Saan viikoittain muistutuksen siitä, kuinka hyvin meillä asiat ovatkaan. Italian opettajani, jo kymmeniä vuosia Suomessa asunut, ottaa aina puheeksi, miten mahtavasti täällä on järjestetty päivähoito, koulu, terveydenhoito jne. (Kirjastoja ja aikuisopistoja ei Italiassa kuulemma ole ollenkaan). Asiat ovat meillä pääpiirtein hyvin. Silti kaiken voi aina tehdä paremmin. Maailma ei tule valmiiksi. Tämäkin Vantaan uusi palveluverkkosuunnitelma lie tehty sitä varten, että palvelut saataisiin paremmiksi. Onhan? Vai siksi, että säästäisimme rahaa? Entä millaista palveluverkkoa asukkaat toivovat? Kun kuntalaisilta kysytään, niin yleensä he […]
Vantaalla on laadittu kaksi tärkeää suunnitelmaa seuraaviksi 10 vuodeksi. Toinen on palveluverkkosuunnitelma (’Pave’) palveluja varten ja toinen on resurssiviisauden tiekartta (’Revi’) ilmastonmuutoksen takia. Nämä ovat osin ristiriidassa keskenään – tätä pitää miettiä. Onko meillä jatkossa lähikouluja ja lähipäiväkoteja vai suuria keskusyksiköitä matkan takana? Onko terveyskeskus lähellä vai käytetäänkö nettilääkäriä? Onko enää asukas-, nuoriso- ja kirjastotiloja, vai siirtyvätkö nekin nettiin? LÄHIKOULUT VAI SUURUUDEN EKONOMIA? Palveluverkkosuunnitelma (Pave) hehkuttaa suurten yksikköjen ekonomiaa. Resurssiviisauden tiekartta (Revi) taas vaatii lähipalveluja. Vantaan ’Paven’ mukaan päiväkodissa on […]
Ensimmäinen opettaja on yksi elämäsi tärkeimmistä ihmisistä.Miten hän katsoo sinua ja tekemisiäsi, miten hyväksyy, miten kannustaa.Tai on kannustamatta.Uskooko hän sinuun? Kehuuko? Huomaako, mitä erityistä hyvää sinussa on ja sanooko sen ääneen? Ensimmäisen opettajan asenne määrittää oppilaan: mihin hän pystyy nyt ja tulevaisuudessa, mikä on hänen paikkansa yhteisössä.Ensimmäinen opettaja vaikuttaa ihmisen itsetuntoon koko hänen elämänsä ajan. ”Ensimmäinen opettaja” ei aina ole konkreettisesti ensimmäinen.Hän on se, joka ensimmäisenä näkee oppilaan hyvänä, osaavana ja kivana.Minun henkisesti ensimmäinen opettajani oli ihana, äidillinen, […]
Kun 40 vuotta sitten makrotaloustieteen luennolla ihmettelin, eikö rajallinen maapallo tule asettamaan kasvulle rajat, en osannut kuvitella, että se tapahtuu näin nopeasti. Ja kun 30 vuotta sitten kävi ilmi, että konkreettisia toimia tarvitaan pian, jotta maapallo ei tuhoudu ilmastonmuutokseen, en osannut kuvitella, että toimet tapahtuvat näin hitaasti. Siltikin olemme Vantaalla etujoukoissa (maailman ja Euroopan mittakaavassa) tekemässä hiilivapaata kaupunkia 2030 mennessä. Vantaalla on valmisteltu resurssiviisauden tiekartta. Sen avulla tavoitellaan hiilineutraalia ja jätteetöntä tulevaisuuden kaupunkia, jossa luonnonvaroja käytetään säästeliäästi – samalla luoden […]
Vantaa on lähiöiden kaupunki. Ennen lähiöissä oli palveluja ja kohtaamispaikkoja. Oli kirjasto, neuvola, hammashoitola, urheilukenttä, koulut ja päiväkodit, kaupat ja kioskit. Nyt monesti on enää koulu ja päiväkoti. Vantaan palveluverkkosuunnitelman luonnoksessa puhutaan suurten yksiköiden taloudellisuudesta ja keskittämisestä. Keskittäminen siirtää kirjastot, neuvonnan ja hammashoitolat pois lähiöistä. Jopa koulut halutaan viedä suuriin yksiköihin keskuksiin (alakouluihin vähintään 300 oppilasta, yläkouluihin vähintään 350 oppilasta, tavoitteena suuret yhtenäiskoulut). Haluammeko tosiaan viedä elämän pois lähiöistä? Haluammeko nukkumalähiöitä, joista lapsetkin menevät kilometrien päähän kouluun? Eikö ollutkaan tarkoitus vahvistaa […]
Tilatehokkuus on päivän sana kuntien budjeteissa. Tulevaisuuden päiväkodeista aiotaan tehdä 160 lapsen yksiköitä, joissa jopa 40-60-päiset lapsiryhmät leikkivät hallimaisissa tiloissa ilman kiinteitä väliseiniä. Kuvitelkaa sitä melun ja levottomuuden määrää. Kouluista halutaan tehdä suuria yksiköitä kaupunkien keskuksiin, pois lähiöistä. Yhtenäiskouluihin halutaan vähintään 700 oppilasta, alakouluihin 300 ja yläkouluihin 350 oppilasta. Oppilasmäärämaksimit Nämä oppilasmäärät aiotaan tunkea samoihin vanhoihin koulurakennuksiin, joissa ennen on ollut paljon vähemmän oppilaita. 1960-80-luvuilla rakennetut koulut eivät teknisesti kestä ihmismassojen lisäyksiä. Seuraa sisäilmaongelmia, sairastumisia ja kosteusvaurioita. Vantaalla sivistysvirasto teki […]
