Miksi verotus on järkevä tapa hoitaa yhteisiä asioita kaikissa muissa asioissa, mutta ei muka toimisi hyvinvointialueilla?
Nyt lähinnä keskustapuolue on hallituksessa vaatinut mallin, että maakunnat saavat automaattisesti 12,39 veroprosenttiyksikön verran tuloja kunnalta. Se on useimmissa kunnissa 2/3 kaikista verotuloista vuodessa.
Tämä 12,39% tulee alueille kuin manulle illallinen, ilman mitään vastuuta järkevästä taloudenhoidosta.
Jos hyvinvointialue ylittää tuon määrärahan, niin valtion on pakko antaa lisärahaa tässä mallissa, jossa hyvinvointialueella ei käytännössä ole vastuuta omasta taloudestaan.
Ei mitään kannusteita hoitaa hyvinvointialueen taloutta järkevästi!
Tämän takia keskustapuolue voi vaatia omaa terveysasemaa jokaiseen kuntaan, vaikka meillä on kymmeniä ja kymmeniä kuntia, joissa on alle yhden lääkärin verran asukkaita (alle 1500-2000).

Kokoomus väittää, että maakuntavero nostaisi veroastetta.
Maakuntaverohan lohkaistaan pois valtionverosta, ei se tule entisten verojen päälle!

Miksi tätäkään ei voida selvästi sanoa mediassa, vaan harhaanjohdetaan äänestäjiä?
Miksi maakuntavero nostaisi kokonaisveroja, kun siellä on kiukkuiset äänestäjät vahtimassa, ettei veroja liikaa nosteta?
Eikä alueilla ole houkutusta käyttää valtiolta saamaansa ’manun illallista’ tappiinsa, vaan on kannusteet myös säästää jossain.
Kiukkuiset äänestäjät kyllä vahtivat veroja
On toki selvää, että syrjäseuduilla, joilla on epäedullinen ikärakenne (lue= paljon vanhuksia), 2% maakuntavero ei välttämättä riitä palvelujen rahoittamiseen.
Silloin tarvitaan samoja valtionosuuksia, joita on tähänkin mennessä maksettu.
Maakuntavero kuitenkin kannustaa järkevöittämään toimintaa ja kehittämään ratkaisuja, jotka hoitavat kunnon palvelun ja samalla säästävät rahaa.
Sotkamon etälääkäri
Kuten tuo Sotkamon etävastaanottokokeilu.
Siellä valtaosa potilaista pystytään hoitamaan puhelimitse ja aikaa säästyy niin että terveyskeskusjonoja ei enää ole ollenkaan.
Eikä siellä enää tarvita myöskään jakoa kiireellisiin ja kiireettömiin potilaisiin, kun kaikki pystytään hoitamaan jokseenkin heti.
Videovastaanotot
Tämä on korona-ajan siunaus. Opimme uusia tapoja hoitaa asioita myös etänä.
Etelässäkin monet terveysasemat ovat ottaneet käyttöön videovastaanottoja, ja yllätys yllätys – potilaat ovatkin erittäin tyytyväisiä.
Saavat palvelua nopeammin ja vähemmällä vaivalla vieläpä.
Uusia toimintatapoja
Hyvinvointialueilla on syytä kehitellä lisää uusia toimintatapoja.
Koska sitähän varten koko uudistus tehdään – että palvelu toimisi paremmin ja olisi säädyllisessä ajassa saatavilla.
Pitää uskaltaa kokeilla ja ottaa käyttöön myös uusia rakenteita.

Perhelääkärimalli
Yksi näistä on tuo perhelääkärimalli, jota edistän ja kannatan.
Perhelääkärimallissa yksi ja sama lääkäri – tai lääkäri-hoitajapari – hoitaa 1200 – 1500 listallaan olevaa potilasta.
Lääkäri oppii tuntemaan potilaan pitkältä ajalta ja potilaskin luottaa tuttuun lääkäriin enemmän.
Tästä lisää täällä: Perhelääkärimalli on parempi

Väestön vanheneminen on myös talousrasite
Suomen väestö vanhenee, se on tosiasia.
On myös tosiasia, että yli 75-vuotiaat tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluja niin paljon enemmän kuin nuoremmat.
On selvää, että väestön vanheneminen on myös talousrasite.
On tärkeää kehittää uusia, inhimillisiä tapoja myös vanhustenhoitoon.
Vantaalla esim. on otettu käyttöön etsivä vanhustyö.
Siinä etsitään yksinäisiä vanhuksia, jotka asuvat vielä kotona, mutta kärsivät yksinäisyydestä ja mahdollisesti mielenterveys- tai toimintahaasteista.
Väestön vanhenemisen takia hyvinvointialueet ovat isojen taloushaasteiden edessä joka tapauksessa.
On tärkeää, että kaikki mahdolliset keinot saada talous toimimaan, on hyödynnettävä.
Maakuntavero on siinä kärkipäässä.
Lisää Norrenasta ja hänen aluevaaliteemoistaan täällä: