Ensinnäkin. Kouluaktiivit loivat tänä syksynä aivan uuden mahdollisuuden poliittiseen päätöksentekoon: kansalaisten joukkoistamisen. He tekivät töitä kymmenen kertaa enemmän kuin valtuutetut asioiden perinpohjaiseksi selvittämiseksi. He tarjosivat ammattiasiantuntijoiden näkemyksiä ja vaihtoehtoja koulupäätöksiin: insinöörejä, arkkitehteja, oikeusoppineita, laskentatoimen ammattilaisia jne. He myös pakottivat poliittisen kulttuurin Vantaalla katsomaan itseään peiliin, eikä sieltä kaikistellen näkynyt kaunis kuva. Niin moni kokoomuslainen oli luvannut äänestää Hevoshaan ja Tuomelan koulujen puolesta ja uhonnut jopa jättävänsä ryhmän, jos ei kouluja säilytetä. Niin moni käänsi käärmeennahkatakkinsa. Täydet pisteet ja rispektit Raija Virralle ja […]
Vuosi: 2013
Talous- ja velkaohjelmasta. Suoraan asiaan. Haluan kysyä valtapuolueilta, demareilta ja kokoomukselta, sekä kaupunginjohtaja Nenoselta, vilpittömästi: mikä teitä viiraa? Ensin piti tehdä tiukka talous- ja velkaohjelma, jotta velkaantuminen saadaan hallintaan. Nyt te saman velkaohjelman nimissä lohmitte aina vain lisää velkaa, jo yli 5000 euroa per vantaalainen. Velankorot ovat 20 miljoonaa vuodessa, mutta kolmen vuoden päästä ne ovat 40 – 55 miljoonaa euroa vuodessa, talousjohtajan mukaan. Montako koulua pitää lakkauttaa lisää, että nuo korot saadaan maksettua? Vihreät esittivät, että kuntaveroa korotetaan 0,5 %. […]
Kun kuulimme tilantehostusohjelmasta helmikuussa, meille sanottiin vain, että aikomus on lakkauttaa kaksi koulua, jotka ovat ns. pommeja ja aivan tiensä päänsä. Varmuuden vuoksi pyysin opetuslautakunnassa selvitystä vantaalaisten koulujen sisäilmatilanteesta. Elokuussa saimme selvityksen, jossa todettiin ainoastaan sisäilmailmoitusten määrä, ei sanaakaan yksittäisten koulujen tilanteesta. Sen jälkeen kysyin vielä kirjallisesti kolme kertaa, saamatta yhtäkään vastausta. Kouluaktiivit paljastivat useista kouluista vakavia sisäilmaongelmia: Korso, Pähkinärinne, Askisto, Varisto, Hakunilanrinne – juuri niitä kouluja, joihin lapsia nyt aiotaan siirtää – Havukoski, Kivimäki, Vantaankoski jne jne. Monet koulut […]
Nyt on pakko tarttua näihin järjettömiin tuhlauksiin, mitä talous- ja velkaohjelman johdosta Vantaalla on harrastettu. Otan esimerkin kouluista, koska istun opetuslautakunnassa. Opetusta on vähennetty 1.-2. luokilla (1 vuosiviikkotunti, enempää ei lain mukaan enää voinut). ”Säästöä” saatu 125.000 euroa. Peruskoulun A2-kielen ryhmäkoko on nostettu 12:sta 18:aan. ”Säästöä” saatu 62.000 euroa. Myös lukioista on poistettu 12% kursseista, säästetty summa n. 5% menoista. Mutta kun katsotaan haittoja, mitä näistä pikkuruisista säästöistä seuraa, ne ovat valtavat. On tutkittu, että satsaus 6-9-vuotiaiden koulutukseen on sekä […]
Ensinnäkin on todettava, että koulunlakkautus sillä perusteella, että on laskettu vain tilantehokkuus ja myytävästä tontista saaatava hinta, on hallintolain vastainen. (Tätä käsittelin blogissa ”Vastine jota ei julkaistu”) Sitten. Toinen Vantaan lakkautettavaksi aiotuista kouluista on rakennettu lahjatontille, jossa lahjakirja on määritellyt tontin käyttötarkoitukseksi koulutoiminnan. Johtavat lainoppineet sanovat, että ennen v. 1997 tehty tarkoitemääräyksen sisältävä lahjakirja sitoo saajaansa ikuisesti. Vantaa ei siis voi laillisesti myydä Tuomelan koulua ja tonttia, eikä edes käyttää niitä muuhun kuin koulutarkoitukseen. (Vantaan Sanomien juttu täällä) Koulunlakkautuksiin liittyy paljon päättömyyksiä, joita […]