Aloitteeni koski sisäilmasairaille soveltuvien koulutilojen hankkimista Vantaalle. Valtuustoaloite sisäilmasairaille sopivien koulutilojen saamiseksi Koko Suomessa arvioidaan kunnille tulevan 40 miljoonan euron lasku vuosittain opettajien ja kouluhenkilökunnan sisäilmasairauksista ja sijaisten palkkaamisesta. (OAJ:n selvitys 2016) Tämän aloitteen vastaus on jo kertaalleen palautettu valmisteluun yksimielisesti koko valtuuston toimesta, koska emme olleet tyytyväisiä sivistysviraston vastaukseen. Nyt virasto vastaa uudestaan, että vain muutama oppilas Vantaalla tarvitsisi tällaista puhdasta koulutilaa. Opettajista ja koulunkäyntiavustajista viraston vastaus ei puhu mitään. Vain muutama oppilas? Vain kolme yläkoulun oppilasta on kuulemma […]
Nyt on muotia tehdä valtavia terveys- ja sosiaalikeskuksia. Keskitetään, keskitetään, kyllä asiakkaat joutavat matkustamaan pidempiäkin matkoja lääkäriin, lastenneuvolaan, puheterapiaan tai hammashoitoon. Ja jos sattuu olemaan niin sairas, ettei jaksa matkustaa, niin pysykööt sängyssään. Helsingin Kalasatamassa aukeaa kolmen täysmittaisen jalkapallokentän (60 x 95 m) kokoinen hyvinvointikeskus (18 000 m2), jonka myötä lakkautetaan kaikki muut terveysasemat Kalliosta Herttoniemeen. Vantaan virkamiehet haluavat pistää vielä paremmaksi ja rakentaa kuuden jalkapallokentän (à 60 m x 94 m) kokoisen (32 000 m2) Tikkurilan hyvinvointikeskuksen. Sen myötä […]
Olin Vantaan opetuslautakunnassa kauden 2013-2017.Sinä aikana eteeni tuli ainakin kolme oikaisuvaatimusta, joissa opetuslautakunta teki lainvastaisen päätöksen. 1. Epäpätevä, ilman mitään toisen asteen koulutusta oleva henkilö oli valittu yli kuuden kuukauden määräaikaiseen virkaan erityisopettajaksi, kun pätevä, koulutettu ja pitkään ko. työtä hyvin tehnyt erityisopettaja myös oli hakenut tehtävää. 2. Eräälle koulun esimiehelle määrättiin toimipaikan siirto ja palkanalennus ilman riittäviä syitä, neuvotteluja tms. asiaankuuluvaa. 3. Erittäin pätevä, 30 vuotta alalla toiminut, oppikirjoja kirjoittanut ja yliopistossakin opettanut kielten opettaja oli jätetty valitsematta […]
Vantaa päättää nyt kaupungin strategiasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Uudessa strategiassa on paljon hyvää.Se on tarpeeksi kunnianhimoinen, tarpeeksi yksityiskohtainen, tarpeeksi rohkea ja reilu. Työllisyystavoitteet ovat kovat – työttömyyden puolittaminen neljässä vuodessa on hurja tavoite.Täsmällisemmät koulutustavoitteet ovat tärkeitä – lukiolaisten sijoittuminen jatko-opintoihin, ammattiopintojen keskeyttämisten väheneminen, Variasta valmistuneiden sijoittuminen työelämään jne.Hyvinvointitavoitteet tietenkin palveluineen.Strategisesti tärkeintä on mielestäni kaupunkikeskustojen tiivistäminen.Kaupunkikeskustoihin panostaminen tarkoittaa parhaimmillaan elinvoiman, työllisyyden, kaupan, kaupunkikulttuurin kasvua – myös reipasta verotulojen kasvua.Tiiviit kaupunkikeskustat on todettu elinvoiman lähteiksi ja trendi on maailmanlaajuinen.Ihminen tulee ihmisen […]
Nyt on ensimmäinen kerta viisivuotisen valtuustourani aikana, että minun ei tarvinnut valvoa kokonaisia öitä budjettineuvottelujen jälkeen järkyttyneenä siitä, kuinka edes yhden euron muutosta ei sallittu, kuinka kohtuutonta on elää diktatuurissa, kuinka järjen käyttö ei ole sallittu, kuinka edes lastensuojelulasten hätää ei kuultu. On ollut murskaavaa nähdä lähempää, kuinka ”demokratia” ”toimii” yhdessä maailman reiluimmiksi määritellyistä maista. Sitä kiitollisempi olen tänään siitä, että nyt se yhtäkkiä toimiikin! Kaupunginhallituksen pj Sari Multalan vetämissä budjettineuvotteluissa kuunneltiin kaikkien poliittisten ryhmien toiveita ja pyrittiin myös antamaan […]
”Ensinnäkin on annettava suuri kiitos kaupunginjohtaja Nenoselle Vantaan talouden saattamisesta raiteilleen. Aikamoista korpivaellusta se on vaatinut vuosien ajan, vaan ehkäpä se oli välttämätöntä. Nyt talous näyttää paljon paremmalta. On tuntuma, että voimme ottaa iloisempaa ilmettä. Uudelle kaupunginjohtajalle riittää kyllä hommia väestönkasvun kanssa. Kun koululaisia ja päiväkotilapsia tulee sadoittain lisää joka vuosi, aina yhden uuden koulun ja päiväkodin verran – on siinä ihmettelemistä 125 miljoonan euron vuosi-investointikaton kanssa. (Helsinkihän esim. käyttää tuplasti tämän pelkästään Kruunuvuoren siltoihin.) Kun olen jutellut asukkaiden kanssa, […]
