Mitä mieltä olette? Olisiko hyvä auttaa nuoria pääsemään työn makuun antamalla jokaiselle 9-luokkalaiselle 300 euron kesätyöseteli, niinkuin Helsinki tekee? Sehän ei tee sitä vain hyvää hyvyyttään, vaan ehkäistäkseen koulupudokkuutta, pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä. Vantaalla alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kuukauden työttömyyteen oli  36,7 prosenttia vuonna 2015.   Hei yli kolmasosa työttömänä! Ammatilliset opinnot keskeyttää  Vantaalla 14,5%  oppilaista.Ja  jopa  7%  vantaalaisista  15-24-vuotiaista  on kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella:  ei töissä, ei työttömänä  TE-toimistossa, eikä opiskelemassa. Tuhannet nuoret elämässä vailla suuntaa, ahdistuneina, kun eivät pääse […]

Nyt kun Vantaa uudistaa keskustoja – Myyrmäki, Koivukylä, Martinlaakso, Korso  – aikanaan varmasti myös Hakunila – niin olisi hyvä tilaisuus saada aikaan  pienten liiketilojen kauppahalli/  kauppakäytävä ainakin 1-2 kaupunginosaan. (yksityisen tai julkisen toimijan rakennuttamana)Näin saamme toisenlaista tarjontaa kuluttajille: erikoisempia ruoka-aineksia, pikkuleipomoita, käsityöpuoteja, kahviloita, kynsistudioita, kosmetologeja, suutareita, kännykänkorjaajia, nappikauppoja, ompelijoita. Näin elävöitetään kaupunginosia ja lisätään kaupunkimaista sosiaalisuutta.Tämä on myös mainiota elinkeinopolitiikkaa: päästetään yritteliäät työttömät töihin ja yrittämään pienemmällä riskillä. Pienen liiketilan pieni vuokra mahdollistaa myös pienen yrittämisen.Osa tiloista voi olla pop-up-myyntipaikkoja […]

2

Edit 06.03.2017. Kaikki puolueet halusivat yksimielisesti palauttaa valmisteluun kaupungin vastauksen tähän aloitteeseen. (vastaus alhaalla, aloitteen lopussa) Hurraa! Vaikka edeltävät neljä vuotta on enemmistö jarruttanut näitä asioita (enemmistölle se on helppoa), niin iloitsemme siitä, että he vihdoin tunnustavat, että sisäilma-asioiden hoidossa on paljon parantamisen varaa. Uusi vastaus tullee toukokuun kokouksessa. Edit 24.9.2018.  Vihdoin valtuustossa tiukempia vaatimuksia sisäilmasairaille sopivasta koulusta, edes yhdestä sellaisesta tähän kaupunkiin. Alkaa vaikuttaa, että useat puolueet nostavat tämän budjettiasiaksi marraskuussa. Jokohan vihdoin järki voittaisi? Edit 5.11.2019. Vuosi sitten […]

Kiitän budjettineuvottelijoita siitä, että Nikinmäen ja Leppäkorven uusia kouluja myöhennettiin vain vuodella, vaikka alun perin taloussuunnitelmassa niitä piti myöhentää kaksi vuotta. Kuitenkin olen sitä mieltä, että Korson koulun oppilaille ja opettajille on kohtuutonta odottaa terveitä koulutiloja vielä neljä vuotta vuoteen 2021. Mikkolakin saattaa tarvita väistötiloja ennen sitä. Uusia koulutiloja on tulossa parin vuoden sisällä Rajatorppaan, Uomarinteeseen, Aurinkokiveen, Hämeenkylään ja Jokiniemeen  – hyvä.   Kun koulutarpeet nyt nopeasti ja yllättäen muuttuvat eri puolilla kaupunkia, niin ehdotan, että uudet koulut rakennetaan paviljonkityyppisinä. […]

Olen ennenkin ihmetellyt, kuinka Vantaan talous- ja velkaohjelma  tarkoittaakin yhä lisää velanottoa. Jostain syystä ykyinen poliittinen enemmistö Vantaalla ei halua kasvattaa kunnan tuloja verojen tai palvelumaksujen muodossa, vaan ottaa mieluummin enemmän velkaa. Sanotaan, ettei isokaan velkaantuminen ole ongelma, jos verotulot kasvavat nopeammin kuin velka ja korot. Vaan nytpä verotulot eivät kasva. Talouskehitys on huono. Sote pienentää verotuloja dramaattisesti. Puolueet eivät halua nostaa kuntaveroa. Eivätkä muutkaan kunnan tulot kasva. Valtionosuudet pienenevät ja palvelumaksut pysyvät samoina.   Paitsi maanmyyntitulot. Ne nousevat tänä vuonna jopa 70 miljoonaan […]

