Kun kaupungin väestö kasvaa nopeasti, pitää myös talouden kasvaa reippaasti.
Vantaa kasvaa nyt 3000 – 4000 asukkaan vuosivauhtia.
Asuntorakentaminen käy kuumana. Vantaalle valmistuu nyt yhtä monta uutta asuntoa kuin on uusia asukkaitakin vuodessa. Se on hyvä, pitkällä juoksulla se pitää asuntojen hinnat kohtuullisempina.
Väestönkasvu vaatii talouskasvua
Entä kaupungin oma talouskasvu, pysyykö se väestönkasvun perässä?
Valitettavasti ei ihan.
Kehärata ja lentokenttä ovat kyllä tuoneet valtavan buustin Vantaan talouteen viime vuosina ennen koronaa.
Kehäradan varren rakentaminen on tuonut paljon uusia työpaikkoja ja uusia veronmaksajia kaupunkiin.
Lentokentän alue oli Suomen nopeimmin kasvava työpaikka-alue 36.000 työpaikallaa – ennen koronaa.
Taantuma vaatii elvytystä
Mutta sitten tämä koronataantuma.
Se on iskenyt Vantaaseen pahemmin kuin mihinkään muuhun suureen kaupunkiin Suomessa.
Lentokenttä on suljettu. Firmat lomauttavat.
Ja Vantaalle yhä vain muuttaa uutta väkeä.
Tänne tulee 3000 – 4000 uutta asukasta joka vuosi.
Heidän joukossaan on 400 uutta peruskoululaista ja yli 100 uutta päiväkotilasta joka vuosi.
Pelkästään yksi 400 oppilaan koulu maksaa 15- 20 miljoonaa euroa ja 100 lapsen päiväkoti noin 10 miljoonaa euroa.
Jos nämä pitäisi maksaa pelkästään uusien asukkaiden verotuloilla, tarkoittaisi se 10.000 euroa/ uusi asukas veronmaksua – kun keskivertoverotulo Vantaalla on 3.870 euroa vuodessa.
Ja tarvitsevathan asukkaat muutakin kuin kouluja ja päiväkoteja lapsilleen.
Uudet asuinalueet tarvitsevat katuja ja kuntatekniikkaa, bussireittejä ja lumen aurausta. Urheilupuistojakin yritetään rakentaa, terveyskeskuksia ja kirjastoja.
Talous parempaan kasvuun
Jotta Vantaa voisi olla hyvä asuinpaikka nyt 236.000:lle – ja 30 vuoden päästä jopa yli 300.000 asukkaalle – on kaupungin talous saatava parempaan kasvuun.
Kaupungin talous muodostuu pääosin asukkaiden kuntaveroista, kiinteistöveroista ja yhteisöveroista. Tuloja tulee myös erilaisista asiakasmaksuista ja valtionosuuksista.
Tämä tarkoittaa, että tänne on saatava lisää työpaikkoja, jotta asukkaat saavat palkkaa ja pystyvät maksamaan veroja.
Tarvitaan lisää yrityksiä, jotka maksavat yhteisöveroa ja lisää kiinteistöjen omistajia, jotka maksavat kiinteistöveroa.
Mistä saamme uuden buustin koronan jälkeen?
Lähteekö lentokenttä lentoon uudestaan? Miten käy logistiikkafirmojen? Entä kaupan, jos ihmisillä ei olekaan varaa ostaa mitään ylimääräistä?
Ratikka voisi elvyttää
Ratikan rakentaminen olisi mitä parhainta elvytystä nyt.
Sen avulla saataisiin reippaasti maanmyyntituloja.
Kehäradan alueista tuli parhaina vuosina jopa 50 miljoonaa euroa vuodessa maanmyyntituloa. Saataisiin työpaikkoja ja sitä myötä lisää verotuloja.
Radanvarren rakentaminen tuo muutakin elinvoimaa. Sen mukana tulee kauppoja, kahviloita, palveluja, toimistoja.
Ratikan rakentamisesta päätetään vasta 2024, kun sen suunnitelmat ovat valmiit.
Silloin myös tiedetään paljon tarkemmin, kuinka järkevä se on myös joukkoliikennevälineenä eikä vain Itä-Vantaan aluekehityshankkeena.
Taantuma ei lähde leikkaamalla
Joka tapauksessa taloustaantuma on todellinen ja vakava.
Tällaisessa tilanteessa tarvitaan elvytystä.
Valtio on jo satsaamassa rahaa erilaisiin elvytyshankkeisiin – eikö kunnankin pitäisi?
Että kunta saisi verotuloja työpaikoista mieluummin kuin maksaisi toimeentulotukea ahdingossa oleville kuntalaisille?
Mietin vaan, kun kaupunginhallitukseen tuodaan taas uusia leikkauslistoja.
Palveluja leikkaamallako me saamme talouden nousuun?
En oikein usko.