KORSON KOULUVERKKOESITYKSEN LOGIIKKA PETTÄÄ. Korson virallinen väestöennuste vuodelle 2027 on 70 koululaista pienempi kuin odotettiin. Siksikö jätetään 450 oppilaspaikkaa tarvitusta 800:sta rakentamatta? Sullotaan sen sijaan 550 oppilasta enemmän muihin kouluihin: +300 oppilasta sisäilmasairaaseen Mikkolaan, +150 välttäväkuntoiseen Ruusuvuoreen ja +100 täpötäyteen Leppäkorpeen? Sullominen maksaa 5,8 miljoonaa tilanmuutostöinä, kun taas uusi Nikinmäen yläkoulu maksaisi 7 miljoonaa. Säästetäänköhän tässä nyt väärästä päästä peittoa? Vaarallinen koulutie Lisäksi pitää rakentaa monta miljoonaa maksava kevyen liikenteen silta Pohjois-Nikinmäkeen yli Lahden moottoritien – sekä liikennevalot moottoritien liittymään Korso-Sipoo-risteyksessä, jotta […]
Olimme Tampereella Vantaan budjettiseminaarissa. Tutustuimme siellä myös Tampereen kaupungin huikeisiin suunnitelmiin. Huikeisiin, katso vaikka video Tampereen pikaraitioteistä ja pilvenpiirtäjistä täällä: https://www.youtube.com/watch?v=OwIvtGqNgeY Kun astuimme bussista takaisin Tikkurilassa, katselin Vantaan 70-lukulaista ympäristöä hämmästyneenä – mihin meidät oikein tuotiin – jonnekin Pornaisiin vai? Kylä oli niin hiljainen, harmaa ja ankea. Talot matalia, likaisia, rähjääntyneitä. Todellakin näin kotikaupunkini uusin silmin. Missä ihmiset? Missä katukahvilat? Missä pöhinä? Ei niin missään. Ankeaa hiljaisuutta vain. Siksi otankin nyt uuden vaihteen silmään kauppakäytävä-aloitteessani. (Alkuperäinen aloite täällä: Kauppahalli Myyrmäkeen, Koivukylään […]
Maaliskuussa 2017 tein aloitteen kesätyösetelistä jokaiselle 9-luokkalaiselle Vantaalla. Pantakoon merkille, että aloitteen allekirjoitti työn puolueesta SDP:stä vain yksi valtuutettu ja yrittämisen puolueesta Kokoomuksesta kaksi valtuutettua – sillä lailla! Onneksi virkamiehille tuli järki päähän ja lähtivät kuitenkin valmistelemaan tätä. TILANNEPÄIVITYS 15.2.2019! KUINKA OLLAKAAN, VAIKKA SAIN PENSEÄN VASTAUKSEN ALOITTEESEEN 2017, ON VIRASTO KAIKESSA HILJAISUUDESSA VALMISTELLUT KAIKILLE JAETTAVAN KESÄTYÖSETELIN, JOKA NYT OTETAAN KÄYTTÖÖN VANTAALLA! KIITOS, MAHTAVAA! Kesätyöseteleitä jaetaan 15.2. 2019 alkaen. Jokainen 9.-luokkalainen nuori saa setelin koulun kautta. Muut seteliin oikeutetut (15-18-vuotiaat nuoret, […]
Korson yläkoulu todettiin huonokuntoiseksi vuosia sitten.Sen korvaaminen uusilla Nikinmäen ja Leppäkorven koulujen laajennuksilla piti tulla 2021. Samaan aikaan Mikkolan 800 oppilaan yhtenäiskoulu kärsii pahoista sisäilmaongelmista.Tiloja on suljettuina, oppilaita väistössä ja 20 opettajaa lähti koulusta, kun eivät jaksaneet enää sairastaa. Nyt kuitenkin sivistysvirasto arvioi, että Korson suuralueelle tarvittavat 800 uutta yläkoululaispaikkaa (purettava Korson koulu 650 + oppilasmäärän kasvu 150) voidaan hoitaa yhdellä 450-paikkaisella yläkoululla.Sen paikka olisi Leppäkorvessa ja se palvelisi radan itäpuolen yläkoululaisia.Länsipuoli mahtuu kuulemma Ruusuvuoreen, kun seiniä kaadetaan. Nikinmäen ja […]
Vantaalla on tapana tehdä valtuustokauden alussa kaupungille strategia ja taloussuunnitelma koko neljäksi vuodeksi. Nyt aiotaan jatkaa samaa vyönkiristyslinjaa kuin viime kaudella. Menot saavat kasvaa vain 1,5% vuosittain, vaikka kaupunki kasvaa nyt 4000 asukkaan vuosivauhtia. Se on kova vaatimus. Haluan tähän väestönkasvu-klausuulin – että asukasmäärän kasvu huomioidaan toimialojen budjeteissa ensin. Onhan selvää, että esim. +500 uutta oppilasta ja +120 uutta päiväkotilasta tarvitsee paitsi palvelun, myös seinät ympärilleen. Strategiset päämäärät ovat Vantaalla sellaisia kuin ”Kaupungin elinvoima vahvistuu”, ”Kaupunkirakenne eheytyy” ja ”Palvelut uudistuvat”. Niistä johdetaan sitovia tavoitteita, kuten […]
Mauno Koiviston elämäntyötä muistellaan nyt. Julkaisen minäkin minielämäkerran, jonka kirjoitin Manun presidentinvaaliesitteeksi vuoden 1988 vaaleihin. Kyseessä oli istuva presidentti, jolla oli arvoasema ja josta jo tiedettiin paljon. Päätin, että suurelle yleisölle pitää kertoa myös, millainen ihminen hän on. Vänkäsin myös, että esitteeseen pitää tulla perhekuvia yksityisestä Mauno Koivistosta. Siihen aikaan se oli hiukan erilaista ja uskallettua. Erityisen uskallettua se oli, koska tiedossa oli, että Koivisto oli tarkka yksityisyydestään. No, läpi meni ja tässä teksti, Timo Harakan pyynnöstä, kiitos kun pyysit! […]
Päivitys 30.10.2018:Jipii! Tämä meni läpi! HSL hallitus päätti että vuoden 2019 alusta alkaen koululaisryhmät pääsevät maksutta matkustamaan HSL-alueella arkisin klo 9-15.Siis ryhmät, jotka ovat menossa opettajan kanssa opintoretkelle museoihin, uimahalliin, urheilupuistoon jne.Hieno juttu! usean kunnan alueella tehdyt valtuustoaloitteet loivat paineen HSL-hallitukselle – näinkin voi kuntapoliitikko vaikuttaa! Tässä aloitteeni 8.5.2017 Vantaan kaupunginvaltuustossa: Koululaisten opintoretket museoihin, näyttelyihin ja jopa kirjastoon ovat vähentyneet viime vuosina koulujen tiukentuneen talouden johdosta. Syynä on bussilippujen maksullisuus. Kun 25 oppilaan luokka lähtee Vantaalta Helsinkiin, ovat sen HSL-bussikulut 125 […]
Kun nyt kaikki puolueet ja ehdokkaat niin hurskaasti väittävät aina puolustaneensa kouluja ja jatkossa puolustavansa vielä enemmän kouluja – niin palataanpa hetkeksi totuuteen – miten he oikeasti ovat toimineet koko valtuustokauden. Flashback syksyyn 2013, kun koulunlakkautustaistelu Vantaalla alkoi: 15.10.2013 klo 22. Koululaisten vanhemmat olivat tehneet järjettömän määrän selvitystyötä.He olivat tutkineet opetusviraston oppilasmääräennusteet ja tilalaskelmat ja löytäneet niistä puutteita. He olivat tarkistaneet koulutilojen vuokrasummat laskelmassa ja löytäneet niistä virheitä. He olivat opiskelleet pitkän tähtäimen väestöennusteet ja verranneet niitä eri alueille kaavoitettuihin […]
Olin kerran töissä äänestyspaikalla. Jonoon tuli hieno mies kamelinkarvaulsterissaan, hän vei tilaa ympäriltään. Hänestä huokui: ”Ettekö te tiedä kuka minä olen?” Herran edessä jonossa seisoi laitapuolen kulkija kuluneessa pusakassaan. Katsoin näitä kahta ja minulla meni kylmät väreet, kun ymmärsin: tätä tarkoittaa demokratia. Että raharikkaalla ja köyhäläisellä on kerrankin sama määrä valuuttaa taskussaan – yksi ääni – tai miljardi euroa, miten sen nyt ajattelee. Yhtä paljon valtaa muuttaa maailmaa. Nimittäin kaupungin vuosibudjetti on yli miljardi euroa ja sen käytöstä päättävät vaaleissa […]
Tunnetko olosi huijatuksi? Niin minäkin, kun luen nyt vaalimainoksia, joissa luvataan koulut kuntoon, vanhuksille hoitoa ja jokaiselle lapselle harrastus – vaikka viimeiset neljä vuotta on tarmokkaasti leikattu juuri näistä asioista! Esimerkiksi koulujen kunnot. Vihreät ovat Vantaalla taistelleet ”tuulimyllyjä” vastaan yrittäessään saada isot puolueet (kok ja dem) sekä kaupungin Tilakeskuksen ottamaan asia tosissaan. 2013 opetusvirasto esitti tilantehokkuusohjelmaa, johon kuului kahden koulun lakkauttaminen, jotta säästettäisiin kuluja. Pyysin opetuslautakunnassa jo puoli vuotta ennen tätä esitystä, saammeko tiedot koulujen kunnoista ja sisäilmatilanteesta ennen kuin teemme […]
Suhmuroinnit ovat rapauttaneet luottamuksen Vantaalla ja osin myös talouden. Äänestäjä, vaadi kuluttajansuojaa äänellesi. Katso, miten puolue ja ehdokas on toiminut edellisellä ja sitä edellisellä valtuustokaudella. Onko tehty, mitä on luvattu ja onko päätöksenteko ollut reilua ja avointa? Onko rahat käytetty siihen, mihin piti, vai onko määrärahoja päätynyt erikoisiin tarkoituksiin? Kuten vaikkapa kaupunginyhtiöiden hallitusten ylisuuriin kokouspalkkioihin, kosteisiin juhliin, matkoihin, ilman kuitteja tehtyihin hankintoihin? (Tästä tuonnempana.) Entä itse päätöksenteko. Onko puolue luvannut jotakin? Onko ehdokas pitänyt sanansa? PUOLUEELLA ON ISO MERKITYS Esimerkiksi […]
Lakkautetaanko Vantaalta jopa viisi terveysasemaa ja säilytetään vain kaksi? Tästä päätetään lähivuosina, jos sote tulee. Jos sote tulee, niin terveyskeskuksista ei päätä enää Vantaan valtuusto, vaan maakuntavaltuusto. Sote aikoo keskittää palvelut isoihin yksiköihin. Jääkö silloin Vantaalle jäljelle vain Tikkurilan ja Myyrmäen terveysasemat? Ja pari yksityistä lääkäriasemaa? Ei kovin yhdenvertaista eikä järkevää. Kun jokaisella Vantaan alueella kuitenkin asuu yli 20.000 asukasta, joka on todettu hyvin toimivan terveyskeskuksen riittäväksi asiakasmääräksi. Myös Vantaan oma sosiaali- ja terveystoimiala on innostunut keskittämisestä, miksi? Moneen kertaan […]
Yhdeksän hyvää ja 10 kaunista lupaavat. Älä usko.Raha ei kasva puussa.Joudumme keksimään fiksumpia tapoja hoitaa palveluja, jotta verorahat riittäisivät. Voisitko harkita käyttäväsi terveyspalvelua joskus netissä sen sijaan, että menet lääkäriin?Minä voisin ja olen käyttänytkin. Chatti-muotoinen palvelu olisi tervetullut vaihtoehto! Säästäisi sekä omaa aikaa, lääkärin aikaa että kaikkien kuluja. Voisitko hyväksyä, että osa kielitunneista koulussa tapahtuu valkokankaalla puhuvan opettajan kautta sen sijaan, että joka luokassa on erikseen kielen opettaja? Jos tällä tavoin saadaan iso kielivalikoima pieniinkin kouluihin? Vantaalla tätä on kokeiltu […]
