Nuorten työttömyys lähti hurjaan nousuun syksyllä 2023. Ns. NEET-nuoria (not in education or employment) on täysikäisistä 18-30-vuotiaista jo 15,6 % Vantaalla, eli noin 6000 nuorta aikuista ajelehtii toimettomana. Se on paljon enemmän kuin missään muussa suuressa kaupungissa. Mitä pidempään työttömyys ja toimettomuus kestää, sitä todennäköisemmin siitä tulee pitkäkestoista, jopa pysyvää. Sen sijaan ensimmäinen kesätyö tai kausityö voi auttaa toimettoman nuoren takaisin mielekkään elämän syrjään kiinni.Työ on paitsi parasta sosiaaliturvaa, myös verratonta rikollisuuden ehkäisyä ajelehtiville nuorille. 1.1.2025 alkaen kunta vastaa oman […]
Vuosi: 2024
Tämä on aivan yksinkertainen asia – periaatteellinen asia. Kaupunki on julkinen toimija, jonka tulee näyttää esimerkkiä kaikenlaisten ihmisten työllistämisestä. Pitää palkata nuoria ja vanhoja, terveitä ja vamman omaavia – sekä myös äidinkieleltään vieraskielisiä. (Vaula Norrena valtuustopuheita Vantaa 16.12.2024) Vantaan kaupungilla on 8000 työntekijää. Heistä vasta 10 % on ulkomaalaistaustaisia, vaikka työikäisistä asukkaista sitä on jo 25 %. Missä on kaupungin esimerkki? Myös alle 30-vuotiaiden työttömyys on suurta – mutta montako alle 30-vuotiasta on kaupungilla töissä? Montako pyörätuoli-ihmistä, kuuroa tai sokeaa? Missä […]
Kulttuuri olemme me: jos kulttuuri on köyhää, me olemme köyhiä. Jos kulttuuri on vain kaupallista, me olemme vain kaupallisia.Jos kulttuuri on puolivillaista, me olemme puolivillaisia.Jos kulttuuri on ilmaiseksi tehtyä, me olemme ilmaisia.Kun taas, jos kulttuuri on rikasta, me olemme rikkaita.Jos kulttuuri on oivaltavaa, me olemme oivaltavia.Jos kulttuuri on arvokasta, me olemme arvokkaita.Jos kulttuuri rakentaa yhteistä hyvää, me rakennamme yhteistä hyvää. Kulttuuri on se, millaisia meistä kasvoi Kulttuuri on se, millaisia meistä kasvoi kotona ja koulussa, kun piirsimme, kirjoitimme, soitimme, lauloimme, […]
Koululaisten lukutaito on laskenut kuin lehmänhäntä, jos muistatte tämän vanhan ilmaisun. Jo 30 % suomenkielisistä ja peräti 75 % vieraskielisistä peruskoululaisista Vantaalla omaa heikon lukutaidon. (!) Niin heikon, ettei sillä pärjää jatko-opinnoissa tai työelämässä. Tämä on hälyttävää. Lukutaitoa on ryhdyttävä kiireesti korjaamaan niin kouluissa kuin kotona. Miten opimme taas lukemaan, niin lapset kuin aikuiset? Nyt keräämme opettajien ja vanhempien vinkkejä, miten opimme taas lukemaan enemmän, niin lapset kuin aikuiset? Pidämme lukutaitokeskusteluja Tikkurilan kirjastossa tiistaina 19.11. klo 16-17 ja Korson Lumossa […]
Vantaan koululaisten lukutaito jatkaa heikkenemistään. Uusimman lukuseulan mukaan Vantaan tokaluokkalaisista 43 % ja seiskaluokkalaisista 37 % omaa erittäin heikon lukutaidon. Tämä tarkoittaa, että oppilas ratkaisee alle 15% lukuseulassa arvioitujen teknisen lukutaidon, tekstin ymmärtämisen sekä sanelun tehtävistä. Tämä lapsi nauttii lukemisesta! Ajattelu tehdään sanoilla Heikko lukutaito vaikeuttaa ajattelua ja päättelyä, sillä myös sisäinen ajatustyö tehdään usein sanoilla ja käsitteillä. Huonon lukutaidon omaavat eivät valitettavasti tule pärjäämään aikuisina yhteiskunnassa, sanovat asiantuntijat. Mistä koululaisten lukutaidon heikkeneminen sitten johtuu, vaikka äidinkielen […]