1.  Olen iloinen, että valtion tekemää kolmen miljoonan euron leikkausta Varian määrärahoihin päätettiin kaupungin toimesta paikata sentään 1,3 miljoonalla eurolla.Kiitos miljoonasta kaupunginjohtajalle ja 300.000 eurosta budjettineuvottelijoille! Itse esitin opetuslautakunnassa kyllä paljon enemmän, eli Varian normirahoja ilman leikkauksia. Sillä olen jo vuosia seurannut ammatillisen koulutuksen epätoivoista vyön kiristämistä. Suren sitä, että Varia joutuu nyt tekemään 1,7 miljoonan euron edestä leikkauksia opetukseen ja oppilaiden tukeen. Tästä ei hyvä seuraa.  Varian 3350 oppilaasta jo nyt keskeyttää opinnot 14,5%  eli 485 oppilasta. Lähes yhtä paljon, 13,9% varialaisista on erityisoppilaita, jotka […]

Tässä on kolme pointtia: demokratia, raha ja lapset.   DEMOKRATIA.Kuntalaisaloite tuo demokratian takaisin sinne, minne se kuuluu: ihmisille, asukkaille, kansalaisille. Milloin viimeksi tavalliset ihmiset ovat osallistuneet näin innokkaasti ja intensiivisesti heitä koskevien asioiden päätöksentekoon kuin nyt Vantaan koulunlakkautuksissa? Sata vuotta sitten työväenliikkeen alkuaikoina? 50 vuotta sitten maaseudun tupailloissa? 30 vuotta sitten ympäristöliikkeissä? Meidän on oltava kiitollisia koululiikkeelle kaikesta heidän paneutumisestaan kouluasiaan. Sen ansiosta on nyt mm. Pelastettu 700 oppilasta ”palavasta talosta” eli Hämeenkylän kosteusvaurioisesta koulusta Saatu aikaan laadunparannus koko Vantaan […]

2

Kun olin lapsi ja nuori, äitini sanoi enimmäkseen aina ’Ei!’. Ei, et saa kokeilla minigolfia. Ei, et pääse balettiin/ pianotunnille/ ratsastamaan. Ei, et pääse kaverin perheen mukaan heidän mökilleen. Niinpä kun minä sain lapsia, ajattelin, että jos minulla ei ole todella hyvää syytä sanoa ’Ei’, niin sanon ’Kyllä’. Monet kerrat saatoin olla lopen uupunut, kun lapset keksivät pyytää lettuja kaverilaumalle, talon täyttämistä majoilla tai taas uutta harrastusta, jonne tarvitaan kyyti ja kustannus. Vedin silloin henkeä ja mietin, onko minulla todella […]

1

Se oli surkeaa, onnetonta, häpeällistä. Että erityisen hienoa kotouttamistyötä tehnyt Hevoshaan koulu Hakunilassa lakkautettiin ja lapset siirrettiin Lehtikuusen kouluun, jossa maahanmuuttajalasten osuus uusilla ikäluokilla on nyt noin 50 %. Tästä ei voi seurata muuta kuin segregaatiota. Puukkoa haavassa, jos joku haluaa muistella, miten se oikein menikään:  http://www.vaulanorrena.com/kovan-paivan-ilta/ On erittäin typerää, jos hyväkuntoista, Hakunilan Urheilupuistossa sijaitsevaa Hevoshaan kiinteistöäkään ei haluta säilyttää. Eikähän kaupunki niin tyhmä halunnutkaan olla – vaan esitti toukokuussa 2016, että Hevoshakaan laitettaisiin suomenkielistä  (60% tiloista) ja ruotsinkielistä (20% tiloista)  päivähoitoa sekä lisäksi ruotsinkielinen alakoulu […]

4

Tiesitkö, että 5 desibelin äänen lisäys viisinkertaistaa äänen korvassa? On valtava ero siinä, kuuluuko asuinalueella 54 vai 59 desibelin liikennemelu. Yli 55 desibelin tieliikennemelulle altistuu päivittäin  yli 80.000 vantaalaista. Asumiselle hyväksytyt melurajat ylittyvät reippaasti vilkasliikenteisten teiden läheisyydessä. Tehokkain keino vähentää melua olisi nopeusrajoitusten alentaminen. Jos tiellä ajetaan 50 km/h, eikä 60 km/h, melu on kaksi kertaa pienempää (2,1 desibeliä). Mutta kun. Ihmiset eivät vaan malta ajaa hitaasti – ja Vantaalla on asutuksen läheisyydessä myös moottoriteitä, joilla pitää ajaa yli 80 km/h. Meluasvaltti vähentää liikennemelua 2-4 […]

1

VASTAESITYS ja perustelut, Vantaan opetuslautakunta 13.6.2016 asia 14. Esitämme, että vastaus Tuomelan kuntalaisaloitteeseen palautetaan valmisteluun huomioiden valmistelussa mm. seuraavat seikat: Kuntalain 28§ ” Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa…. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.” Tuomelan koulun lakkautuksessa toimivalta on kaupunginvaltuustolla, sillä koulun lakkautus oli osa TVO-säästöohjelmaa. TVO-säästöistä ja koulujen lakkautuksesta päätettiin kaupungin talousarviokäsittelyn yhteydessä valtuustossa […]

 BUDJETIN  LÄHETEKESKUSTELU  JA VALTUUSTON KOKOUS 23.5.2016 Vuoden 2017 budjettia valmistelevaan lähetekeskusteluun lähdettiin murheellisissa merkeissä. Valtuustoseminaarissa oli juuri saatu kuulla, että vaikka Vantaan vuoden 2015 tilinpäätös oli historiallisesti POSITIIVINEN, niin vuodelle 2017 ennustetaan peräti 85 miljoonan euron vajetta budjettiin. Tämä nyt on vähän sama kuin jos olisit ollut 800 kilokalorin nälkäkuurilla jo pitkään ja sitten sanottaisiin: ”Sori vaan, mutta et saa ikinä enää syödä normaalisti. Vesi- ja leipäkuuri jatkuu ikuisesti  – ja lisäksi sinun on koko ajan ostettava velaksi näitä kalliita […]

Vantaa antaa nyt lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta. Tärkeitä meitä koskettavia asioita siinä ovat mm. Kehä IV linjaus, Riipilän luonnonsuojelualueiden status ja Sipoon Bastukärrin logistiikka-alueen ulottuminen Vantaan rajalle Pohjois-Nikinmäessä. Kehä IV linjauksista, poikittaisyhteyksistä, sekä niiden  luonto- ja ihmisvaikutuksista totean seuraavaa:   Suurin poikittaisyhteyden tarve on Keravan- Hyrylän tasolla valtatie 4:n ja valtatien 3 välillä ELY-keskuksen raportti ja  Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien raportti, MAL-aiesopimus sekä MASU 14 kunnan maankäyttösopimus toteavat tämän Logistiikka-alueet em. linjalla kasvavat voimakkaasti ja raskas liikenne tarvitsee pääsyn poikittain Poikittaisyhteydet Hyrylän tasolla […]

2

Kilometri tien peruskorjausta maksaa 2 miljoonaa. Viisi kilometriä peruskorjattua tietä vastaa yhtä koulurakennusta. Vantaan valtuusto 14.12.2015 esityslistan kohta 7:  (Norrenan puhe) Maankäyttötoimi esittää 13,5 miljoonan euron lisäbudjettia Kehäradan ja Kehä 3 vuoksi. Kehärataan tarvitaan noin 9 miljoonaa euroa lisää, koska alkuperäisistä Kehärata-rahoista annettiin noin 7 miljoonaa euroa Dixin bussiterminaaliin. Kehä kolmoseen tarvitaan 4,6 miljoonaa euroa lisää, koska Kehä 3 rakennettiin etuajassa – siis käytettiin vuoden 2016 Kehä 3-rahat etuajassa. No, vähensivätkö nämä etuajassa rakennetut jutut investointibudjettia vuodelle 2016. Ei kuulemma. […]

Kuntalaiset kysyvät, miksi Vantaan velka vain kasvaa, vaikka palvelut tuotetaan 1000 e/pää halvemmalla kuin muissa suurissa kaupungeissa. Meille sanotaan, että ”velka on otettu investointeihin, mikä on eri asia”. Lähdin tutkimaan, mihin kaikkeen velkaa on otettu viimeisten 10-20  vuoden aikana. Velka on kaksinkertaistunut 10 vuodessa, ollen pian 1,2 miljardia. Kävin läpi kaupungin vanhat budjettikirjat. Tulos on tämä: Pelkästään liikennealueisiin ja Kehärataan on 10 vuodessa pantu 600 miljoonaa euroa. Liikennealueet ovat teiden asvaltoimista ja  Kehärata on rataa ja sen asemia. 10 vuodessa […]

1

INVESTOINNIT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN Vantaan talous- ja velkaohjelmassa on vuodesta 2013  lähtien rajattu kaupungin investoinnit (muut kuin Kehä 3 ja Kehärata) 100 miljoonaan per vuosi. Se on samaa luokkaa kuin mitä investoinnit olivat 1990-luvun alussa, jolloin kaupungissa oli 50.000 asukasta vähemmän. Investointien hillintää  tehdään TVO:ssa  viivästyttämällä koulu- ja päiväkotirakentamista. Siitäkin huolimatta, että  yksi  jos toinenkin koulu  jo ratkeaa  liitoksistaan  kasvavien oppilasmäärien  ja kosteusvaurioiden johdosta. (Lataa pdf tästä: INVESTOINNIT VANTAA 1995-2016 keskeneräinen) Mutta teiden rakentamisista ei tingitä. Joka vuosi käytetään 26-30 miljoonaa euroa  30 eri […]

6

Tämä on surullinen tarina siitä, mitä kaikkea voidaan tehdä ja tekemättä jättää kosteusvaurioisessa koulussa ilman, että lapsia saadaan pois terveydelle haitallisista tiloista. Vaikka tapauksemme on yhdestä koulusta, ongelma koskee monia. Taustalla on maan rakennustapa 1970-80-luvuilla: laajapohjaisia, tasakattoisia betonielementtikouluja  -ilman kosteuseristeitä pohjalaatassa –  ilman salaojia – jopa rakennusjätteet koulun alle haudaten. (Esim. koulut:  Hämeenkylä, Martinlaakso, Laajavuori, Hiekkaharju, Korso, Itä-Hakkila; Varisto…) Sekä maan tapa rakentaa ja peruskorjata 1990-2000-luvuilla: kovalla kiireellä  – rakennusaikainen kosteus ei ehdi haihtua betonielementeistä  – muovimatot liimataan märän päälle […]

Valtuustoaoite Hevoshaan ja Tuomelan koulurakennusten ja tonttien hyödyntämisestä  kaupungin omaisuutena. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme selvitettäväksi, miten Vantaa voisi hyödyntää  asuinalueidensa tärkeitä  kiinteistöjä Hevoshaan koulurakennusta ja tonttia ja Tuomelan koulurakennusta ja tonttia, jos niitä ei tarvita koulukäytössä. Kasvukaupungissa ei kannata myydä hyvällä paikalla sijaitsevaa tonttia, jonka arvo vain kasvaa tulevaisuudessa. Eikä toimivaa, johonkin käyttötarkoitukseen sopivaa rakennusta kannata purkaa. Hevoshaan tontti sijaitsee Hakunilan Urheilupuistossa asukasviihtyisyyttä lisäävän liikunta-alueen keskellä. Olisi harkitsematonta  myydä  iso pala urheilupuistoa  kerrostalorakentamiselle –  kaupungissa, jossa  ei ole puutetta asuinrakennustonteista. Tuomelan […]

1

Valtuustokauden strategia on tärkein ohjaustyökalu kaupungin toiminnassa. Mitä asioita strategiaan laitetaan, sitä tehdään. Ja millaiset strategian mittarit valitaan, se käytännössä määrää, kuinka hyvin strategia onnistuu. Strategian väliarviota ja mittareita on nyt työstetty kaupungin johtoryhmän kokouksissa ja työryhmissä pitkin vuotta. Kaupunginvaltuusto – joka on kaupungin ylin ohjaava elin ja jonka sanan pitäisi painaa eniten – pääsi kuitenkin työstämään strategiaa vasta toukokuussa ja vain lyhyesti, kahden tunnin ryhmätöillä. Taas kerran tapahtui seminaari-ihme: normaalisti pikkuasioista jankkaava valtuusto terästäytyi ja käytti annetun ajan maksimaalisen […]

Talous- ja velkaohjelma on todellakin velanotto-ohjelma! Olemme tilanteessa, jossa kaupungin verotulot saattavat jäädä 20 miljoonaa euroa siitä, mitä budjetissa 2014 niiden arvioitiin olevan. Palkkatulot Vantaalla eivät ole kehittyneet odotetusti. Tarkoittaako tämä, että jostakin on tempaistava 20 miljoonaa euroa lisää rahaa eli velkaa jo ensi syksynä? Kun Vantaan talous- ja velkaohjelmaa tehtiin 2012, kaikissa skenaarioissa kaupungin tulojen kasvuksi oletettiin 3 % vuodessa. Tämä on nyt osoittautunut aivan liian positiiviseksi arvioksi. Valtiovarainministeriö ennustaa talouskasvuksi tälle vuodelle 1,2%  ja ensi vuodelle 1,4%.  Palkkatulot […]

  ”Vantaan päättäjät tekevät historiaa hyväksyessään kaupungin budjetin ilman euronkaan muutosta” (kaupunginhallituksessa ja pian valtuustossa 17.11.2014), kirjoittaa päätoimittaja Risto Hietanen Vantaan Sanomissa. Hän arvelee että päättäjät ovat ”todella sitoutuneita talous- ja velkaohjelmaan, eivätkä halua avata sitä lainkaan.” (VS 8.11.2014) Totuus lienee, että Vantaan suurimmat poliittiset ryhmät Kokoomus ja SDP luovuttivat vallan pois, kun he valitsivat uuden kaupunginjohtajan 2011. Hietanen kuvasi tätä silloin Helsingin Uutisissa: ”Nenonen sai Lindtmanilta ja Mäkiseltä lupauksen virkajohdon ja poliittisen johdon työnjaon selkeyttämisestä …Nenonen saa johtaa asioiden virkavalmistelua […]

  Vuoden 2012 syksyllä Vantaalla päätettiin tehdä kattava kouluverkkosuunnitelma. 2013 budjettikirjan investointiosassa lukee: ”Vantaan kouluverkko ja todellinen uudisrakennustarve tullaan tarkistamaan kokonaisuutena. Tarkastelussa huomioidaan alueella olevat kaikki vanhat koulurakennukset sekä niiden korjaustarpeet ja laajennusmahdollisuudet.” Torso tuli. Sellainen jossa oli laskettu vain koululaisten koulumatkoja ja jyvitetty koulujen pinta-aloja niin että 9,5 m2/ oppilas riittäisi. Tilantehokkuusohjelmalla säästyy yhden koulun lisärakentaminen vuosittain, kun 300-350 henkeä vuodessa kasvava oppilasmäärä mahdutetaan jo olemassaoleviin kouluihin. Lisäksi lakkautetaan kaksi arvokkaalla tontilla olevaa koulua (Hevoshaka ja Tuomela), joista saadaan […]

Taas on aika, jolloin kaupunginvaltuutetut käyvät läpi oman kuntansa talousarvioehdotusta ja tutkivat, kuinka hyvin budjettikirjassa kuvatut toimet ja rahasummat edistävät kuntalaisten palveluja ja hyvinvointia. Ja olisiko syytä tehdä muutosehdotuksia? Valtuutettu ja lautakunnan jäsen: lue budjettikirjaa kuin piru raamattua. Koeta keksiä, mitä rivien väleihin on piilotettu. Katso edellisen vuoden budjettikirjasta, tuliko edellisvuonna luvatut hommat hoidettua ja mitä nyt on yhtäkkiä jätetty pois tai muutettu tyystin toiseksi uudessa budjettikirjassa. Arvaisitko esimerkiksi, mitä sisältyy viattomaan lauseeseen: ”Mittausosaston tavoitteena on, että palvelumaksut kattavat omakustannuksen”? Se […]

Vantaan sitova tavoite vuonna 2014 on: ”Velkaantumiskehitys hallintaan”. Tavoitteen mittari on: ”Pitkäaikaisen velan määrä kasvaa enintään talous- ja velkaohjelman mukaisesti”. Mitä Vantaan talous- ja velkaohjelma sanoo velan määrän kasvusta? (Vantaan taloudesta lisää tietoa täällä:http://www.vantaa.fi/talouskuntoon) Se sanoo, että tiukimmalla säästöskenaariolla 4 (jonka edellinen valtuusto valitsi 18.6.2012) velan määrä on korkeimmillaan v. 2015 noin miljardi euroa – ja alkaa siitä vähenemään joka vuosi, kun velkaa maksetaan takaisin. Tämä ei nyt toteudu, vaan velka kasvaa yhä vain vuoteen 2017 asti – mahdollisesti pidemmällekin. Olosuhteet ovat […]

2

Vuonna 1980 ihmettelin makrotaloustieteen luennolla, miten jatkuva talouskasvu on mahdollinen. Professori Jukka Pekkarinen, nykyinen Valtiovarain ministeriön ylijohtaja, sanoi, että siihen koko taloustiede perustuu. Kun ajattelin jatkuvaa kasvua, näin mielessäni maapallon, joka pursuaa ihmisiä niin ettei jalansijaa heille löydy. Näin valtavia suurkaupunkeja ja järjettömiä määriä koneita – kaikkea ahtautuneena aina vain pienempään tilaan. Mietin, että jossain on joku raja, jonka yli tuottavuutta ei voi enää tehostaa. Fysiikan lait tulevat vastaan. Ihmiskehon rajallisuus tulee vastaan. Ajan rajat tulevat vastaan. Jatkuva kasvu on […]

1

Uutta elinvoimaohjelmaa kiiteltiin runsaasti Vantaan valtuustoinfossa, ja syystä. Siinä on lueteltu pitkä lista konkreettisia toimenpiteitä, jotka toteutuessaan nostavat Vantaan työpaikkaomavaraisuutta entisestään (nyt 105%). Siinä  kasvatetaan työpaikka-alueita Aviapolista, Vehkalaa, Kivistöä.  Luodaan lentokentälle logistiikka-, palvelu- ja matkailuyrityksiä. Kehitetään oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Vahvistetaan Vantaan markkinointia ja maineenparannusta. Kaikesta näkee, että ohjelman ovat tehneet korkeasti koulutetut, tavoitteelliset, bisnesorientoituneet ihmiset. Hyvä niin. Tarvitsemme liiketoimintaa. Pienyrityksethän  paikkasivat  Suomessa kaikki  60.000 teknologiateollisuudesta menetettyä työpaikkaa viimeisten 10 vuoden aikana. Hyvä pienyrittäjät! Mietin tässä kuitenkin, että auttavatko nämä Vantaan […]

Talous- ja velkaohjelmasta. Suoraan asiaan. Haluan kysyä valtapuolueilta, demareilta ja kokoomukselta, sekä kaupunginjohtaja Nenoselta, vilpittömästi: mikä teitä viiraa? Ensin piti tehdä tiukka talous- ja velkaohjelma, jotta velkaantuminen saadaan hallintaan. Nyt te saman velkaohjelman nimissä lohmitte aina vain lisää velkaa, jo yli 5000 euroa per vantaalainen. Velankorot ovat 20 miljoonaa vuodessa, mutta kolmen vuoden päästä ne ovat 40 – 55 miljoonaa euroa vuodessa, talousjohtajan mukaan. Montako koulua pitää lakkauttaa lisää, että nuo korot saadaan maksettua? Vihreät esittivät, että kuntaveroa korotetaan 0,5 %. […]

Nyt on pakko tarttua näihin järjettömiin tuhlauksiin, mitä talous- ja velkaohjelman johdosta Vantaalla on harrastettu. Otan esimerkin kouluista, koska istun opetuslautakunnassa. Opetusta on vähennetty 1.-2. luokilla (1 vuosiviikkotunti, enempää ei lain mukaan enää voinut). ”Säästöä”  saatu 125.000 euroa. Peruskoulun  A2-kielen ryhmäkoko on nostettu 12:sta 18:aan. ”Säästöä” saatu 62.000 euroa. Myös lukioista on poistettu 12% kursseista, säästetty summa  n. 5% menoista. Mutta kun katsotaan haittoja, mitä näistä pikkuruisista säästöistä seuraa, ne ovat valtavat. On tutkittu, että satsaus 6-9-vuotiaiden koulutukseen on sekä […]

1

Jos Vantaan budjetti vuodelle 2014 menee läpi sellaisenaan, on kaupunki melkoisessa lirissä muutaman vuoden päästä. Kaupunginjohtaja Kari Nenosen taloustiivistelmässä sanotaan suoraan, että v. 2017 pelkät lainankorot ovat Vantaalla 40-55 miljoonaa euroa vuodessa, kun ne nyt ovat 21 miljoonaa euroa vuodessa. Tiivistelmä Vantaan nettisivuilla kohdassa Hallinto ja talous – Talous: http://www.vantaa.fi/fi/hallinto_ja_talous/prime109_fi.aspx Jos kuntaveroa ei koroteta nyt,  on kahden vuoden kuluttua veroa korotettava yli prosentilla pelkästään, jotta pystyttäisiin maksamaan Vantaan lainojen korot! (Koska yhden veroprosentin tuotto on noin 40 miljoonaa euroa.) Jos taas […]

Eilen Vantaan valtuuston budjetti-infossa sai esittää kysymyksiä kaupungin budjetista vuodelle 2014 ja  taloussuunnitelmasta 2014-2017. Odotin kuusi tuntia, että pääsin esittämään sen tärkeimmän kysymyksen, Vantaan velanotosta ja veroprosentista. Kysyin näin: Vantaan strategiassa sitovana tavoitteena on velkaantumiskehitys hallintaan. Miten jatkuva lisävelanotto vielä vuoden 2016 jälkeenkin, nyt jo 5228 e/vantaalainen, voi olla velkaantumiskehityksen hallintaa? Näyttää siltä, että Vantaan lisävelanotto investointeja varten ei lopu koskaan. Ensi vuonna lisävelkaa otetaan 140 miljoonaa euroa. Velkojen korot ovat nyt 20 miljoonaa, ja lisävelanotolla ne nousevat 40-55  miljoonaan […]

7

Vantaan ns. talous- ja velkaohjelma HAH! Suurta pötyä, puppua, valehtelua! Väittivät, että tällä ohjelmalla Vantaan velka saadaan kuriin. Päinvastoin otetaankin joka vuosi uutta velkaa mielin määrin! Ensi vuonna peräti 140 miljoonaa euroa! Kun ei millään raskittaisi nostaa kuntaveroa. Virkamiesjohto ja isot puolueet mieluummin vaikka valehtelevat kuin tunnustavat että veronkorotus olisi nyt enemmän kuin tarpeen. Jo kaksi vuotta olen kuunnellut tätä kriisikunnalla pelottelua Vantaan kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien suusta eri tilaisuuksissa. Valehtelu alkaa pikkuhiljaa potuttaa. Viimeksi tänään HS-jutussa kaupunginjohtaja Kari Nenonen: ”Vantaan veroprosentti […]

Pikkusen ihmettelen. Vantaan opetustoimessa esitetään, että myytäisiin kaksi hienoa koulutonttia ja koulukiinteistöä (Hevoshaka ja Tuomela). Että saataisiin rahaa 5 miljoonaa, että ei tarvitsisi vähentää lapsilta opettajia. Samaan aikaan Vantaan kaupunkisuunnittelussa esitetään, että 5 miljoonan investointitason sijaan käytettäisiinkin 16 miljoonaa  kiinteän omaisuuden ostoihin vuonna 2014 – lainarahalla, milläpäs muulla? (esityslista 9.9.2013 kokoukseen) Miten voi kaupunkisuunnittelupuoli noin vain, huihai, esittää että pannaankin 11 miljoonaa lisää tonttien ostoihin – lisävelalla? – kun samaan aikaan sosiaali-ja terveyssektori joutuu pihtaamaan  pikkurahojakin omaishoidon tuesta ja opetussektori joutuu lakkauttamaan lasten alakouluja? […]

 Vantaa on valinnut säästölinjakseen juustohöylällä säästämisen. Sillä silpaistaan joka vuosi 3% leikkauksia jokaiselta toimialalta, jokaisesta osastosta yhtä paljon. Siinä ei mietitä, mikä on elintärkeää ja mikä vähemmän tärkeää, vaan leikataan kaikilta saman verran. Tämän johdosta mm. koulusektorilla on nyt aikomus lakkauttaa kaksi koulua (Tuomela ja Hevoshaka) sekä supistaa lukio-opetuksesta kieliä pois. Muun muassa. Aiotulla Tuomelan ja Hevoshaan koulujen lakkautuksella saadaan 1,3 miljoonan euron säästöt toimintakuluista, mutta pitkällä juoksulla 5 miljoonaa, kun vältytään remonteilta. Lukioiden kielikurssien supistamisilla saadaan säästöä 71.000 euroa, ja […]

Ensinnäkin: onnittelut Vantaan kaupungille Helsinki-Vantaan lentoasemaa kohdanneesta 200 miljoonan euron valtiontuesta. Tämän seurauksena Vantaalle saadaan jopa 5000 uutta työpaikkaa. Varsinainen lottovoitto olisi, jos nämä 5000 lentokenttää rakentavaa uutta työpaikkaa tarjoavaa yritystä toimivat laillisesti, siten että sekä yritykset  että heidän työntekijänsä maksavat veroja – edes johonkin maahan? Rakennusalalla on Suomessa jo 56.000 ulkomaalaista työntekijää (minkäköhän takia?) – Heidän palkoistaan, veronmaksustaan sekä heidät palkanneiden yritysten verosuunnittelusta meillä on vain vähän tietoa. Sen tiedämme, että tuolla alalla on paljon väärinkäytöksiä ja lakien kiertämistä. Vantaan kaupunginhallitus sanoo […]

1

Vuosi sitten olin seuraamassa tärkeää valtuuston kokousta kuntalaisena ja ’Näpit irti koulusta’ –liikkeen aktivistina (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/114161-koulusaastojen-vastustajat-pistivat-teatterin-pystyyn-valtuustopomoja-varten). Silloin piti hyväksyä kovalla kiireellä valmisteltu Vantaan talous- ja velkaohjelma, TVO. Puheita pidettiin.  Puolustettiin 100 kouluavustajaa, Pähkinärinteen ja Mikkolan kirjastoja, lastensuojelun kotipalveluja, vanhusten  Havurastia ja Myyrastia. Panin merkille, kuinka virkamiehet silloin rauhoittelivat: ”Hyvät valtuutetut, tämähän on vasta raami ja puite. Vasta syksyllä mietimme tarkemmat yksityiskohdat, miten velkaohjelmaa toteutetaan.” Niin runnottiin läpi Talous- ja velkaohjelman ”raami ja puite”. Vaan kun syksy tuli ja aika päättää budjetin yksityiskohdista, […]

 Minun äitini säästää jogurttipurkit. Hän käyttää niitä juomalaseina, että lasit eivät kulu. Hän säästää myös shampoopullot. Hän tekee niistä pukuhenkareita pujottamalla  ’Erittäin Hienoa suomalaista shampoota’-pullot ohuiden puuhenkareiden päihin. Ketsuppipulloista hän leikkaa lastenlapsille hiekkalapioita. Vantaan kaupungissakin on toimialoja, joissa tällaista Niksi-Pirkka-innovatiivisuutta on harjoitettu jo pitkään, ei vain kolme, vaan jopa kolmekymmentä vuotta. Päiväkotien materiaalirahat ovat niin niukat, että käsipyyhkeet leikataan puolikkaiksi ja kertakäyttökumikäsine laitetaan vain toiseen käteen, kun lapsen pyllyä pestään. Kouluissa ei ole varaa harjoituskirjoihin, vaan oppilaat kirjoittavat  tehtävänannot ruutuvihkoihin, mihin […]

Vihreät ehdottivat toukokuussa Vantaan kaupungille energiansäästötoimia, jotta peruspalveluista ei tarvitsisi leikata. Helppoa säästöpotentiaalia on kaupungin kiinteistöissä viisi miljoonaa, jopa 10 miljoonaa euroa. Tämä on laskettu pääkaupunkiseudun Julia 2030 -pilottihankkeessa tehtyjen elävän elämän energiansäästöjen perusteella. Julia-hankkeen tulokset esiteltiin kaupungin päättäjille jo alkukeväästä 2012. Kuitenkaan mikään poliitinen ryhmä ei touko-kesäkuussa Vantaan talous-ja velkaohjelman käsittelyn yhteydessä tarttunut vihreiden tarjoukseen säästää kaupungin rahaa Julia-hankkeen mallilla. (!) Muut puolueet torjuivat energiansäästön ja halusivat sen sijaan toteuttaa miljoonaleikkaukset mm. omaishoidon tuesta, koulunkäyntiavustajista, lastensuojelusta, sosiaali- ja terveyspalveluista. […]

1

Olin kaksi päivää kuuntelemassa Vantaan opettajia heidän koulutustilaisuudessaan. Tässä tiivistelmä: 1. Kouluihin tulee nykyään entistä haastavampaa oppilasainesta kautta linjan. 2. Vantaan kouluista tehdään yhteensä 400 työsuojeluilmoitusta vuodessa (enimmäkseen väkivaltaa ja väkivallan uhkaa). 3. TURPO (erityisoppilaiden siirto lähikouluihin) ei toimi (lue = katastrofi), kun ei ole resursseja laittaa erityislapsia pienryhmiin – tai isompaan ryhmään ei saada erityisopettaja- ja avustajaresurssia kuin vähän. 4. Osa erityislapsista on niin paljon jäljessä/ niin huonossa kunnossa, että tarvitsisivat omaa kokoaikaista avustajaa, mutta useinkaan resursseja siihen ei […]