Mitä mieltä olette? Olisiko hyvä auttaa nuoria pääsemään työn makuun antamalla jokaiselle 9-luokkalaiselle 300 euron kesätyöseteli, niinkuin Helsinki tekee? Sehän ei tee sitä vain hyvää hyvyyttään, vaan ehkäistäkseen koulupudokkuutta, pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä. Vantaalla alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kuukauden työttömyyteen oli 36,7 prosenttia vuonna 2015. Hei yli kolmasosa työttömänä! Ammatilliset opinnot keskeyttää Vantaalla 14,5% oppilaista.Ja jopa 7% vantaalaisista 15-24-vuotiaista on kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella: ei töissä, ei työttömänä TE-toimistossa, eikä opiskelemassa. Tuhannet nuoret elämässä vailla suuntaa, ahdistuneina, kun eivät pääse […]
Nyt kun Vantaa uudistaa keskustoja – Myyrmäki, Koivukylä, Martinlaakso, Korso – aikanaan varmasti myös Hakunila – niin olisi hyvä tilaisuus saada aikaan pienten liiketilojen kauppahalli/ kauppakäytävä ainakin 1-2 kaupunginosaan. (yksityisen tai julkisen toimijan rakennuttamana)Näin saamme toisenlaista tarjontaa kuluttajille: erikoisempia ruoka-aineksia, pikkuleipomoita, käsityöpuoteja, kahviloita, kynsistudioita, kosmetologeja, suutareita, kännykänkorjaajia, nappikauppoja, ompelijoita. Näin elävöitetään kaupunginosia ja lisätään kaupunkimaista sosiaalisuutta.Tämä on myös mainiota elinkeinopolitiikkaa: päästetään yritteliäät työttömät töihin ja yrittämään pienemmällä riskillä. Pienen liiketilan pieni vuokra mahdollistaa myös pienen yrittämisen.Osa tiloista voi olla pop-up-myyntipaikkoja […]
Edit 06.03.2017. Kaikki puolueet halusivat yksimielisesti palauttaa valmisteluun kaupungin vastauksen tähän aloitteeseen. (vastaus alhaalla, aloitteen lopussa) Hurraa! Vaikka edeltävät neljä vuotta on enemmistö jarruttanut näitä asioita (enemmistölle se on helppoa), niin iloitsemme siitä, että he vihdoin tunnustavat, että sisäilma-asioiden hoidossa on paljon parantamisen varaa. Uusi vastaus tullee toukokuun kokouksessa. Edit 24.9.2018. Vihdoin valtuustossa tiukempia vaatimuksia sisäilmasairaille sopivasta koulusta, edes yhdestä sellaisesta tähän kaupunkiin. Alkaa vaikuttaa, että useat puolueet nostavat tämän budjettiasiaksi marraskuussa. Jokohan vihdoin järki voittaisi? Edit 5.11.2019. Vuosi sitten […]
Kun Suomi täytti 50 vuotta, olin 8-vuotias kansakoulun tokaluokkalainen Kaunisnurmen koulussa Kouvolassa. Koulussa suhtauduttiin Suomeen, itsenäisyyteen ja 50-vuotispäivään hartaasti. Piirustustunnilla piirrettiin pitkin syksyä Suomen ylpeydenaiheita: tuhansien järvien maata, metsiä, kansalliskukkia ja –eläimiä, urheilukisamenestyksiä ja itsenäisyyspäivän lippukulkueita. Ylipäänsä yhteiskunnassa vallitsi ylpeys ja tyytyväisyys, kuinka hieno maa Suomi on ja erityisesti, kuinka arvokasta on itsenäisyys. Vuosi oli 1967, innokas kaupungistuminen ja modernisoituminen oli käynnissä. Vallitsi valtava toiveikkuus tulevaisuudesta. Elinkeinot muuttuivat kovaa vauhtia ”maalaistyöstä toimistoon” – siinä nähtiin pelkkää hyvää. (Muistetaan, että […]
Kiitän budjettineuvottelijoita siitä, että Nikinmäen ja Leppäkorven uusia kouluja myöhennettiin vain vuodella, vaikka alun perin taloussuunnitelmassa niitä piti myöhentää kaksi vuotta. Kuitenkin olen sitä mieltä, että Korson koulun oppilaille ja opettajille on kohtuutonta odottaa terveitä koulutiloja vielä neljä vuotta vuoteen 2021. Mikkolakin saattaa tarvita väistötiloja ennen sitä. Uusia koulutiloja on tulossa parin vuoden sisällä Rajatorppaan, Uomarinteeseen, Aurinkokiveen, Hämeenkylään ja Jokiniemeen – hyvä. Kun koulutarpeet nyt nopeasti ja yllättäen muuttuvat eri puolilla kaupunkia, niin ehdotan, että uudet koulut rakennetaan paviljonkityyppisinä. […]
Olen ennenkin ihmetellyt, kuinka Vantaan talous- ja velkaohjelma tarkoittaakin yhä lisää velanottoa. Jostain syystä ykyinen poliittinen enemmistö Vantaalla ei halua kasvattaa kunnan tuloja verojen tai palvelumaksujen muodossa, vaan ottaa mieluummin enemmän velkaa. Sanotaan, ettei isokaan velkaantuminen ole ongelma, jos verotulot kasvavat nopeammin kuin velka ja korot. Vaan nytpä verotulot eivät kasva. Talouskehitys on huono. Sote pienentää verotuloja dramaattisesti. Puolueet eivät halua nostaa kuntaveroa. Eivätkä muutkaan kunnan tulot kasva. Valtionosuudet pienenevät ja palvelumaksut pysyvät samoina. Paitsi maanmyyntitulot. Ne nousevat tänä vuonna jopa 70 miljoonaan […]
1. Olen iloinen, että valtion tekemää kolmen miljoonan euron leikkausta Varian määrärahoihin päätettiin kaupungin toimesta paikata sentään 1,3 miljoonalla eurolla.Kiitos miljoonasta kaupunginjohtajalle ja 300.000 eurosta budjettineuvottelijoille! Itse esitin opetuslautakunnassa kyllä paljon enemmän, eli Varian normirahoja ilman leikkauksia. Sillä olen jo vuosia seurannut ammatillisen koulutuksen epätoivoista vyön kiristämistä. Suren sitä, että Varia joutuu nyt tekemään 1,7 miljoonan euron edestä leikkauksia opetukseen ja oppilaiden tukeen. Tästä ei hyvä seuraa. Varian 3350 oppilaasta jo nyt keskeyttää opinnot 14,5% eli 485 oppilasta. Lähes yhtä paljon, 13,9% varialaisista on erityisoppilaita, jotka […]
Tässä on kolme pointtia: demokratia, raha ja lapset. DEMOKRATIA.Kuntalaisaloite tuo demokratian takaisin sinne, minne se kuuluu: ihmisille, asukkaille, kansalaisille. Milloin viimeksi tavalliset ihmiset ovat osallistuneet näin innokkaasti ja intensiivisesti heitä koskevien asioiden päätöksentekoon kuin nyt Vantaan koulunlakkautuksissa? Sata vuotta sitten työväenliikkeen alkuaikoina? 50 vuotta sitten maaseudun tupailloissa? 30 vuotta sitten ympäristöliikkeissä? Meidän on oltava kiitollisia koululiikkeelle kaikesta heidän paneutumisestaan kouluasiaan. Sen ansiosta on nyt mm. Pelastettu 700 oppilasta ”palavasta talosta” eli Hämeenkylän kosteusvaurioisesta koulusta Saatu aikaan laadunparannus koko Vantaan […]
Kun olin lapsi ja nuori, äitini sanoi enimmäkseen aina ’Ei!’. Ei, et saa kokeilla minigolfia. Ei, et pääse balettiin/ pianotunnille/ ratsastamaan. Ei, et pääse kaverin perheen mukaan heidän mökilleen. Niinpä kun minä sain lapsia, ajattelin, että jos minulla ei ole todella hyvää syytä sanoa ’Ei’, niin sanon ’Kyllä’. Monet kerrat saatoin olla lopen uupunut, kun lapset keksivät pyytää lettuja kaverilaumalle, talon täyttämistä majoilla tai taas uutta harrastusta, jonne tarvitaan kyyti ja kustannus. Vedin silloin henkeä ja mietin, onko minulla todella […]
Se oli surkeaa, onnetonta, häpeällistä. Että erityisen hienoa kotouttamistyötä tehnyt Hevoshaan koulu Hakunilassa lakkautettiin ja lapset siirrettiin Lehtikuusen kouluun, jossa maahanmuuttajalasten osuus uusilla ikäluokilla on nyt noin 50 %. Tästä ei voi seurata muuta kuin segregaatiota. Puukkoa haavassa, jos joku haluaa muistella, miten se oikein menikään: http://www.vaulanorrena.com/kovan-paivan-ilta/ On erittäin typerää, jos hyväkuntoista, Hakunilan Urheilupuistossa sijaitsevaa Hevoshaan kiinteistöäkään ei haluta säilyttää. Eikähän kaupunki niin tyhmä halunnutkaan olla – vaan esitti toukokuussa 2016, että Hevoshakaan laitettaisiin suomenkielistä (60% tiloista) ja ruotsinkielistä (20% tiloista) päivähoitoa sekä lisäksi ruotsinkielinen alakoulu […]
Tiesitkö, että 5 desibelin äänen lisäys viisinkertaistaa äänen korvassa? On valtava ero siinä, kuuluuko asuinalueella 54 vai 59 desibelin liikennemelu. Yli 55 desibelin tieliikennemelulle altistuu päivittäin yli 80.000 vantaalaista. Asumiselle hyväksytyt melurajat ylittyvät reippaasti vilkasliikenteisten teiden läheisyydessä. Tehokkain keino vähentää melua olisi nopeusrajoitusten alentaminen. Jos tiellä ajetaan 50 km/h, eikä 60 km/h, melu on kaksi kertaa pienempää (2,1 desibeliä). Mutta kun. Ihmiset eivät vaan malta ajaa hitaasti – ja Vantaalla on asutuksen läheisyydessä myös moottoriteitä, joilla pitää ajaa yli 80 km/h. Meluasvaltti vähentää liikennemelua 2-4 […]
VASTAESITYS ja perustelut, Vantaan opetuslautakunta 13.6.2016 asia 14. Esitämme, että vastaus Tuomelan kuntalaisaloitteeseen palautetaan valmisteluun huomioiden valmistelussa mm. seuraavat seikat: Kuntalain 28§ ” Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa…. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.” Tuomelan koulun lakkautuksessa toimivalta on kaupunginvaltuustolla, sillä koulun lakkautus oli osa TVO-säästöohjelmaa. TVO-säästöistä ja koulujen lakkautuksesta päätettiin kaupungin talousarviokäsittelyn yhteydessä valtuustossa […]
Vantaan Sanomat 28.5. kysyi kaupunkilaisten ideoita Koivukylän keskustan kehittämiseksi. Minulla on! Vanhan ostarin ja junaradan väliin voisi tehdä korkean talon, jonka alakerrassa olisi uimahalli. 2. kerroksessa olisi kirjasto, nuorisotila ja puutarhaterassi, palveluyrityksiä ehkä. Kapeamman rakennusosan kerrokset 3-16 olisivat pieniä asuntoja: seniorien palveluasuntoja, sinkkujen pikkukaksioita ja opiskelijoiden miniluukkuja. Isompia perheasuntojahan Havukoskella on jo runsaasti. Tarkoitan siis Lidliä vastapäätä olevaa tonttia 74406 (kartta.vantaa.fi), jonka pinta-ala on 2600 m2, samankokoinen kuin Martinlaakson uimahallin tontti. 60.000 asukkaan Korso-Koivukylä tarvitsee uimahallin, joka Elmon Urheilupuiston kaatuessa […]