Vantaan osavuosikatsaus 21.10.2024 Ensiksi on todettava, kuinka onnekkaita olemmekaan, että Vantaan strategiatyössä kolme vuotta sitten vaadimme lukuseulan ja matikkaseulan oppimistavoitteen mittareiksi. Sillä jos mittareiksi olisi kelpuutettu pelkät todistusarvosanat, kuinka surkean pihalla me nyt olisimmekaan vantaalaisten koululaisten oppimistuloksista? Lukuseulassa toisen luokan S1- oppilaista 32 % ja S2-oppilaista peräti 80 % kuuluu alimpaan osaamistasoon. Se on erittäin huono uutinen.Seiskaluokan S1-oppilaista 27% ja S2 -oppilaista 75% kuuluu alimpaan suoritustasoon Lukuseulassa. Huonon uutisen hyvä puoli Mutta hyvä uutinen on tämä: nyt kun tiedämme, kuinka huonosti meillä […]
Aloite: Induktiosilmukat kuntoon Vantaan opetus-, katsomo- ja kokoustiloissa Huonokuuloisten määrä on kasvussa niin nuorissa kuin vanhoissa ikäluokissa. Eläkeikäisistä joka kolmannella arvioidaan olevan kuulonalenema. Tutkimusten mukaan myös nuorten huonokuuloisuus on lisääntynyt. Asetus rakennusten esteettömyydestä määrää, että jokaisessa tilassa, jossa on äänentoistojärjestelmä, tulee olla myös induktiosilmukka (äänensiirtolaite) kuulolaitteita varten. Pienemmissä tiloissa se voi olla AV-vaunu, isommissa kiinteästi asennettu sähkölanka.Määräys induktiosilmukoista on ollut rakentamismääräysten kohdassa F suosituksena v. 1978 ja velvoittavana vuodesta 1997 alkaen. Siitä huolimatta vain harvassa Vantaan opetus-, katsomo- ja kokoustilassa […]
Kiitos ympäristövastuuraportista. Siinä on kovaa yritystä ja pieteettistä pöytätyötä puhtaamman ympäristön hyväksi ja varmasti myös onnistumisia. Kaiken kaikkiaan luen raportista kuitenkin loppumatonta uskoa insinööritieteisiin ja suurta ihastusta kehittää mitä hankalampia mittareita mittaamaan luontokatoa, hiilitasoa, kokonaisheikentymättömyyttä, ekologista kompensaatiota ja ties mitä. Tässä uskotaan, että kun kaikki ihmisen tekemä paha vain mitataan tarkasti, niin simsalabim! pääsemme hiilineutraaliin ja luontopositiiviseen maailmaan. Toinen käsi ei tiedä, mitä toinen tekee Mutta ei se pelkkä mittaaminen ja raportoiminen auta, jos samalla vasemmalla kädellä lanataan vanhat metsät […]
Tänään vietetään kansainvälistä lukutaitopäivää. Kun päivän nimessä on tuo ”kansainvälinen”, se johtaa ajattelemaan kaikkia maailman köyhiä, jotka eivät ole päässeet kouluun oppimaan tätä perustavaa elämässä selviytymistaitoa.Kuitenkin myös vauraassa ja hyvin koulutetussa Pohjolassa jopa kuudesosa lapsista ja nuorista jää vaille kunnon lukutaitoa. Siis 18%. Kymmenisen vuotta sitten tuo luku oli Suomessa 8% ja jo silloin kauhistelin, että tosiaanko näin iso osa ihmisistä tippuu kärryiltä ja pahimmillaan syrjäytyy koko elämänsä ajaksi. Se on myös suuri määrä veronmaksua, joka jää yhteiskunnalta saamatta, jos ja […]
Tämä asiahan ei ole joko- tai. Vaan se on sekä-että.Tarvitaan sekä perinteisiä oppikirjoja että digitaalista materiaalia. Tarvitaan hyvää opettajuutta ja myös itsenäistä tiedonhankintaa. Miksi tein aloitteen, että tulisi selvittää digimateriaalien ja itseohjautuvien menetelmien toimivuus?Koska opettajat ja oppilaat itse ovat huolissaan keskittymiskyvystä digiympäristössä.Koska oppimistulokset ovat heikentyneet reippaasti viimeisten 10 vuoden aikana. Nuorisovaltuustokin aika ajoin pyytää perinteisiä oppikirjoja takaisin. Muistatteko nuorisovaltuutetun, joka tuskitteli, että ainoa fyysinen oppikirja on matikan kirja ja kaikki muu pitää opiskella netistä? Lopullisesti heräsin, kun luin tutkija Aino Saarisen […]
