Eräs vantaalaisen oppilaan äiti halusi kertoa tavallisen oppilaan tarinan luokassa, jossa tarvittaisiin kouluavustajaa enemmän kuin saadaan. Tässä: ”Vilkas, mutta erittäin tunnollinen tyttö odottaa koulun alkua innokkaana. Luokalle tulee jo ennestään tutut kivat kaverit, mutta opettajasta ei ole vielä varmuutta. Tämä ei kuitenkaan haittaa, tuttu ympäristö ja tutut kaverit turvaavat alkavaa koulutietä. Koulu alkaa, opettajana aloittaa vastavalmistunut nuori nainen. Lempeä ja ystävällinen. Koulutien alku tuntuu lupaavalta ja turvalliselta. Kuluu viikko ja toinen, kouluun lähtö alkaa tuntua entistä vaikeammalta ja vastenmielisemmältä. Ennenkin […]

1

Olin kaksi päivää kuuntelemassa Vantaan opettajia heidän koulutustilaisuudessaan. Tässä tiivistelmä: 1. Kouluihin tulee nykyään entistä haastavampaa oppilasainesta kautta linjan. 2. Vantaan kouluista tehdään yhteensä 400 työsuojeluilmoitusta vuodessa (enimmäkseen väkivaltaa ja väkivallan uhkaa). 3. TURPO (erityisoppilaiden siirto lähikouluihin) ei toimi (lue = katastrofi), kun ei ole resursseja laittaa erityislapsia pienryhmiin – tai isompaan ryhmään ei saada erityisopettaja- ja avustajaresurssia kuin vähän. 4. Osa erityislapsista on niin paljon jäljessä/ niin huonossa kunnossa, että tarvitsisivat omaa kokoaikaista avustajaa, mutta useinkaan resursseja siihen ei […]

Se oli noin toinen opetuslautakunnan kokoukseni ikinä (varajäsenenä 2010). Esityslistalta bongasin pienen ja miltään kuullostamattoman asian: ”Oikaisuvaatimus perusopetuksen johtajan päätökseen, esityslista 16.8.2010”. Kyse oli pienen Suzuki-soittajien yhdistyksen harrastustilavuokrista, jotka opetusvirasto oli yllättäen heille langettanut, yli 4000 euroa koko vuodelta. Aloin selvittää, mistä oli kysymys. Etsin yhdistyksen yhteystiedot, soittelin sinne ja tänne, kunnes sain toiminnanjohtajan puhelimeen. ”Kyllä, heidän toimintansa käyttäjät ovat alle 18-vuotiaita. Kyllä, kyse on koulutiloista, luokkahuoneesta jota on käytetty soiton opetukseen. Kyllä, he ovat vantaalainen yleishyödyllinen yhdistys.” Asia harvinaisen […]

3

 Vantaan kaupungin talous- ja velkailloissa 3.9. ja 5.9.2013 kaupungin johto pelotteli, että jos veroa korotetaan niin ja niin paljon, niin neljäs kriisikuntakriteeri täyttyy. Ja sitten Vantaa joutuisi valtion holhoukseen. Valitettavasti tuo veronkorotus – kriisikunta -pelottelu on täyttä humpuukia ja propagandaa. Suurimmassa osassa Suomen kuntia on selvästi korkeampi veroäyri kuin Vantaalla. Uudellamaalla on 28 kuntaa, joista 19 kunnassa on korkeampi veroäyri kuin Vantaalla. Vain viidessä on alempi veroäyri. Lisäksi jopa puolet Suomen kunnista harkitsee veronkorotusta ensi vuodelle. Koska valtionavut ovat pienentyneet […]

Opetuslautakunnan talousinfossa kuulin,  että  Vantaa  ei  lakkautakaan kahta kirjastoa, vaan yhden. Tämä sai minut vihaiseksi.  Varsinkin se sai minut vihaiseksi, koska kirjastot eivät maksa Vantaalle mitään! Päinvastoin ne ovat kaupungille tulonlähde. Vantaa saa valtionapua kirjastoa varten 55 e/ asukas, mutta käyttää kirjastoon vain 50 e/asukas, paljon vähemmän kuin muut kunnat Uudellamaalla.. Vantaa nettoaa miljoona euroa valtiolta joka vuosi siitä hyvästä, että  ei toteuta kirjastolakia, niin kuin valtio edellyttää.  Vantaa ei käytä penniäkään omaa rahaa kirjastoihin.  Vantaan ei tarvitse lakkauttaa  yhtään […]

