Vantaan kokoisessa kaupungissa tarvittaisiin kahdeksan uimahallia ja viisi jäähallia, jos haluttaisiin tälle asukasmäärälle olosuhteita samassa mitassa kuin muualla Suomessa. Esimerkiksi Elmon uimahallia on Korsossa odotettu jo 40 vuotta. Niin kauan se on ollut piirustuspöydällä!Sitkeästi olemme sitä edistäneet ja nythän se vihdoin on tulossa – valmistuu vuonna 2024. Elmossa saunomassa Kävimme vihreällä porukalla saunomassa Elmossa pop-up-saunan kanssa, kun teki mieli vähän fiilistellä kovan työn tuloksena saatua hallia.Juttu jatkuu saunan lauteilla: Tikkurilan Urheilupuisto 2050 Sitten menimme Tikkurilan Urheilupuistoon tutkimaan heidän hienoja 2050-suunnitelmiaan […]
Vantaalta jäi käyttämättä 38 miljoonaa euroa valtion koronatukea vuonna 2020. Sillä rahalla ehjä maksettiin vanhoja velkoja pois (46,7 miljoonaa) tai siitä riitti tilinpäätöksen ylijäämään, jota kertyi 55 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Vantaa teki vuonna 2020 yli 100 miljoonaa euroa paremman tuloksen, kuin mitä odotettiin. Kassassa on nyt riihikuivaa rahaa 459 miljoonaa euroa.Se on paljon rahaa makaamassa joutilaana. Rahat pois kassasta ja poikimaan! Nyt jos koskaan rahat pitää panna tuottamaan työtä ja hyvinvointia vantaalaisille. Ja siihenhän koronatuki alunperin tarkoitettiinkin. Nyt kannattaa aikaistaa […]
Viimeistään nyt olemme sen tajunneet.Kun kaikki paikat ovat olleet kiinni koronan takia, olemme ymmärtäneet, kuinka ilotonta ja köyhää elämä on ilman kirjastoja, museoita, konsertteja, taidenäyttelyitä, uimahalleja ja urheilutaloja (kyllä, liikuntakin on kulttuuria). Kulttuuria on kaikki se kiva, mitä teemme silloin kun emme ole töissä.Vaan tiedättekö, miten vähän tähän kivaan käytetään rahaa kaupungissa? Koko kulttuurin toimiala vain 278 e/asukas Vantaalla koko kulttuurin toimialaan – johon siis kuuluvat paitsi kirjastot, museot, musiikkiopistot, teatterit, myös nuorisotilat, aikuisopistot ja asukastilat – sekä kaikki liikunta […]
Suomessa elämä on järjestetty niin, että lapsena, nuorena ja opiskelijoina saamme nauttia edullisesta päivähoidosta ja maksuttomasta koulutuksesta, aikuisena olemme ns. nettomaksajia yhteiskunnalle ja taas kun vanhenemme saamme nauttia hoivapalveluista edullisesti. Tällä systeemillä on saatu suomalaisille turvallinen varhaislapsuus, hyvä koulutus ja myös turvallinen vanhuus riippumatta oman lompakon paksuudesta. Vaan kuten sanottu: kaiken voi aina tehdä paremmin!Yhteiskunta ei suinkaan ole vielä valmis. Kaiken voi tehdä paremmin Vantaalla vihreät ovat pelkästään parin viime vuoden aikana ajaneet mm. näitä perheille tärkeitä asioita: Kotihoidon […]
Kun koronakriisi iski päälle, pelkästään Vantaan lentoasemalla menetettiin 16 000 työpaikkaa.Vuosi sitten Vantaan työttömyys oli pk-seudun alhaisin, noin 8% – korona-aikana se on pompannut lähes kaksinkertaiseksi 14 %:iin. Mistä nyt taiotaan äkkiä työpaikkoja lähes 20 000:lle työttömälle Vantaalla? Olen taloustieteessä keynesiläinen, uskon elvytykseen. Kun auto jää mökkitiellä jumiin saveen, tarvitaan takatuuppausta, että masiina saadaan liikkeelle. Näin myös taloudessa ja työllisyydessä. Nyt jos koskaan on avitettava yrityksiä jatkamaan ja työllistämään porukkaa. Konkreettisin keinoin, jotka vaikuttavat heti. Konkreettiset ja nopeat keinot Palkkatuki, […]
Puhun nyt nuorista.Koko kevään olemme kuulleet, kuinka huolissaan kaikki ovat nuorista, jotka ovat koronan takia joutuneet lojumaan yksin kotona – eivät ole päässeet kouluun, eivätkä ole päässeet töihinkään, koska ensimmäiseksihän nuoret irtisanottiin, kun palvelut menivät kiinni. Mutta oletteko tulleet ajatelleeksi, että meillä on normaalioloissakin noin 3000 nuorta, jotka lojuvat kotona ilman työtä ja ilman opiskelupaikkaa? Normaalioloissakin me annamme Vantaalla 3000 alle 17-24-vuotiaista vajota synkkyyteen päiviä, kuukausia, vuosia. (Näitä NEET-nuoria on 12% ikäluokasta.) Tämä on väärin. Se on inhimillisesti niin väärin […]
Nuorisotyöttömyys on pompannut koronan myötä Vantaalla ennätyskorkealle. Jo yli 20% eli yli 2000 alle 25-vuotiasta on työttömänä Vantaalla. Jo ennen koronaa vuonna 2019 Vantaa jäi jälkeen valtuustokauden strategisesta tavoitteesta vähentää nuorisotyöttömyyttä. Vantaan hyvinvointikertomuksessa 2020 kerrotaan, kuinka työttömyys altistaa nuoria pysyvään syrjäytymiseen. Työttömyys ja koulutuksen puute altistaa nuoria terveys- ja mielenterveysongelmille, mistä puolestaan seuraa suuria vaikeuksia päästä koulutukseen tai työhön. Työllisyyden kuntakokeilu 1.3.2021 – 30.6.2023 Vantaa on nyt mukana työllisyyden kuntakokeilussa, jossa mm. pilotoidaan erilaisia tapoja tarjota työllisyyspalveluja. Vantaa sai juuri äsken Uudenmaan ELY-keskukselta […]
Ensin käsiin osui äidin vanha käsilaukku, josta löytyi kasa postikortteja, joita olin nuorena lähettänyt reissuiltani kotiin.Siitä heräsi uteliaisuus katsoa myös nuoruuteni päiväkirjoja – aika isolla jännityksellä – että mitäköhän oikein silloin kirjoitin, mitä ajattelin. Heti ensimmäisen vihkon ensimmäiseltä sivulta pomppasi esiin pohdintoja, jotka voisivat olla tasan tästä päivästä, 35 vuotta myöhemmin.Tällaisia. 29.4.1987. ”Onko iva kyvyttömien harrastus? Entä onko vahingonilo ominaista kosketusaroille ihmisille, niille joilla on erityisen herkkä itsetunto?”2.5.1987. ”Negatiivisuuteen voi heittäytyä silloin kun muut ovat solidaarisia. Tähän perustuu 1960-70-luvun radikalismi. […]
Pääkaupunkiseudulla viedään nyt pientalot käsistä, kun tuli tämä etätyöbuumi. Vantaallakin omakotitalojen kysyntä on pompannut 33% verrattuna vuoden takaiseen. Vantaa on jo tarttunut kysyntään ja ryhtyy laajentamaan monia pientaloalueita.Samalla käynnistetään pientaloprojekti, jossa tutkitaan, miten pientaloasutusta saadaan lisättyä niin, ettei tupata liian tiiviisti, ja niin että lähimetsät ja luontoalueet säilyvät. Uusia pientaloalueita tulossa Uusille pientaloille tehdään lisää tilaa pian mm. Pähkinärinteen Lammaslammelle, Päiväkummun joenvarteen, Vaaralan Hopeatielle, Ylästön Smedsinmetsään ja Seutulan Katriinantielle. Myös Tikkurilassa tarkastellaan Rosenlundin sekä Haxaksen aluetta, voisiko sinne laittaa hiukan […]