Koulunlakkautukset jopa laittomia. Vantaan Sanomat ei julkaissut tätä vastinettani Jukka Hakolle (sd.), joten julkaisen sen täällä. Jukka Hako perusteli koulusäästöjä VS-mielipidekirjoituksessa 2.11. (s.11) Hän tyrmäsi vihreiden, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton esityksen kouluverkkoselvityksestä ennen koulunlakkautuksia – sillä perusteella että kaupungin budjetissa ei ole osoitettu siihen rahaa. Hallintolain näkökulmasta tuo on lievästi erikoinen perustelu. Hallintolain 31 § mukaan päätöksenteossa on ”huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.” Koulupäätöksissä laki tarkoittaa, että oikeudelliset, pedagogiset, sosiaaliset ja taloudelliset […]
Kun olin pieni, 8-vuotias Kouvolan Töröstissä, pelasimme pesäpalloa joka päivä. Toisessa joukkueessa oli kaksi isoa poikaa: meidän Kyösti ja Virsun Timppa. Toisessa oli liuta pikkukakaroita. Ikä- ja kokoero joukkueilla oli suuri. Kyösti ja Timppa halusivat aina pelata yhdessä pikkukakaroiden laumaa vastaan. Koska he olivat niin paljon isompia, he tietysti voittivat ylivoimaisesti joka kerta. Yritimme puhua heille järkeä, että joukkueet pitää jakaa tasaisemmin. ”Tässä pelissä ei ole mitään mieltä, jos lopputulos on aina ennalta varma”, perustelimme. Heille ei käynyt. Hävisimme 12-0 […]
Tämä on Antti Karin & co:n vieraskynä-kirjoitus Vantaan Hevoshaan koulun lakkautussuunnitelmista, Hevoshaka-trilogian 3. osa: ”Kosto elää Hakunilassa”. Kiitos että saan julkaista sen. (edelliset osat löytyvät Pelastetaan Hevoshaan koulu – Facebook-ryhmästä https://www.facebook.com/groups/1410422069170788/ ) LEHTIOTSIKOITA v. 2000: – Poliisi rauhoitti joukkotappelun Hakunilassa – Hakunilan rotulevottomuudet vakava varoitus kaikille – Vain yksi somalioppilas uskaltautui kouluun Hakunilassa – Suomalaisnuori sai puukosta etnisissä kahakoissa Hakunilassa – Kosto elää Hakunilassa VUONNA 2013 HAKUNILASSA: • Hakunilassa on tehty vuosikymmenen loistavaa työtä valtaväestön ja ulkomaalaistaustaisten asukkaiden yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi, jotta […]
Jos Vantaan budjetti vuodelle 2014 menee läpi sellaisenaan, on kaupunki melkoisessa lirissä muutaman vuoden päästä. Kaupunginjohtaja Kari Nenosen taloustiivistelmässä sanotaan suoraan, että v. 2017 pelkät lainankorot ovat Vantaalla 40-55 miljoonaa euroa vuodessa, kun ne nyt ovat 21 miljoonaa euroa vuodessa. Tiivistelmä Vantaan nettisivuilla kohdassa Hallinto ja talous – Talous: http://www.vantaa.fi/fi/hallinto_ja_talous/prime109_fi.aspx Jos kuntaveroa ei koroteta nyt, on kahden vuoden kuluttua veroa korotettava yli prosentilla pelkästään, jotta pystyttäisiin maksamaan Vantaan lainojen korot! (Koska yhden veroprosentin tuotto on noin 40 miljoonaa euroa.) Jos taas […]
Eilen Vantaan valtuuston budjetti-infossa sai esittää kysymyksiä kaupungin budjetista vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmasta 2014-2017. Odotin kuusi tuntia, että pääsin esittämään sen tärkeimmän kysymyksen, Vantaan velanotosta ja veroprosentista. Kysyin näin: Vantaan strategiassa sitovana tavoitteena on velkaantumiskehitys hallintaan. Miten jatkuva lisävelanotto vielä vuoden 2016 jälkeenkin, nyt jo 5228 e/vantaalainen, voi olla velkaantumiskehityksen hallintaa? Näyttää siltä, että Vantaan lisävelanotto investointeja varten ei lopu koskaan. Ensi vuonna lisävelkaa otetaan 140 miljoonaa euroa. Velkojen korot ovat nyt 20 miljoonaa, ja lisävelanotolla ne nousevat 40-55 miljoonaan […]
Sain postia tuohtuneelta kuntalaiselta: Miksi ette ole opetuslautakunnassa selvittäneet niiden koulujen kuntoa, joihin oppilaita ollaan siirtämässä? Vastasin hänelle näin: Tiedätkö, pyysin jo maalis-huhtikuussa 2013 opetuslautakunnassa selvitystä kaikkien vantaalaisten koulujen sisäilmatilanteesta. Puoli vuotta ennen tulevia tilantehostuspäätöksiä. Minulle vastattiin, että kattavaa selvitystä on mahdoton antaa. Sanoin, että tuokaa sitten suurpiirteinen selvitys: missä kouluissa on viimeisen 10 vuoden aikana ollut sisäilmaongelmia ja miten ne on korjattu. Liian suuritöistä, antoivat ymmärtää. Sanoin: tuokaa edes viimeisen parin vuoden ajalta kaikkein ilmeisimmät tapaukset: millaisia kosteusongelmia ja miten […]
Koululaisten vanhemmat olivat tehneet järjettömän määrän selvitystyötä. He olivat tutkineet opetusviraston oppilasmääräennusteet ja tilalaskelmat ja löytäneet niistä puutteita. He olivat tarkistaneet koulutilojen vuokrasummat laskelmassa ja löytäneet niistä virheitä. He olivat opiskelleet pitkän tähtäimen väestöennusteet ja verranneet niitä eri alueille kaavoitettuihin rakennusneliöihin – ja löytäneet taas alakanttiin laskemista ja epäselvyyttä. He olivat menneet kaupungin tilakeskukseen tutkimaan 46 vantaalaisen koulun kuntokartoitusraportteja ja havainneet, että a) monista kouluista kuntokartoitukset puuttuivat kokonaan – juuri niistä, joissa ihmiset oireilleet ja joihin lapsia oltiin siirtämässä – b) monien koulujen […]
Vantaan ns. talous- ja velkaohjelma HAH! Suurta pötyä, puppua, valehtelua! Väittivät, että tällä ohjelmalla Vantaan velka saadaan kuriin. Päinvastoin otetaankin joka vuosi uutta velkaa mielin määrin! Ensi vuonna peräti 140 miljoonaa euroa! Kun ei millään raskittaisi nostaa kuntaveroa. Virkamiesjohto ja isot puolueet mieluummin vaikka valehtelevat kuin tunnustavat että veronkorotus olisi nyt enemmän kuin tarpeen. Jo kaksi vuotta olen kuunnellut tätä kriisikunnalla pelottelua Vantaan kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien suusta eri tilaisuuksissa. Valehtelu alkaa pikkuhiljaa potuttaa. Viimeksi tänään HS-jutussa kaupunginjohtaja Kari Nenonen: ”Vantaan veroprosentti […]
Maailman suurin ihmisoikeusrikkomus on, että tyttöjen ei anneta käydä koulua. 65 miljoonaa tyttöä maailmassa menee piiaksi, pelloille ja naimisiin sen sijaan, että he pääsisivät kouluun. Malala Yousufzfai pääsi kouluun, koska hänen isänsä oli koulun johtaja ja halusi myös tyttärilleen hyvän tulevaisuuden. Talebanit ampuivat Malalan pään hajalle, mutta hän jäi henkiin. Ihmisoikeusjärjestöt veivät tytön Eurooppaan vaikeisiin kirurgisiin leikkauksiin ja ihmeen kaupalla hän toipui. Malalasta tuli sankari. Hänen takiaan maailman tyttöjen sorrettu asema on nyt esillä ja sitä on pakko käsitellä. Kun […]
Vantaan uusi ympäristöohjelma on valmis. Vantaalla hieno ympäristö on kaikkien saatavilla. 98% kodeista sijaitsee alle 300 metrin päässä viheralueesta. Peräti kolmasosa Vantaan alueesta on metsää. Metsä on suurkaupungin keuhkot, hiilivarasto ja mielenterveyden lähde. Jo 20 minuutin kävely metsässä tasaa sydämensykkeen, madaltaa verenpainetta ja tuo mielenrauhaa. Arvokkaat metsämme kuitataan ympäristöohjelmassa parilla lauseella. Siellä sanotaan: ”Metsiin sitoutuneen hiilen määrän annetaan kasvaa.” ”Viheralueita kehitetään sään vaihteluita kestäviksi.” ”Luonnon monimuotoisuus turvataan.” Voi kun näin tehtäisiinkin! Ikävä kyllä hienot ympäristötavoitteet usein unohtuvat käytännön työssä. Vaikka […]
