verotuloja kuntaan.
Vantaalla esimerkiksi Kehäradan rakentaminen osui viimeksi finanssikriisin jälkeiseen otolliseen aikaan.
Rakenteelliset uudistukset
Myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan.
Palkkatuki, työnantajan sivukulut, arvonlisäveron alaraja, YEL-vakuutus, ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen porrastaminen – muutoksia on uskallettava edes kokeilla. Työllistämisen esteitä on korjatttava.
Työsetelimalli
Esim. palkkatukea tulisi uudistaa joustavammaksi ja vähemmän byrokraattiseksi, jotta työnantajat voisivat sitä hyödyntää paremmin.
Olen ehdottanut rinnalle kesätyösetelimallin mukaista työseteliä nuorisotyöttömille. (valtuustoaloite 2021)
Työsetelin avulla työnantaja ja työntekijä voisivat tunnustella toisiaan muutaman kuukauden ajan helposti ilman byrokratiaa.
Työsetelin hinta voisi olla esim. 500 euroa kuukautta kohden ja se maksettaisiin työnantajalle jälkikäteen samalla tavoin kuin kesätyöseteli.
Edellytyksenä olisi, että nuori saa työstä vähintään alakohtaista harjoittelu- tai minimipalkkaa.
Työsetelillä korvattava työjakso voisi olla esim. 1-3 kuukautta, jonka jälkeen jo työn ’osapuolet’ tietävätkin, ovatko he toisilleen sopivat.
Pienyrityksiä helpotettava työllistämään
Suomessa on kymmeniä tuhansia piilotyöpaikkoja pikkuyrityksissä.
He eivät uskalla palkata lisää väkeä työn kalleuden ja byrokratian takia.
Vähintään ensimmäisen ja toisen työntekijän palkkaamiseen tulisi kannustaa esim. sivukulujen poistolla tai muulla tuella määräajaksi.
Kuntien yrityspalveluiden tulisi enemmän pystyä neuvomaan ja tukemaan työllistämistä harkitsevia pienyrityksiä.
98% Suomen yrityksistä on pieniä – osa vain siksi, koska eivät uskalla kasvaa työn kalleuden ja työllistämisen riskien takia.
Ja 2/3 suomalaisista yrityksistä on yksinyrittäjiä – niissäkin on potentiaalia kasvaa, kun kasvulle vain annetaan mahdollisuus!
Ansiosidonnaisen lyhentäminen
Ansiosidonnainen työttömyysraha otettiin käyttöön kultaisella 80-luvulla, jolloin taloudessa meni lujaa ja verotus oli huomattavasti korkeampaa kuin nyt.
Sen jälkeen on koettu monenlaista lamaa ja myös alennettu veroja tuntuvasti.
Ansiosidonnainen päiväraha maksetaan nyt entistä kalliimmilla työttömyysvakuutusmaksuilla, jonka maksavat myös liittoihin kuulumattomat työntekijät.
Enkä koskaan oikein ole ymmärtänyt, että jos jään työttömäksi, miksi minulle maksetaan kahden vuoden ajan ruhtinaallista korvausta siitä, että olin sattunut elämän lottoarvonnassa saamaan hyväpalkkaisemman työn kuin joku muu.
En vain tajua. Samaa leipää minä silloin syön kuin joku toinenkin työtön.
On havaittu, että osa ansiosidonnaistyöttömiä palaa töihin vasta juuri ennen kahden vuoden määräajan täyttymistä.
400 -500 päivän mittainen ansiosidonnainen on joillekin kannusteloukku olla hakematta työtä ennen määräaikaa.
Ansiosidonnaista päivärahaa voidaan hyvin lyhentää tai porrastaa.
Tai sitten suhdanneriippuvainen malli Maria Ohisalon mukaan.
Näitä kaikkia voisi vaikka pilotoida ja katsoa, mikä on paras malli sekä valtiontalouden että työttömien itsensä kannalta.
Elvytystä, ei veron alennuksia nyt
Hallitus ja oppositio kiistelevät koronakriisin jälkihoidosta.
Hallituksen mielestä nyt pitää elvyttää, jotta saadaan ihmisille työpaikkoja ja sitä myöten talous nousuun.
Opposition mielestä taas elvytys pitää lopettaa ja antaa sensijaan veron alennuksia hyvin toimeentuleville.
Sitä kautta heidän mielestään työllisyyskin nousisi ennen pitkää.
No, veroja on jo alennettu vaikka kuinka pitkin matkaa. Yhteisöverokin (20%) on jo Euroopan alimpia.
Ja ennen pitkää olemme kaikki kuolleita, totesi taloustieteilijä John Maynard Keynes aikoinaan – tarkoittaen, että vakavassa talouskriisissä emme voi jäädä odottamaan, että markkinat korjaisivat tilanteen, koska ihmisten on syötävä joka päivä.
Niin nytkin. Ihmisten on saatava ruokaa joka päivä – joten heidän on saatava myös työtä ja työpaikkoja.
Tehdään niitä.