1

 Koulun johtokunta meni katsomaan lakkautusuhan alla olevaa Mikkolan kirjastoa Vantaalla. Mikkola on tulotasoltaan Vantaan vähävaraisimpia asuinalueita. Työttömyysaste on lähes yhtä korkea kuin äänestysprosentti, joka on 24%. Lapsia on paljon, ja maahanmuuttajia 20%. Tällä alueella jos missä luulisi, että kirjasto maksuttomana sivistyslaitoksena on tarpeen. Jos yksi lähikirjasto lakkautetaan, mitä sitten? Kirjasto toimii Vantaan suurimman peruskoulun, 830-oppilaisen Mikkolan koulun yhteydessä. Oppilaiden sosioekonominen tausta on sellainen, että monet heistä eivät saa kotoaan valmiiksi hyvää suomenkieltä tai ohjausta lukemiseen. Kirjasto on silloin hyvä apu […]

  ”Kirjastosta tuli Windhoekin slummialueen helmi” kirjoitti Vantaan Sanomat 15.8. kehitysyhteistyöstä, johon Vantaa osallistuu. Jutussa kirjoitetaan, kuinka yhteisökirjaston malli on niin onnistunut, että siitä otetaan oppia muuallakin Namibiassa. Hienoa! Otettaisiinpa oppia Windhoekin kumppanikaupunki Vantaallakin! Sen sijaan Vantaan kaupunki haluaa ”säästää” (lue= tuhlata)  200.000 euroa lakkauttamalla Mikkolan ja Pähkinärinteen lähikirjastot. Mikkolan ja Pähkinärinteen lähikirjastot ovat juuri tuollaisia ”slummialueiden helmiä” (kärjistys suotakoon), jotka hoitavat nuorisotointa, iltapäiväkerhoa ja kansansivistystoimintaa oman työnsä ohessa – kullanarvoisia! Mikkolassa kirjasto toimii koulun yhteydessä, ja on samalla koulukirjasto. […]

2

Mitähän mahtoivat miettiä ne varakkaat tehtailijat ja kartanonomistajat, jotka omilla rahoillaan perustivat kouluja kansalle 1850-luvun Suomessa? Investoivat johonkin, mikä ei tuottanut minkäänlaista voittoa heidän liiketoimilleen? Mitä ajatteli Suomen eduskunta, kun se vuonna 1921 sääti yleisen oppivelvollisuuden, vaikka 80% väestöstä toimi maataloudessa, jossa kirjatietoa ei niin tarvittu? Entä mikä mahtoi olla ideana peruskoulu-uudistuksessa 1972, kun maksullinen oppikoulu ja maksuton kansalaiskoulu yhdistettiin yhteiseksi, maksuttomaksi peruskouluksi? Minun isäni pääsi vain kiertokouluun 1930-luvun Evijärvellä, koska kunnalla ei ollut varaa pystyttää omaa koulua. Kiertokoulua käytiin […]

NÄPIT IRTI KOULUSTA! 16.5.2012 Vaatimus Vantaan kaupunginvaltuustolle, opetuslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle Me allekirjoittaneet vanhemmat, vanhempainyhdistykset ja koulujen johtokunnat vaadimme, että suunnitellut 3 %:n vuotuiset supistukset opetustoimen ja varhaiskasvatuksen budjettiin poistetaan Vantaan talouspoliittisesta ohjelmasta v. 2013-2016. Vantaalaista koulua ja varhaiskasvatusta ei saa yhtään enää heikentää! Miksi koulusta ei voi enää säästää – Vantaalainen koululainen käy jo nyt vuoden vähemmän koulua peruskouluaikanaan verrattuna helsinkiläiseen tai espoolaiseen. Vantaalla annetaan minimimäärä opetustunteja, kun naapurikunnissa annetaan enemmän opetustunteja per vuosiluokka. Vantaalla ei siis tälläkään hetkellä toteudu […]