Tämä ei ole poliittinen kirjoitus. Muistelen omia koulunvaihdoksiani ihan vain ajatellakseni hetken jotain muuta kuin koulusäästölaskelmia. Sain mennä neljä kertaa uuteen kouluun ennenkuin ehdin 10 vuotta täyttää. Asuimme vuokralla ja vuokra-asunto sattumalta vaihtui noina vuosina tiuhaan. Kouvolassa 1960-70-luvuilla. Ensimmäinen kouluni oli Sarkolan kansakoulu. Opettajana oli ankara Irja Montonen. Kerran hän antoi minulle jälki-istuntoa, koska minulla oli kynnet lakattu, eikä hän uskonut, kun sanoin että äiti ne lakkasi. Kerran hän rankaisi minua, kun tein laskutehtävät nopeammin kuin muut, jolloin hän käski tehdä seuraavan […]
Pikkusen ihmettelen. Vantaan opetustoimessa esitetään, että myytäisiin kaksi hienoa koulutonttia ja koulukiinteistöä (Hevoshaka ja Tuomela). Että saataisiin rahaa 5 miljoonaa, että ei tarvitsisi vähentää lapsilta opettajia. Samaan aikaan Vantaan kaupunkisuunnittelussa esitetään, että 5 miljoonan investointitason sijaan käytettäisiinkin 16 miljoonaa kiinteän omaisuuden ostoihin vuonna 2014 – lainarahalla, milläpäs muulla? (esityslista 9.9.2013 kokoukseen) Miten voi kaupunkisuunnittelupuoli noin vain, huihai, esittää että pannaankin 11 miljoonaa lisää tonttien ostoihin – lisävelalla? – kun samaan aikaan sosiaali-ja terveyssektori joutuu pihtaamaan pikkurahojakin omaishoidon tuesta ja opetussektori joutuu lakkauttamaan lasten alakouluja? […]
Sain kokea hyvien veronmaksajien raivon eilen Vantaan Tuomelan koulun lakkautuskuulemisessa. Olinkin ensi kertaa toisella puolella barrikadia. Vielä viime kesänä johdin itse ”Näpit irti koulusta Vantaa”-kansalaisliikettä, joka vastusti koulusäästöjä – ja kuukausien kovan työn jälkeen tulikin kuunnelluksi, eikä 100 kouluavustajaa Vantaalla irtisanottu (Hyvä me!). Nyt olin ensi kertaa barrikadin tällä puolella. Nyt seisoin vastaanottamassa mielenosoituskulkuetta kaupunginvaltuutetun roolissa, poliittisena päättäjänä, joka jo oli vastuussa suunnitelluista koulujen lakkauttamisista. Nimittäin kesäkuussa Vantaan valtuusto päätti vastaavista 3% juustohöyläleikkauksista kaikille toimialoille. Enemmistö päätti. Itse kuuluin vähemmistöön, […]
Vantaa on valinnut säästölinjakseen juustohöylällä säästämisen. Sillä silpaistaan joka vuosi 3% leikkauksia jokaiselta toimialalta, jokaisesta osastosta yhtä paljon. Siinä ei mietitä, mikä on elintärkeää ja mikä vähemmän tärkeää, vaan leikataan kaikilta saman verran. Tämän johdosta mm. koulusektorilla on nyt aikomus lakkauttaa kaksi koulua (Tuomela ja Hevoshaka) sekä supistaa lukio-opetuksesta kieliä pois. Muun muassa. Aiotulla Tuomelan ja Hevoshaan koulujen lakkautuksella saadaan 1,3 miljoonan euron säästöt toimintakuluista, mutta pitkällä juoksulla 5 miljoonaa, kun vältytään remonteilta. Lukioiden kielikurssien supistamisilla saadaan säästöä 71.000 euroa, ja […]