Monissa Vantaan päiväkodeissa lapset joutuvat jäämään koko päiväksi sisään kesäkuumalla, kun päiväkodin piha on liian paahteinen ja tukahduttava. Tästä on tullut huolestunutta palautetta sekä päiväkotien henkilöstöltä että vanhemmilta. Kesät ovat kuumempia kuin ennen: hellepäiviä on enemmän ja myös auringon UV-säteily on voimakkaampaa kuin ennen. Ilman puiden tai katosten antamaa varjoa päiväkodin piha voi olla helteellä vaarallisen kuuma. Esitämme, että Vantaa selvittää, mistä päiväkodeista puuttuu varjoa pihalta ja alkaa järjestää sitä sinne. Rakentamalla katoksia saadaan suojaa paitsi paahteelta myös sateelta. Istuttamalla puita […]
Pääsin eka kerran oikeisiin töihin 14-vuotiaana tieluiskan tekijäksi Valkealan Jokelan TVH:n tietyömaalle kesällä 1974. Joskus vieläkin saan ajaa sitä tietä ja ihastella: kylläpä onkin hienot luiskat tienvarressa, minun itseni tekemät! Samalla mieleen palaa, millaista oli päästä töihin 14-vuotiaana lapsena rohevien äijien keskelle. Se oli hienoa, aivan eri maailma kuin koulu. Sai aavistuksen siitä, mitä on olla aikuinen. Sai omaa rahaa, jopa ruhtinaallisesti, sillä koululaiselle tuntipalkka oli hyvä ja kesätyöläinen sai sen vielä verottomana. (kuvassa Vaula kesätyössä Valkealan Jokelassa 1974, oik.) […]
Mitä on kaupunki ilman lehtipuiden reunustamia bulevardeja? Mitä on kaupunki ilman vehmaita puistoja, joissa puut ovat niin suuria, että niiden alla lapset voivat leikkiä, kun aurinko paahtaa tai vettä vihmoo? Mitä on kaupunki ilman puiden tuoksua sateen jälkeen? Onko se kaupunki ollenkaan? Vai onko se vain yksi iso automarketti? Olemme koettaneet rakentaa Vantaasta kaupunkia jo vuosia. Olemme lisänneet elämää keskustoihin. Olemme halunneet viihtyisyyttä. Mutta olemmeko unohtaneet jotain, mitä kaikissa viihtyisissä kaupungeissa on? Asukkaat rakastavat puita Asukkaat rakastavat puita – miksi […]
Kun Vantaan strategiaa laadittiin, vihreät vaativat sinne luku- ja matikkataitojen mittariksi kunnon tutkimusta, eikä pelkkiä kouluarvosanoja, jotka olisivat muille poliittisille ryhmille riittäneet. Kovan taistelun tuloksena saimme strategiaan asialliset lukutaito- ja matikkataitomittarit ja nepä paljastavatkin paljon. Vantaan koululaisilla on heikko lukutaito Lukuseula-tutkimuksen mukaan alimpaan 20 % suoritustasoon kuuluu Vantaalla tokaluokkalaisista suomenkielisistä oppilaista 28%. Suomi toisena kielenä- oppilaista alimpaan tasoon kuuluu 64 % lapsista. Seiskaluokkalaisilla tulokset vain huononevat. Lukuseulan alimpaan tasoon kuuluu 31 % suomenkielisistä oppilaista ja peräti 78% S2-oppilaista. Valtava osa […]
Olipa uuvuttava ilta Vantaan kaupunginvaltuustossa. Ensin pidettiin hiljainen hetki Viertolan koulusurman uhreille, sitten alettiin riidellä maallisista asioista. Lentorata, mikä älytön idea! Valtuustoaloitteen ansiosta päästiin keskustelemaan Lentorata-päätöksestä, joka oli jo tehty salavihkaa suljettujen ovien takana konsernijaostossa joulukuussa. Oli kikkailtu muka vain Suomi-rata-osakeyhtiöstä Lentoratayhtiöön siirtymisellä, ikään kuin kyseessä olisi ollut tavanomainen business-as-usual- päätös Pöyristyttävintä oli, että Lentorata-päätöksen tueksi ei päättäjille ollut annettu esityslistassa mitään taustatietoja hankkeesta, joka oli dramaattisesti muuttunut. Oli kyllä tehty YVA eli ympäristövaikutusten arviointi, mutta sitä ei koskaan esitelty Vantaalla. […]