 Vantaalla verotuloista yli 90% menee lakisääteisten palvelujen hoitamiseen, ja nekin hoidetaan meillä halvemmalla kuin missään muualla Suomessa. Kuten sosiaali- ja terveys, peruskoulut ja päiväkodit.  Alle 10% Vantaan verotuloista jää vapaavalintaisiin kohteisiin.  Kuten nuoriso, liikunta ja kulttuuri. Rahaa ei siis jää tarpeeksi esim. hyvään kouluruokaan, nuorisotiloihin, urheiluun, liikuntaan, kunnolliseen vanhustenhoitoon, vammaispalveluihin, kulttuuriin jne. Yli 100 % meneviä kuluja ovat Vantaalla viime vuosina olleet kaikki perusinvestoinnit, ts. ne on rahoitettu velkarahalla.  Kuten kunnallistekniikka uusille asuinalueille, päiväkodit ja koulut uusille asuinalueille, liikenneratkaisut: kehä III parannus, Marja-rata […]

Juuri äsken minulta kysyttiin, miten voitaisiin lisätä kaupunkiviihtyvyyttä Vantaalla. No hei, vaihtakaa ne isot, harvaan kulkevat lootabussit pieniin , vikkeliin ja ketteriin reggae-busseihin, jotka muualla maailmalla on hyviksi havaittu! Niin pääsevät ihmiset harrastuksiin, tapahtumiin ja muuten vaan palloilemaan helposti ja halvalla. Shuttle bus-tyyppinen minibussi kiertää ketterästi harva-asiakkaiset ja vaikeasti ajettavat kaukiot kuten Nikinmäet, Itä-Hakkilat, Riipilät, Reunat – iljanteisillakin keleillä. Mitä järkeä on raahata 50-paikkaista raskasta ja hankalasti kääntyvää lootaa mutkaisilla ja mäkisillä kinttupoluilla, joilta kyytiin tulee 1-3 asiakasta päiväsaikaan, eikä […]

6

Näinä hätäisinä aikoina kaikki mikä on hitaampaa kuin hiirenklikkaus  näyttää olevan in ja pop. Slow food, slow yoga, slow life jne.  Milloin saamme myös ”hitaan”  talouden, slow economyn? Edelläkävijä-kuluttajana olen odottanut sitä kohta jo 20 vuotta. Milloin tämä trendi tulee? Ehkäpä piankin, näyttävät merkit Ameriikoista. Siellä kun on eletty kvartaalitaloutta 50 vuotta, ja saatu sillä keinoin niin inhimilliset kuin fyysisetkin  infrastruktuurit (tiet, sillat, tehtaat, pankit, ihmisten terveys, luottamus, yhteisöllisyys jne) romahduksen partaalle. Jospa piankin Kaliforniassa keksitään uusi ”hidas” talous – kvartaariajattelu […]

 Jää kotiin vaan sunnuntaina, äänestäminen on tyhmää! Vaalikentällä olen kuullut hyviä perusteluja, miksi ei kannata äänestää: 1. Siksi, kun ihminen on kehittymätön! Ihminen on täältä (osoittaa päätään) kehittymätön. Ihminen ei osaa nähdä, mikä on ihmiskunnalle hyväksi. Itsekästä sairautta siellä vaan on. 2. Koko Vantaan politiikka on mätä!  Sen (päättäjän nimi) voisi heittää kaivoon. Mitään ei ole saanut aikaan, kuin suurta vahinkoa. Eikä se sieltä lähde kulumallakaan, ei kannata äänestää. 3. Samat naamat siellä aina istuu, ja mikään ei muutu. Ei kannata äänestää. 4. […]