Tätä emme osanneet odottaa koronavuonna. Että kaiken itkun, murheen ja epätoivon jälkeen Vantaan vuoden 2020 tilinpäätös onkin 55 miljoonaa euroa – voitollinen! Hirmu kiireellä patistettiin viime keväänä toimialat säästämään miljoonia euroja jo 2020 aikana (paitsi sosiaali- ja terveystoimi, tietysti) sekä – 20 miljoonaa investoinneista. Vaan nyt onkin sitten tehty voittoa 55 miljoonaa.Se on pitkälti valtion koronatuen ansiota, jota emme uskaltaneet etukäteen arvioida noin jalomieliseksi.Valtion koronatuki oli lopulta Vantaalle 90 miljoonaa euroa.Sen ansiosta laitettiin lentokentälle 24 h päivystys, koronakoirat, testit, tieodtus ja kaikki.Sen […]
Kerrataanpa hieman Suomen kouluhistoriaa yhden perheen kautta. Minun isoäitini Iida Rimpiläinen ei saanut käydä päivääkään koulua. Hän oli huutolaislapsi Kainuun Mainualla 1900-luvun alkupuolella.Hän oli kyllä oppinut lukemaan Raamatusta jo 5-vuotiaana, ennenkuin hän jäi orvoksi.Mutta kun hän jäi orvoksi, hän joutui pikkupiiaksi sellaiseen perheeseen, joka ei antanut hänen käydä koulua, vaan hänen piti siivota ja hoitaa kotitöitä sillä aikaa, kun perheen lapset kävivät koulua.Iida luki salaa perheen lasten koulukirjoja öisin ja ajatteli, että ei nämä nyt niin vaikeita ole…Että kyllä sitä […]
Koulutusleikkaukset olivat edellisten hallitusten tyhmimpiä tekoja.Lasten tulevaisuudesta jos tingitään, tingitään kaikkien tulevaisuudesta.Ilman hyvin koulutettua työvoimaa ei saada työtä ja työpaikkoja.Hyvä koulutus antaa hyvän pätevyyden ylipäänsä elämään. Nyt tarvitaan korjausliikettä. Siinä valtion rahoitus on avainasemassa – vaan kuntakin voi tehdä paljon. Lisärahaa kunnan pussista Vantaalla olemme ottaneet kunnan pussista lisärahaa pahimpina leikkausvuosina. Kun ammatillisesta koulutuksesta leikattiin valtion rahoitusta 12% vuodelle 2017, niin lisäsimme kunnan budjetista 1,3 miljoonaa euroa hätäapua Varialle. Myönteisen erityiskohtelun ohjelma Vantaalla on myös myönteisen erityiskohtelun ohjelma, jolla tuetaan […]
Kun olin ekaluokkalainen, maailmassa oli kolme miljardia ihmistä. Opettaja kauhisteli, että vielä joskus meitä on seitsemän miljardia.Se päivä meni jo ajat sitten! Väestönkasvu on ollut valtavaa. Toki myös köyhyys on puolittunut, mitä ei olisi kyllä uskonut. Virusten maailmankausi 1970-luvulla, kun lukion biologian tunnilla opiskeltiin bakteereita ja viruksia, ajattelin että seuraava suuri maailmankausi on oleva niiden. Kun viruksiin ei ole lääkkeitä, ja niiden muuntumiskyky on tuollainen, niin emmehän me niille mitään mahda!Enpä olisi arvannut, että tuo aika alkaa jo minun elinaikanani. Kun […]
Lehdissä ja somessa kiivastellaan, että Vantaalla ei ole varaa ratikkaan – rahat tulee kuulemma käyttää terveyspalvelujen parantamiseen.Ajattelevat, että on olemassa iso kunnan rahasäkki, josta otetaan rahaa joko palveluihin tai ratikkaan. Asia ei ole niin. Sillä palveluihin otetaan rahat verotuloista, joita on Vantaalla miljardi euroa vuodessa. Ratikka taas on investointi, joka ensin rahoitetaan velalla, mutta sitten maksaa itsensä takaisin, jopa kaksin kerroin, ratikanvarren kiinteistökehitystuloilla, jos onnistuu kuten Kehärata onnistui.Pitkän päälle ratikka voi tuoda meille paljon rahaa. PALVELUIHIN 1,3 MILJARDIA/ V Palveluista […]
Kun kaupungin väestö kasvaa nopeasti, pitää myös talouden kasvaa reippaasti. Vantaa kasvaa nyt 3000 – 4000 asukkaan vuosivauhtia. Asuntorakentaminen käy kuumana. Vantaalle valmistuu nyt yhtä monta uutta asuntoa kuin on uusia asukkaitakin vuodessa. Se on hyvä, pitkällä juoksulla se pitää asuntojen hinnat kohtuullisempina. Väestönkasvu vaatii talouskasvua Entä kaupungin oma talouskasvu, pysyykö se väestönkasvun perässä? Valitettavasti ei ihan. Kehärata ja lentokenttä ovat kyllä tuoneet valtavan buustin Vantaan talouteen viime vuosina ennen koronaa. Kehäradan varren rakentaminen on tuonut paljon uusia työpaikkoja ja […]
Tiedonsaanti Vantaan sisäilma-asioista on ollut kuin maanmittari K:n epätoivo Kafkan Linnassa. Maanmittari K on saanut tehtävän (kuten valtuutettu kansalta vaaleissa) Kun hän yrittää suorittaa hänelle annettua tehtävää, Linna eli byrokratia ei vastaa kysymyksiin, ei anna tehdä annettua työtä, kiistää jopa maanmittarin olemassaolon. Maanmittari on Linnassa persona non grata, henkilö joka häiritsee ja jolle ei tarvitse vastata. Minulla tätä Linnassa seikkailua on jatkunut jo kahdeksan vuotta. Keväällä 2013 pyysin eka kertaa Tilakeskukselta listaa sisäilmaongelmaisista kouluista. Kolme kertaa kirjallisesti ja useita kertoja […]
Maantie 152 eli ns. Kehä IV linjauksesta Vantaan uudessa yleiskaavassa. (25.1.2021) Olen tehnyt parhaani yleiskaavatoimikunnassa ja kaupunginhallituksessa saadakseni muutettua tien linjausta menemään Kesäkylän takaa. Katson onnistumiseksi sen, että koko yleiskaavatoimikunta että myös kaupunginhallitus on antanut yhteisen lausuman, että Kesäkylän takaa menevää linjausta tulee edistää Tuusulan kunnan kanssa sekä jatkosuunnittelussa. Katson epäonnistumiseksi sen, että jo piirrettyä ja vuosia kaavoissa ollutta linjausta ei sitten viime metreillä piirretty enää uusiksi. Onneksi saimme kaavaan vaihtoehtolinjaukselle nuolimerkinnnät. Miksi linjaus on huono Miksi kaavassa oleva tien […]
Luonnonsuojeluliitto vaahtosi Vantaan Sanomissa, että 3400 hehtaaria metsää on uhassa jäädä rakentamisen alle uudessa yleiskaavassa (VS netti 22.1.21). Ei se niin mene. Vantaalla on edelleen yli kolmasosa pinta-alasta metsää, 9400 hehtaaria. Ja vihreää – peltoa, metsää, niittyä, puistoa – on kaikkiaan noin puolet Vantaan pinta-alasta. Eikö se ole aika hyvin Suomen neljänneksi suurimmassa (kohta kolmanneksi suurimmassa) kaupungissa? Kolmasosa pinta-alasta metsää,puolet pinta-alasta vihreää Uudessa yleiskaavassa – kuten muuten myös vanhassa yleiskaavassa – on vain kaikki pienemmät viheralueet jätetty merkitsemättä. Sillä yleiskaava […]
Tämä tarina on tosi. Vantaalla oli määrä päättää, aletaanko kaupunkiin suunnitella ratikkaa. Ratikka on ollut yleiskaavassa jo 12 vuotta ja 2020-luvun loppupuolella on tarkoitus panna tuumasta toimeen. Tarve on ilmeinen: vuonna 2030 bussit eivät enää riitä väkimäärälle.Alustava suunnitelma ja kustannuslaskelmat on tehty, ne ovat voitolliset – ratikka tienaa kaupungille enemmän kuin se maksaa. Vaan voi, mikä tappelu tästä syntyi valtuustossa vuosi sitten ja yhä jatkuu somessa. MAALAISHIIRIEN puolue pelotteli itsensä ja muutaman muunkin puolikuoliaaksi jo etukäteen. ”Ei siitä mitään tule! […]
Olen rakentanut kierrätyskirjaston kotikadulleni Vuohirinteelle. Lapsesta asti olen rakastanut kirjoja ja kirjastoja ja pienenä yksi unelma-ammateistani oli kirjastonhoitaja. Helposti hoidettavat unelmathan kannattaa aina toteuttaa, joten tuumasta toimeen.Kierrätyskeskukseen hakemaan sopivaa kirjahyllyä ja sitten vaan vanerikauppaan ja vasara käteen. Näin syntyi Vaulan kirjasto Metsolaan kesällä 2019. Kuukauden teema Kirjastossa on aina kuukauden teema, eli valikoima vaihtuu ja toivottavasti näin pysyy kiinnostavana.Juuri nyt on menossa ”Hyvien ihmisten kylä”, sitä ennen on ollut mm. ”Dekkarit ja kauhu”, ”Historia”, ”Naiset”, ”Klassikkojen kesä” ja ”Värikäs maailma”. […]
Välillä sitä vaan kyllästyy toisten hurskaisiin juhlapuheisiin.Viime viikolla hermostuin, kun ison puolueen kokkamies julisti paatoksella kaupungin kehittämistä juuri sen jälkeen, kun tuo puolue oli budjettineuvotteluissa tehokkaasti estänyt kaikki kehittämiseen tarvittavat satsaukset. Loihen siitä lausumaan. Vastasin Vantaan Sanomien mielipidesivulla näin: ”Vantaan vetovoima ei parane nollabudjetilla Kokoomusryhmän puheenjohtaja kirjoitti, kuinka nyt on tärkeintä keskittyä kaupungin elinvoimaan (VS 25.11.20), jotta voidaan välttyä veronkorotuksilta. Puheita on helppo pitää, vaan miten lienee poliittisten tekojen laita?Sen kummemmin Kokoomus kuin SDP:kään eivät ole kovin tukeneet aloitteita kaupungin […]
Aika harvan maan neljänneksi suurin kaupunki on pinta-alaltaan kolmasosaltaan metsää.Vantaalla on metsiä 94 km2 kaupungin 240 km2 pinta-alasta.Kaupungin omassa omistuksessa on tuosta hieman alle puolet, 40 km2, eli 4000 hehtaaria.Luonnonsuojelualueita on uuden yleiskaavan myötä noin 1800 hehtaaria, 18 km2. 98% vantaalaisista asuu max 300 metrin päässä metsästä Vantaalaiset rakastavatkin metsiään kovasti. Kun asukaskyselyssä kysyttiin, mitä erityisesti arvostatte omalla asuinalueellanne, yli 90 % vastaajista sanoi: luontoa.98% vantaalaisista asuukin maksimissaan 300 metrin päässä lähimetsästä tai viheralueesta. Minäkin olen yksi näistä metsän rakastajista.Menen […]
Elämä ilman kulttuuria on kuin pitkä matka ilman levähdyspaikkaa.Arkista paarustamista räntäsateessa. Kulttuuriin kuuluu kaikki se kiva, mitä teemme silloin kun emme ole töissä.Harrastamme liikuntaa, pyöritämme lasten joukkueita, katsomme urheilukisoja.Käymme kirjastossa ja kielikursseilla aikuisopistossa.Nautimme teatterista, taidenäyttelyistä ja konserteista. Tähän kaikkeen kaupunki tarjoaa tiloja ja tukea, kaupungin varallisuuden mukaan.Valitettavasti Vantaa käyttää kulttuuriin ja liikuntaan vain murto-osan siitä, mitä muut suuret ja keskisuuret kaupungit.Käytämme kulttuuritoimeen, liikuntaan, nuorisotoimeen ja aikuisopistoon yhteensä vähemmän kuin pelkkään henkilöstöhallintoomme.Tämä ei ole oikein. Jos kulttuurista aina vain tingitään, elämästä […]
Vaikka budjetin neuvottelutulos on melko hyvä vaikeassa taloustilanteessa, niin minua harmittaa Vantaan ja sen asukkaiden puolesta. Kaupunki ei ole vain kasa taloja. Kaupunki on koti ja kotiseutu. Kaupunki ei ole vain koulu, päiväkoti ja terveyskeskus – vaan se on minun rakas vanha kouluni, minun lasteni ihana päiväkoti ja minun mukava omalääkärini. Se on minun lempikirjastoni, lähimetsäni ja liikuntahallini. Se on minun hyvä elämäni. Ja jos siitä aina säästetään ja leikataan käyttörahoja, silloin säästetään ja leikataan minun hyvästä elämästäni – jokaisen […]