”Kiitokset Vantaan henkilöstökertomuksesta. Pääosin tulee kuva, että Vantaalla henkilöstö viihtyy ja kaupunki arvostaa heitä. Pieniä palkankorotuksia on annettu ja hyvinvointietujakin saatu, kuten ePassille 200 euroa kulttuuri- ja liikuntakäyttöön sekä 120 euroa työmatkalippuetua HSL:stä. Aina tulee toki pyrkiä parempaan. Me vihreät olemme vuosien varrella pyytäneet erityisesti lisäämään anonyymia rekrytointia kaupungissa, koska tutkitusti se lisää tasa-arvoa ja vähentää tiedostamatonta syrjintää työhönottotilanteissa. Jo vieraskielinen nimi on este Labore teki Helsingin kaupungille tutkimuksen anonyymistä rekrytoinnista ja siitä selvisi, että esim. taustaltaan vieraskieliset tai vierasnimiset […]
Vantaa on strategiassaan sitoutunut yhdenvertaisuuden vahvistamiseen kaupungin eri toimialoilla. Henkilöstöpolitiikassa tämä tarkoittaa monenlaisten ihmisten palkkaamista töihin. Kaupungin tulisi siis kiinnittää erityistä huomiota siihen, että töihin palkataan riittävässä määrin mm. nuoria, maahanmuuttajia ja iäkkäitä hakijoita. Nyt alle 30-vuotiaiden työttömyys on kasvanut roimasti ja vastaavasti yli 50-vuotiaidenkin on vaikeaa saada töitä. Vantaan kaupungin työntekijöistä vain 10 % työntekijöistä on maahanmuuttajataustaisia. Myös vamman omaavia työntekijöitä tulisi palkata, eriarvoisuuden estämiseksi ja esimerkkiä muille työnantajille näyttäen. Yksi hyvä keino on anonyymi rekrytointi. Silloin hakemuksesta ei […]
Kun olin ensimmäisen kerran ehdolla kuntavaaleissa 2008, tapasin Mikkolassa vanhan afghanistanilaisen papan, jonka kanssa juttelin ensin viittomakielellä, sitten tyttären avustuksella. Pappa kysyi, miksei meillä ole leikkipuistoja vanhoille, paikkoja joissa vanhat ihmiset voivat tavata toisiaan ja pelata vaikka pihashakkia. Minulla olikin vaaliohjelmassani jo teema ”Kouluista kotiseutukeskuksia”. (Oli myös teemat reggaebusseista, mopolääkäreistä ja lasten koulun alkamisesta vasta klo 9). Kouluista kotiseutukeskuksia? Edistäessäni ”Kouluista kotiseutukeskuksia” -ideaa huomasin pian, että koulut eivät olleet innokkaita ottamaan vastaan yhtään lisätehtävää. Alueiden yhteisöllisyys ei kuulunut opetussuunnitelmaan. Edes […]
Vaula Norrena sekä 17 muuta valtuutettua jättivät 11.12.2023 seuraavan valtuuston työjärjestyksen mukaisen valtuustoaloitteen: ”Vantaan uudessa kotouttamisohjelmassa nostetaan tärkeiksi periaatteiksi ’kotouttamisen kaksisuuntaisuus’ sekä ’peruskoulu telakkana yhteiskuntaan’. ”Kaksisuuntaisella kotoutumisella tarkoitetaan sitä, että kun Suomeen muuttaa väestöä muista maista ja kulttuureista, suomalaiset opettelevat ja sopeutuvat monikulttuurisempaan ja moninaisempaan työ- ja kulttuurielämään, jossa on jatkuvasti näkyvillä yhä useammanlaisia tapoja elää, toimia, työskennellä ja viihtyä Suomessa.” (Peda.net) Ohjelmassa ei kuitenkaan esitetä juurikaan konkreettisia toimenpiteitä, miten tuo kotouttamisen kaksisuuntaisuus, eli maahan muuttaneiden ja kantaväestön molemminpuolisen ymmärryksen lisääntyminen […]
Vantaan kaupunginhallitus saa 15.1. 2024 päättää, siirtyykö Vantaa osakkaana Suomi-rata Oy:stä suoraan Lentorata Oy:hyn ja lähtee maksamaan 28 km pituisen ratatunnelin suunnittelua ja rakentamista Pasilasta Vantaan lentoasemalle ja siitä edelleen Keravalle. Kolmen miljardin euron hanketta on vuosien ajan perusteltu sillä, että pääradan kapasiteetti ei tulevaisuudessa riittäisi ilman erillistä ratatunnelia. Virallinen YVA-raportti tyrmää Lentoradan Nyt Lentoradan virallinen YVA eli ympäristövaikutusten arviointiraportti toteaa, että kapasiteetin takia ei Lentorataa tarvita, ei tarvita edes yhtä lisäraidetta pääradalle. Tulevaisuuden tarvitsema kapasiteetti saadaan aikaan jo uudella […]