BUDJETIN LÄHETEKESKUSTELU JA VALTUUSTON KOKOUS 23.5.2016 Vuoden 2017 budjettia valmistelevaan lähetekeskusteluun lähdettiin murheellisissa merkeissä. Valtuustoseminaarissa oli juuri saatu kuulla, että vaikka Vantaan vuoden 2015 tilinpäätös oli historiallisesti POSITIIVINEN, niin vuodelle 2017 ennustetaan peräti 85 miljoonan euron vajetta budjettiin. Tämä nyt on vähän sama kuin jos olisit ollut 800 kilokalorin nälkäkuurilla jo pitkään ja sitten sanottaisiin: ”Sori vaan, mutta et saa ikinä enää syödä normaalisti. Vesi- ja leipäkuuri jatkuu ikuisesti – ja lisäksi sinun on koko ajan ostettava velaksi näitä kalliita […]
KUULUMISIA VANTAAN KAUPUNGINVALTUUSTOSTA 12.4.2016Kaupungin talous on toipumassa.Vantaa pystyy nyt rahoittamaan tuloillaan paitsi kaikki käyttömenot, myös suurimman osan investoinneistaan. Se on poikkeuksellista jopa Helsinkiin ja Espooseen verrattuna. Toki olemmekin jo vuosia olleet tiukalla kulukuurilla. Velkaa on nyt 1078 miljoonaa euroa.Sitä ovat viime vuosina yhä kasvattaneet Kehäradan rakentaminen, Kivistön kunnallistekniikka ja Kehä III peruskorjaukset. Tarkoitus on, että velanotto saadaan loppumaan 2018 mennessä.Nähtäväksi jää, onnistuuko – koska kaupunki kasvaa nyt kovaa vauhtia. Vastustan lisävelkaa, joka vain jää lastemme maksettavaksi. Korson keskustakilpailu käytiin 2014 […]
Valtuustoaloite vanhojen tietokoneiden kierrättämiseksi vähävaraisten käyttöön Vantaa pyrkii lisäämään kuntalaisten sähköisiä palveluja. Moni perusasiointi on siirtynyt suureksi osaksi verkkoon: mm. työnhaku, asiointi Kelassa, toimeentulotuessa ja verovirastossa. Sellaiset kuntalaiset, jotka eivät ole tottuneita tietokoneen käyttäjiä tai eivät omista tietokonetta, ovat heikommassa asemassa sähköisten palvelujen käyttäjinä. Esitämme, että Vantaan kaupunki selvittää, olisiko mahdollista organisoida vanhojen tietokoneiden kierrätyskampanjaa siten että: Kuntalaiset ja yritykset voisivat tuoda käytöstä pois jääneitä tietokoneita ja kannettavia keräykseen Työttömien työpajoissa tms. toiminnassa koneet kunnostettaisiin käyttövalmiiksi, sisältäen maksuttoman käyttöjärjestelmän […]
Voi tuota tuhovimmaa Helsingissä! Merimaisema aiotaan pilata kilometrien pituisilla Kruunuvuoren silloilla, mereen ajetaan älyttömät määrät täyttömaata kerrostaloja varten mm. Jätkäsaaressa. Euroopan uhanalainen kulttuuriperintökohde Malmin lentokenttä aiotaan jyrätä asuntorakentamiselle. Pankaa nyt jo stoppi tälle kansalaiset! Malmin lentokenttä on valittu Euroopan uhanlaisimpien kulttuuriperintökohteiden joukkoon. Siis koko Euroopan, ei Suomen eikä Helsingin. Ei Helsingin kaupunginvaltuustolla voi olla päätösvaltaa tuhota koko Euroopan mittakaavassa tärkeää kulttuuriperintökohdetta. (päätös 30.3.2016) Valittakaa Euroopan neuvostoon, hallinto-oikeuteen, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja ties mihin. Kytkekää itsenne kettingeillä lennonjohtotorniin, nostakaa isompi mekkala. Älkää luovuttako! Ainutlaatuisen arvokas – ja […]
Vantaa antaa nyt lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta. Tärkeitä meitä koskettavia asioita siinä ovat mm. Kehä IV linjaus, Riipilän luonnonsuojelualueiden status ja Sipoon Bastukärrin logistiikka-alueen ulottuminen Vantaan rajalle Pohjois-Nikinmäessä. Kehä IV linjauksista, poikittaisyhteyksistä, sekä niiden luonto- ja ihmisvaikutuksista totean seuraavaa: Suurin poikittaisyhteyden tarve on Keravan- Hyrylän tasolla valtatie 4:n ja valtatien 3 välillä ELY-keskuksen raportti ja Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien raportti, MAL-aiesopimus sekä MASU 14 kunnan maankäyttösopimus toteavat tämän Logistiikka-alueet em. linjalla kasvavat voimakkaasti ja raskas liikenne tarvitsee pääsyn poikittain Poikittaisyhteydet Hyrylän tasolla […]
Kilometri tien peruskorjausta maksaa 2 miljoonaa. Viisi kilometriä peruskorjattua tietä vastaa yhtä koulurakennusta. Vantaan valtuusto 14.12.2015 esityslistan kohta 7: (Norrenan puhe) Maankäyttötoimi esittää 13,5 miljoonan euron lisäbudjettia Kehäradan ja Kehä 3 vuoksi. Kehärataan tarvitaan noin 9 miljoonaa euroa lisää, koska alkuperäisistä Kehärata-rahoista annettiin noin 7 miljoonaa euroa Dixin bussiterminaaliin. Kehä kolmoseen tarvitaan 4,6 miljoonaa euroa lisää, koska Kehä 3 rakennettiin etuajassa – siis käytettiin vuoden 2016 Kehä 3-rahat etuajassa. No, vähensivätkö nämä etuajassa rakennetut jutut investointibudjettia vuodelle 2016. Ei kuulemma. […]
