Tapasin kadulla naisen, joka harmitteli, kun hän ei saanut palkkatukityötä sen takia, että valtio oli käyttänyt Vantaan vuoden 2025 palkkatukirahat jo viime syksynä.
Sanoin hänelle, että älä harmittele: jos olisit ottanut sen palkkatukityöjakson, olisit menettänyt oikeutesi ansiosidonnaiseen päivärahaan sen jälkeen.
”Ihanko totta!?” hän huudahti tyrmistyneenä.
Hallitus ajoi alas palkkatukimallin
Hänelle ei ollut kerrottu, minkä juonen maan hallitus teki viime vuonna. He tekivät lakimuutoksen, jonka seurauksena palkkatukityö ei ole enää kannattavaa sen koommin työntekijälle kuin työnantajallekaan.
Palkkatukityöläistä ei enää katsota työlliseksi, vaan työttömäksi ja sen takia hän menettää oikeutensa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Toisaalta, kuntatyönantaja joutuu edelleen maksamaan ns. sakkomaksuja hänestä, koska hänet katsotaan papereissa työttömäksi.
Sillä lailla, Orpon hallitus!
”Kiitos” myös siitä, että poistitte työttömän suojaosan eli oikeuden tienata 300 euroa työttömyyspäivärahan päälle. Vähenevät ne vähätkin keikkatyöt, mitä vaikkapa työtön lähihoitaja olisi voinut tehdä ja säilyttää tuntuman työelämään.
Vantaalle osui tuplakriisi
Työllisyydenhoito siirtyi vuoden alusta kuntien kontolle ja siinä onkin nyt kova homma.
Nimittäin Vantaata on kohdannut tuplakriisi, kuten kaupunginjohtaja Pekka Timonen sanoo.
Meiltä lähti lentokentältä 6000 työpaikkaa, kun Venäjän yli lentäminen loppui Ukrainan sodan myötä. Samaan aikaan rakentaminen sakkasi pahasti ja se vei tuhansia työpaikkoja rakennusalalta.
Nyt Vantaan työttömyys on lähes kaksinkertainen siitä, mitä se oli vain kaksi vuotta sitten.
Meillä on nyt peräti 18 500 työtöntä, työttömyysaste 14 %.
Onneksi meillä on huippuhyvä tiimi johtamassa työllisyyspalveluja. Susanna Taipale-Vuorinen on innostunut, energinen ja innovatiivinen johtaja, ja uskon että hän saa aikaan ihmeitä.
Rekryseteli, starttiraha, nuorisotyöseteli, pienyritysten tuki?
Istun Vantaan elinvoima- ja työllisyysjaostossa, jossa pohditaan nyt erilaisia kaupungin omia palkkatukimalleja: rekrytukea tai Vantaa-lisää, jotka pitäisi saada sellaisiksi, että ne tuottavat oikeita, pysyviä työpaikkoja.
Lisäksi pitää jatkaa aloittavien yritysten starttirahaa. Myös voitaisiin auttaa pienyrityksiä saamaan edullisia liiketiloja. Siitä olenkin tehnyt aloitteen jo vuonna 2018.
Olen ehdottanut myös rekryseteliä ja nuorisotyöseteliä aiempina vuosina, kun Vantaa on kärsinyt työttömyydestä..
Nuorten kesätyösetelin sain läpi vuonna 2018.
Olen koettanut myös lisätä anonyymia rekrytointia sekä kaupungin kesätyö- ja kausityöpaikkoja.
Sillä minusta julkisen toimijan tulee näyttää esimerkkiä, taantumassa varsinkin.
Kuvat: Vaula kesätöissä 1974, Vaula ja Kyösti toimettomina 1972, Vaulan tytär Nadia kesätöissä 2016
Maahanmuuttajien työttömyysaste on nyt kova, näin käy aina taantumassa:
vähemmän koulutettu porukka kärsii. Heidän tulee saada ammatillista pikakoulutusta, jota onkin jo käynnistetty Vantaan Variassa hienosti.
Lisäksi tulee panostaa heidän pitkäaikaiseen pärjäämiseen: kunnon kielitaitoon ja ammattitaitoon.
Vantaalla on rakennekriisi, haloo ministerit?
Maan hallitus siirsi työttömyyden hoidon kunnille ja lupasi korvata kustannuksia, mutta Vantaalla on laskettu että 80 miljoonan euron työllisyysmenoista valtio korvaa tänä vuonna vain 10 miljoonaa.
Pelkästään työttömyyssakot eli ns. kuntaosuus maksaa meille 34 miljoonaa.
Vantaa on keskellä suurta rakennekriisiä, joka missä muualla Suomessa hyvänsä saisi ministerit juoksemaan jonossa paikalle ja lupaamaan rakennetukea.
6000 työpaikkaa menetetty lentokentältä! Monta tuhatta rakennusteollisuudesta!
Tietenkään tämä ei ole mitään verrattuna 400 työpaikan menetykseen Jämsän paperitehtaalla? Ihmettelen, ettei hallitusoppositiokaan ole ottanut Vantaan asiaa omakseen.
Me sitten otamme tämän 70 miljoonaa joko velkaa tai jostain muualta kunnan budjetista.
Sen me teemme ja teemme parhaamme. Väki pitää saada töihin.