Olipa kerran kaupunki, jossa joka vuosi leivottiin valtava kakku kaupunkilaisten nautittavaksi. Jos ajat olivat hyvät, kakusta tuli komea ja mehevä. Jos ajat olivat huonot, oli tyydyttävä pienempään ja kuivempaan kakkuun. Kakun reseptistä tuli kiista Saimme juuri Vantaan kaupunginhallituksessa valmiiksi budjettikakun vuodelle 2021. Sen leipominen oli tällä kertaa erityisen hankalaa, koska eräs virus oli sotkenut kaupungin ja koko maan talouden.’Nyt ei ole varaa entisen kaltaiseen kakkuun’, sanoi kaupunginjohtaja.’Kakkuun tarvitaan silti hilloa. Ja kermavaahtoa, se on lapsille hirmu tärkeää’, sanoi eräskin puolue.’Kermavaahtoon ei […]
Kun aikoinaan niin hassusti kävi, että kaikesta vastaanhangoittelustani huolimatta päädyin ehdokkaaksi kuntavaaleissa ja myöhemmin vielä valtuustoon ja kaupunginhallitukseenkin asti – niin aluksi ajattelin, että kaksi kautta on maksimi luottamustoimissa.Kammoan ajatusta, että päätyisi joksikin vanhaksi jääräksi tai systeemiin laitostuneeksi pullanmussuttajaksi, jos jäisi liian pitkäksi aikaa penkkiin kiinni.Sitten huomasin, että ensimmäinen kausi meni ihan opetteluun, vaikka minulla oli hommaan sopiva valtiotieteellinen koulutuskin.Toinen kausi sitten – voi vitsi, miten asioita saakaan nyt läpi!On oppinut, miten minkäkinlaista asiaa kannattaa edistää ja tietopohja kunnan asioista […]
Mihin verorahat menevät? Mitä maksat, mitä saat? Tässä 9 pikavideota, mihin verorahat laitetaan kunnassa. Esimerkkinä Vantaa, joka käyttää 7.180 euroa/asukas vuodessa – kun asukas itse maksaa keskimäärin vain 3.870 euroa kuntaveroa.Miten tämä on mahdollista? Paljonko sinä saat vs. paljonko maksat? Lupaan että yllätyt! Puhutaan veroista 1. Maksat vähemmän kuin luulet. Puhutaan veroista 2. Mitä maksat, mitä saat. Puhutaan veroista 3. Mikä sosiaali- ja terveystoimessa maksaa? Puhutaan veroista 4. Kasvatus ja koulutus. Puhutaan veroista 5. Miksi kulttuuri saa niin vähän? Puhutaan veroista […]
Vantaan kaupunginhallituksessa 5.10. 2020 kohta 10. Valtuustokauden strategian väliarviointi.Suruksemme näemme taas, miten tiukka talous, niukat henkilöstöresurssit ja vauhdilla kasvava väestö mätsäävät – kehnosti. Mm. näiden piti parantua, sen sijaan heikentyivät: – Lukiosta jatko-opintoihin päässeiden määrä: tavoite oli 33%, toteuma 21,7% => Kyllä suututtaa nuorten puolesta koko hemmetin ’korkeakouluvalintauudistus’, näkeehän sen, kuinka pieleen meni! – NEET-nuorten määrän piti vähentyä, sen sijaan kasvoi. Eli ilman työtä, eläkettä (!) tai koulutuspaikkaa on 7,2% Vantaan 15-29-vuotiaista ja vieraskielisistä jopa 19,5%. – Alueiden eriarvoisuuden torjuminen tyssäsi […]
Vaikka epidemia aiheuttaa poikkeusolot, on kouluruokailuun varattu kunnissa niin määrärahat kuin tekijätkin.
Voitaisiinko kunnissa nyt pikaisesti miettiä, miten ruokaa voitaisiin tarjota myös sitä haluaville etäkoululaisille jollakin turvallisella tavalla?