Ensinnäkin: onnittelut Vantaan kaupungille Helsinki-Vantaan lentoasemaa kohdanneesta 200 miljoonan euron valtiontuesta. Tämän seurauksena Vantaalle saadaan jopa 5000 uutta työpaikkaa. Varsinainen lottovoitto olisi, jos nämä 5000 lentokenttää rakentavaa uutta työpaikkaa tarjoavaa yritystä toimivat laillisesti, siten että sekä yritykset että heidän työntekijänsä maksavat veroja – edes johonkin maahan? Rakennusalalla on Suomessa jo 56.000 ulkomaalaista työntekijää (minkäköhän takia?) – Heidän palkoistaan, veronmaksustaan sekä heidät palkanneiden yritysten verosuunnittelusta meillä on vain vähän tietoa. Sen tiedämme, että tuolla alalla on paljon väärinkäytöksiä ja lakien kiertämistä. Vantaan kaupunginhallitus sanoo […]
Vuosi sitten olin seuraamassa tärkeää valtuuston kokousta kuntalaisena ja ’Näpit irti koulusta’ –liikkeen aktivistina (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/114161-koulusaastojen-vastustajat-pistivat-teatterin-pystyyn-valtuustopomoja-varten). Silloin piti hyväksyä kovalla kiireellä valmisteltu Vantaan talous- ja velkaohjelma, TVO. Puheita pidettiin. Puolustettiin 100 kouluavustajaa, Pähkinärinteen ja Mikkolan kirjastoja, lastensuojelun kotipalveluja, vanhusten Havurastia ja Myyrastia. Panin merkille, kuinka virkamiehet silloin rauhoittelivat: ”Hyvät valtuutetut, tämähän on vasta raami ja puite. Vasta syksyllä mietimme tarkemmat yksityiskohdat, miten velkaohjelmaa toteutetaan.” Niin runnottiin läpi Talous- ja velkaohjelman ”raami ja puite”. Vaan kun syksy tuli ja aika päättää budjetin yksityiskohdista, […]
Minun äitini säästää jogurttipurkit. Hän käyttää niitä juomalaseina, että lasit eivät kulu. Hän säästää myös shampoopullot. Hän tekee niistä pukuhenkareita pujottamalla ’Erittäin Hienoa suomalaista shampoota’-pullot ohuiden puuhenkareiden päihin. Ketsuppipulloista hän leikkaa lastenlapsille hiekkalapioita. Vantaan kaupungissakin on toimialoja, joissa tällaista Niksi-Pirkka-innovatiivisuutta on harjoitettu jo pitkään, ei vain kolme, vaan jopa kolmekymmentä vuotta. Päiväkotien materiaalirahat ovat niin niukat, että käsipyyhkeet leikataan puolikkaiksi ja kertakäyttökumikäsine laitetaan vain toiseen käteen, kun lapsen pyllyä pestään. Kouluissa ei ole varaa harjoituskirjoihin, vaan oppilaat kirjoittavat tehtävänannot ruutuvihkoihin, mihin […]
Kun tulin valituksi Vantaan kaupunginvaltuustoon viime syksynä, mietin puolikauhuissani, että mitenköhän se ikävä formaalinen vaikuttaminen minulta luonnistuu. Varsinkin kun vertailukohtana oli aivan uskomaton (ja sitäpaitsi myös hauska!) Näpit irit koulusta – kansalaisvaikuttaminen,jonka seurauksena tuli suurempi poliittinen voitto, kuin mitä olin pystynyt villeimmissä unissakaan kuvittelemaan. Se oli niin hieno, että vieläkin kannattaa hehkuttaa: Vantaan valtapuolueet peruuttivat 100 kouluavustajan irtisanomisen, joka oli jo päätetty Vantaan säästöohjelmassa. Perheet ja koulut saivat huokaista helpotuksesta. No nyt menee Näpit irti koulusta-valtuutettu sitten valtuustoon. Aivan […]
Luen metropolialueen esiselvitystä: alustavaa suunnitelmaa pääkaupunkiseudun yhteisen metropolin luomiseksi. Kun pääsen joukkoliikenne- ja pendelöintiselvityksiin, järkytyn melkoisesti. Helsingissä käy muualta töissä 160.000 ihmistä, Lohjaa, Porvoota ja Mäntsälää myöten. Alan miettiä, paljonko heiltä kuluu työpäiviä vuoden mittaan pelkästään työmatkoihin. Jos oletetaan, että heillä kuluu kodin ja työpaikan väliseen yhdensuuntaiseen työmatkaan keskimäärin tunti, niin se tarkoittaa kaksi tuntia päivässä. Työntekijällä on keskimäärin 220 työpäivää vuodessa, siis 440 tuntia kuluu työmatkoihin vuodessa. Arvaatteko paljonko se on kokonaisina työpäivinä? Kokonaisina työpäivinä (à 7,25 tuntia) pendelöivältä […]