Vuoden 2016 talousarviossa on muutama juttu, joita on kissojen ja koirien kanssa pyydetty vuosikausia ja nyt ne saadaan! ( Mikäli valtuusto siis hyväksyy budjetin.) Tässä oli pitkä ajanjakso, että koulussa oli kovin vähän taito- ja taideaineita ja käytännössä vähän kieliä. Vanhassa opetussuunnitelmassa oli vähennetty taito- ja taideaineita. Luulivat raukat, että akateemisuus tekee pätevän ihmisen! HAH! Vaikka aivotutkimuksetkin todistavat, että sekä käsi että jalka ovat yhteydessä aivoihin. Ja sekä käden että jalan harjoittaminen kehittää aivotoimintaa mitä suurimmassa määrin, lisää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. […]
Kuntalaiset kysyvät, miksi Vantaan velka vain kasvaa, vaikka palvelut tuotetaan 1000 e/pää halvemmalla kuin muissa suurissa kaupungeissa. Meille sanotaan, että ”velka on otettu investointeihin, mikä on eri asia”. Lähdin tutkimaan, mihin kaikkeen velkaa on otettu viimeisten 10-20 vuoden aikana. Velka on kaksinkertaistunut 10 vuodessa, ollen pian 1,2 miljardia. Kävin läpi kaupungin vanhat budjettikirjat. Tulos on tämä: Pelkästään liikennealueisiin ja Kehärataan on 10 vuodessa pantu 600 miljoonaa euroa. Liikennealueet ovat teiden asvaltoimista ja Kehärata on rataa ja sen asemia. 10 vuodessa […]
INVESTOINNIT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN Vantaan talous- ja velkaohjelmassa on vuodesta 2013 lähtien rajattu kaupungin investoinnit (muut kuin Kehä 3 ja Kehärata) 100 miljoonaan per vuosi. Se on samaa luokkaa kuin mitä investoinnit olivat 1990-luvun alussa, jolloin kaupungissa oli 50.000 asukasta vähemmän. Investointien hillintää tehdään TVO:ssa viivästyttämällä koulu- ja päiväkotirakentamista. Siitäkin huolimatta, että yksi jos toinenkin koulu jo ratkeaa liitoksistaan kasvavien oppilasmäärien ja kosteusvaurioiden johdosta. (Lataa pdf tästä: INVESTOINNIT VANTAA 1995-2016 keskeneräinen) Mutta teiden rakentamisista ei tingitä. Joka vuosi käytetään 26-30 miljoonaa euroa 30 eri […]
Tämä on surullinen tarina siitä, mitä kaikkea voidaan tehdä ja tekemättä jättää kosteusvaurioisessa koulussa ilman, että lapsia saadaan pois terveydelle haitallisista tiloista. Vaikka tapauksemme on yhdestä koulusta, ongelma koskee monia. Taustalla on maan rakennustapa 1970-80-luvuilla: laajapohjaisia, tasakattoisia betonielementtikouluja -ilman kosteuseristeitä pohjalaatassa – ilman salaojia – jopa rakennusjätteet koulun alle haudaten. (Esim. koulut: Hämeenkylä, Martinlaakso, Laajavuori, Hiekkaharju, Korso, Itä-Hakkila; Varisto…) Sekä maan tapa rakentaa ja peruskorjata 1990-2000-luvuilla: kovalla kiireellä – rakennusaikainen kosteus ei ehdi haihtua betonielementeistä – muovimatot liimataan märän päälle […]
Todella upeaa, että Vantaa painottaa asuinalueille ja koulujen pihoille rakennettavia monitoimikenttiä, kuntoilu- ja leikkivälineitä liikuntapaikkasuunnitelmassaan. Kiitokset siitä! Ja yllättävän hyvinhän Vantaa on pystynyt näitä lähiliikuntapaikkoja rakentamaan tiukasta säästökuurista huolimatta. KOULUJEN LÄHILIIKUNTAPAIKAT Esim. Kartanonkosken koulun viereen on tehty ihan hirmu hieno lähiliikuntapuisto. Siellä on valtavat tekonurmikentät jalkapallolle, jääkiekkokaukalo talvisin, rantalentiskentät, sählykenttä, koriskenttä, kuntoiluvälineet ja ties mitä. Tämän hinta oli kolme miljoonaa euroa ja ensi vuonna vielä 1,9 miljoonaa huoltorakennuksesta. Noin 5 miljoonan euron investointi palvelee 850 koululaista ja Pakkalan-Tammiston 14.000 asukasta. […]
Valtuustoaoite Hevoshaan ja Tuomelan koulurakennusten ja tonttien hyödyntämisestä kaupungin omaisuutena. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme selvitettäväksi, miten Vantaa voisi hyödyntää asuinalueidensa tärkeitä kiinteistöjä Hevoshaan koulurakennusta ja tonttia ja Tuomelan koulurakennusta ja tonttia, jos niitä ei tarvita koulukäytössä. Kasvukaupungissa ei kannata myydä hyvällä paikalla sijaitsevaa tonttia, jonka arvo vain kasvaa tulevaisuudessa. Eikä toimivaa, johonkin käyttötarkoitukseen sopivaa rakennusta kannata purkaa. Hevoshaan tontti sijaitsee Hakunilan Urheilupuistossa asukasviihtyisyyttä lisäävän liikunta-alueen keskellä. Olisi harkitsematonta myydä iso pala urheilupuistoa kerrostalorakentamiselle – kaupungissa, jossa ei ole puutetta asuinrakennustonteista. Tuomelan […]