   Minulla on ollut ihan hirmu hauskaa jakaessani vaalimainoksia Korsossa, Mikkolassa ja Rekolassa. Joka kerta olen tavannut jonkun mainion tyypin, jonka kanssa on tullut hyvät jutut  rappukäytävässä, kadulla tai ovenraossa. Mikkolassa tapasin lähes seitsenkymppisen afganistanilaisen papan, joka oli ensin että ei ei, ollaan muslimeja, ei haluta mitään. Vaula että ei haittaa, ei haittaa, tämä koskee myös muslimeja. Juttu jatkui tankerosuomeksi ja osittain venäjäksi, kun pappa oli asunut 7 vuotta Neuvostoliitossa. Selviteltiin sitä ja tätä, lopulta papalla oli tärkeä kysymys: kun Suomessa […]

Vuonna 2008 kirjoitin näin: Vantaalla verotuloista yli 90% menee lakisääteisten palvelujen hoitamiseen, ja nekin hoidetaan meillä halvemmalla kuin missään muualla Suomessa. Kuten sosiaali- ja terveys, peruskoulut ja päiväkodit.   Alle 10% Vantaan verotuloista jää ’vapaavalintaisiin’ kohteisiin.  Kuten nuoriso, liikunta ja kulttuuri. Rahaa ei siis jää tarpeeksi esim. hyvään kouluruokaan, nuorisotiloihin, urheiluun, liikuntaan, kunnolliseen vanhustenhoitoon, vammaispalveluihin, kulttuuriin. Yli 100 % meneviä kuluja ovat Vantaalla viime vuosina olleet useimmat investoinnit, ts. ne on rahoitettu velkarahalla. Kuten kunnallistekniikka uusille asuinalueille, päiväkodit ja koulut uusille asuinalueille, liikenneratkaisut: […]

Pääkaupunkiseudun päättäjät, missä on  7000-vuotisen asutushistorian vahvistama metropoli-itsetuntonne? Eikö vanha laaja Helsingin Pitäjä nyt voisi ottaa armeliaasti takaisin suojelukseensa piskuisen Helsingin niemen, joka tästä jo 1351 perustetusta Helsingin Pitäjästä aikoinaan erilleen otettiin? Olkoon tämän uudelleen palautetun Helsingin Pitäjän nimi yksinkertaisuuden vuoksi vaikka Helsinki, niin Vantaa saa nimessäkin takaisin kunniakkaan historiansa. (Mahdollisesti  siihen voidaan liittää myös Helsingin Pitäjän vanha, nyt puuttuva pohjoinen osa, n. Keravan ja Tuusulan sisältäen). Kasvatettakoon tästä pohjois-etelä-suuntaisesta radanvarsi-ja lentokenttä-metropolista mahtava, hyvinvoiva, ja ihmisiä sekä yrityksiä puoleensavetävä yhteisö. […]

Sydämeni sykkii kuumana junnufutikselle. Jalkapallo- ja muut palloiluseurat tekevät tuhansia tunteja ilmaista nuorisotyötä joka kuukausi. Lasten vanhemmat lähtevät ilta toisensa jälkeen vetämään harkkoja, järjestämään turnauksia, tekemään talkootytötä, jotta paikkakunnan lapsilla ja nuorilla olisi hyvä kaveriporukka ja hyvä harrastus – niin edullisesti, että kaikki halukkaat voivat osallistua. Tästä ilmaisesta vapaaehtoistyöstä vanhemmat joutuvat vielä maksamaan kunnalle kalliisti – harkkatilojen vuokrina. Esim. 1000 harrastajan TiPS (Tikkurilan Palloseura) maksaa 108.000 euroa vuodessa tekonurmikenttien ja -hallien tilavuokria Vantaan kaupungille. Vastapainoksi TiPS saa kaupungilta avustusta 17.800 […]

Viime aikoina on keskusteltu pääkaupunkiseudun yhdistämisestä yhdeksi suurkaupungiksi. Enimmäkseen ihmiset sanovat hirveää! Sitten kaikki menee Helsingin ehdoilla, palvelut löytyvät   vain Helsingin keskustasta ja muualla kärsitään! Hetkinen. Onko tätä asiaa edes tutkiskeltu kunnolla ja rauhassa? Esim. 10-miljoonaisessa Lontoossa on täysin eriytetty kaupunginosahallinto. Jokainen alue saa päättää täysin itsenäisesti lähes kaikesta, jopa veden ja sähkön hinnasta alueellaan. Se se vasta on paikallista päätöksentekoa ja lähidemokratiaa! En ole tarkemmin perehtynyt, vaan kyllä heillä Lontoossa lienee jonkinlainen (YTV:n tms. kaltainen?) neuvottelukuntakin yhteisiä asioita […]