  Vantaan kaupungin talous-ja velkailloissa 3.9. ja 5.9. kaupungin johto intoili, kuinka Vantaalle aiotaan saada entistä parempia veronmaksajia. (Mikä vika meissä nykyisissä on? Keskitulomme on 28.883 euroa vuodessa, n. 1000 euroa enemmän kuin helsinkiläisillä; parempi kuin suomalaisissa kunnissa keskimäärin.) No, kaupungin KÄRKIHANKE on kuulemma MARJA-VANTAA  joka rakennetaan niin, että sinne saadaan ns. parempia veronmaksajia. Myös luksustontteja kaavoitetaan ja myydään tyyliin ”eniten tarjoava saa.” En voinut olla kommentoimatta. ”Arvoisat kaupunginjohtajat: Kaupungin verotulot eivät tule rikkailta veronmaksajilta, eivätkä ne tule yrityksiltä. vaan […]

3

 Vantaan kaupungin talous- ja velkailloissa 3.9. ja 5.9.2013 kaupungin johto pelotteli, että jos veroa korotetaan niin ja niin paljon, niin neljäs kriisikuntakriteeri täyttyy. Ja sitten Vantaa joutuisi valtion holhoukseen. Valitettavasti tuo veronkorotus – kriisikunta -pelottelu on täyttä humpuukia ja propagandaa. Suurimmassa osassa Suomen kuntia on selvästi korkeampi veroäyri kuin Vantaalla. Uudellamaalla on 28 kuntaa, joista 19 kunnassa on korkeampi veroäyri kuin Vantaalla. Vain viidessä on alempi veroäyri. Lisäksi jopa puolet Suomen kunnista harkitsee veronkorotusta ensi vuodelle. Koska valtionavut ovat pienentyneet […]

6

Näinä hätäisinä aikoina kaikki mikä on hitaampaa kuin hiirenklikkaus  näyttää olevan in ja pop. Slow food, slow yoga, slow life jne.  Milloin saamme myös ”hitaan”  talouden, slow economyn? Edelläkävijä-kuluttajana olen odottanut sitä kohta jo 20 vuotta. Milloin tämä trendi tulee? Ehkäpä piankin, näyttävät merkit Ameriikoista. Siellä kun on eletty kvartaalitaloutta 50 vuotta, ja saatu sillä keinoin niin inhimilliset kuin fyysisetkin  infrastruktuurit (tiet, sillat, tehtaat, pankit, ihmisten terveys, luottamus, yhteisöllisyys jne) romahduksen partaalle. Jospa piankin Kaliforniassa keksitään uusi ”hidas” talous – kvartaariajattelu […]

Olin pimeissä töissä Sardiniassa, baarimikkona ulkoilmadiscossa. Kun halusin kuukauden jälkeen jatkaa matkaa, ja menin pyytämään palkkaani, perheyrityksen pomo vetkutteli ja sanoi: ”Ei voi mitään, ei ole rahaa – non c’e soldi.” Tajusin asemani, mutta katsoin suoraan silmiin ja sanoin muitta mutkitta ”Si che c’e – kyllähän on.”  Pienen tahtojen taiston jälkeen pomo maksoi kuin maksoikin kohtalaisen korvauksen työtunneistani. Italialaiset ystäväni nauravat tälle vieläkin: rahaa tuli, kun vaan uskalsin väittää vastaan. Tämä tulee mieleeni, kun Vantaan opetuslautakunnassa taas kerran väännetään säästöistä. […]

     Tilastokeskus on  havainnut, että hyvinvointi Suomessa on huonontunut jo 25 vuoden ajan, vaikka bruttokansantuote on kasvanut kohisten. Kun hyvinvointia laskettaessa otetaan huomioon myös ns. uudet hyvinvointimittarit (ISEW ja Gpi) – mm.  julkinen terveys ja koulutus, työttömyys ja tuloerojen kasvu, sekä vapaa-ajan väheneminen jne.  –  ja kun lasketaan mukaan vielä ympäristön pilaantuminen – päästään yhtälöön, jossa yhä kasvava bruttokansantuote tuottaakin yhä vähenevää hyvinvointia. Ihanaa, että taloustieteilijät ovat vihdoin hoksanneet sen, minkä jokainen perheenäiti on sydämessään tiennyt aina.  Kun säästetään koulujen ryhmäkoista ja tukiopetuksesta, vähennetään […]

Vuonna 2008 kirjoitin näin: Vantaalla verotuloista yli 90% menee lakisääteisten palvelujen hoitamiseen, ja nekin hoidetaan meillä halvemmalla kuin missään muualla Suomessa. Kuten sosiaali- ja terveys, peruskoulut ja päiväkodit.   Alle 10% Vantaan verotuloista jää ’vapaavalintaisiin’ kohteisiin.  Kuten nuoriso, liikunta ja kulttuuri. Rahaa ei siis jää tarpeeksi esim. hyvään kouluruokaan, nuorisotiloihin, urheiluun, liikuntaan, kunnolliseen vanhustenhoitoon, vammaispalveluihin, kulttuuriin. Yli 100 % meneviä kuluja ovat Vantaalla viime vuosina olleet useimmat investoinnit, ts. ne on rahoitettu velkarahalla. Kuten kunnallistekniikka uusille asuinalueille, päiväkodit ja koulut uusille asuinalueille, liikenneratkaisut: […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram
LinkedIn
Share