Olen pannut merkille, että nykylapset viihtyvät koulujen pihoilla koulupäivän jälkeen ihan eri tavalla kuin minun lapsuudessani. Myös vanhemmat saavat ja haluavat osallistua koulun juhliin, urheilupäiviin, vanhempainiltoihin jne. (Minun aikanani 1960-70-luvuilla vanhemmat eivät päässeet koulun juhliin, enkä muista että mitään vanhempainiltoja olisi edes ollut.) Koulu ei ole enää niin autoritaarinen kuin ennen,  se on hyvä asia. Vaan useimmat perheet olisivat innokkaita osallistumaan paljon enemmänkin koulun tapahtumiin, ja tutustumaan tätä kautta koulutovereidensa perheisiin. Ja rakentamaan näin yhteistä yhteisöä turvaverkoksi lapsilleen ja iloksi itselleen. […]

Juuri äsken minulta kysyttiin, miten voitaisiin lisätä kaupunkiviihtyvyyttä Vantaalla. No hei, vaihtakaa ne isot, harvaan kulkevat lootabussit pieniin , vikkeliin ja ketteriin reggae-busseihin, jotka muualla maailmalla on hyviksi havaittu! Niin pääsevät ihmiset harrastuksiin, tapahtumiin ja muuten vaan palloilemaan helposti ja halvalla. Shuttle bus-tyyppinen minibussi kiertää ketterästi harva-asiakkaiset ja vaikeasti ajettavat kaukiot kuten Nikinmäet, Itä-Hakkilat, Riipilät, Reunat – iljanteisillakin keleillä. Mitä järkeä on raahata 50-paikkaista raskasta ja hankalasti kääntyvää lootaa mutkaisilla ja mäkisillä kinttupoluilla, joilta kyytiin tulee 1-3 asiakasta päiväsaikaan, eikä […]

Koulut alkamaan klo 9! 28.8.2008 9.25 | Vaula Norrena | Yleinen Nyt kysyttiin, miten voitaisiin lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia Vantaalla? No, hei, laittakaa kaikki koulut alkamaan aikaisintaan klo 9! Lapset saavat tunnin enemmän unta yöllä ja tunnin vähemmän yksinoloa päivällä. Yksinkertainen ja halpa konsti lisätä kaikkien hyvinvointia, myös vanhempien ja opettajien! Meillä Mikkolan koulussa Korsossa kysyttiin 1.-4.luokkalaisten vanhemmilta, paljonko heidän lapsensa saavat yöunta. Yli 80% 7-11-vuotiaiden vanhemmista vastasi, että alle 8 tai alle 9 tuntia yössä. Kasvavien lasten kun […]

No nyt kysyttiin, pitäisikö Vantaan imagoa kohentaa kampanjoimalla? Markkinoinnin ammattilaisena vastaan, että kyllä. Ei kuitenkaan ulkoisella mainoskampanjalla, vaan sisäisellä markkinoinnilla. Eli muistuttamalla vantaalaisille itselleen, mikä tässä kaupungissa on mainiota. Kymmenen vuotta sitten Helsingistä Vantaalle muuttaneena olen ilahtunut mm. seuraavista asioista Vantaalla. Vantaan kaupungin puhelinkeskus tietää kaiken! Onpa ongelmasi mikä tahansa (vaikka sammuneet valot koulun kentällä tai kuka tietäisi, millainen maaperä on kotikatuni alla), Vantaan puhelinkeskus ohjaa sinut juuri oikealle ihmiselle. Mikä hämmästyttävintä, tämä ihminen vastaa puhelimeen usein jo ensiyrittämällä, auttaa […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram
LinkedIn
Share