Katson asiaa talousnäkökulmasta ”Jos nyt sanotaan KYLLÄ Lentoradalle, niin käytännössä sanotaan EI nopealle pääradalle Helsingistä Ouluun asti. Jos nyt sanotaan kyllä, sanotaan ei nopeille junille 15 vuodeksi – koska ensin 11 vuotta suunnitellaan ja sitten vähintään 4 vuotta rakennetaan. Tänä aikana päärataan tehdään vain välttämättömät parannustyöt. Jos nyt sanotaan kyllä Lentoradalle, sanotaan hei-hei nopealle työmatkaliikenteelle 15 vuodeksi. Hei-hei sujuvalle lähiliikenteelle, koska lisäraiteita ei pääradalle rakenneta, kun odotetaan 11-vuotisen suunnittelun valmistumista. Hei-hei! Seiskää vaan siellä laiturilla odottamassa myöhästyneitä junia, 55.000 pääradan pendelöijää! Hei-hei! Kyllä pääradan […]
Suomirata 30 km lentoratatunneleineen tulee Vantaan valtuuston päätettäväksi 24.2.2020. Ensin päätetään tekniset suunnittelurahat hankeyhtiölle 155 miljoonaa (Vantaan osuus 11,1 miljoonaa), myöhemmin osuus rakentamisesta. Tässä pusketaan nyt väkisin kuuden miljardin euron (sis. lainankorot) Lentorata-suomirata-hanketta, eikä haluta edes tarkastella jopa kymmenen kertaa edullisempaa vaihtoehtoa: 600 miljoonan euron lisäraidetta pääradalle. Lisäraidevaihtoehto, jos tehdään Pasilasta Tampereelle saakka, pystyy tuottamaan 1 h 18 min matka-ajan Helsingistä Tampereelle pilkkahinnalla verrattuna ylikalliiseen lentotunneliin ja viivasuoraan rinnakkaisrataan Tampereelle. Pääradan lisäraide tuottaa myös valmistuttuaan 20 miljoonaa euroa enemmän bruttokansantuotetta vuodessa kuin […]
Olen kotoisin Kouvolasta, rautatiekaupungista. 8-vuotiaana koulutieni kulki Kouvolan ratapihan poikki, sain ylittää kahdeksan junarataa aamuin illoin. Joskus jäin jumiin kahden ohituslupaa odottavan tavarajunan väliin ja sain seistä pitkän ajan keskellä junaratoja, väistellen ohi viuhuvia matkustajajunia. Olen interrail-ajan nuori, kiertänyt ympäri Eurooppaa jos jonkinlaisilla junilla.Olen myös reppumatkaillut junalla mm. ympäri Indonesiaa ja Kiinaa ja Siperian kautta Helsinkiin, se kesti kuusi kuukautta ja 16.000 km rautateitä, turistihommina. Että kyllä minä raiteista tykkään. Suomirata: 600 miljoonaa vai kuusi miljardia? Maanantaina 10.2.2020 Vantaan kaupunginhallitus joutui […]
Ratikkakeskustelu käy nyt kuumana. Myös Kehärataa rakennettaessa epäiltiin, onko kalliissa investoinnissa järkeä. Kokemus on osoittanut: kyllä oli. Tuhannet ja tuhannet vantaalaiset saivat uuden kodin näppärän reitin varrelta.Kaupunki sai mittavat maanmyyntitulot, parhaina vuosina jopa 90 miljoonaa euroa.Ja poikittaisliikenne alkoi toimia länsi-Vantaan ja Tikkurilan välillä.Nyt on sitten idän vuoro. Ratikka tuo itään elintärkeää elvytystä, toki myös Aviapolis ja Tikkurila hyötyvät suuresti.Ratikka pelastaa kurjistumiskierteessä olevat Hakunilan ja Länsimäen. Vanhoihin lähiöihin tarvitaan uusia taloja vanhojen keskelle, kahviloita pubien tilalle, työpaikkoja tyhjän tilalle. Vain sillä tavoin ränsistyminen voidaan […]
Mihin veroeurosi menevät? Vantaalla voin vastata suurinpiirtein näin: 1000 e/ asukas menee maankäyttöön = kadut, tiet, puistot, kaavoitus, toimitilojen hoito jne.2000 e/asukas menee sivistystoimeen = koulutus, päivähoito, kulttuuri, liikunta, nuorisotoimi, kirjasto jne.3000 e/asukas menee sosiaali- ja terveystoimeen = terveyskeskukset, erikoissairaanhoito, kotipalvelu, vanhustenhoito, lastensuojelu jne. Kysyin tätä talousjohtajalta, ja hän laski sen minulle kymmenen vuoden ajalta. (ks. kuva) Kaupunki siis tarvitsee yli 6000 euroa/asukas/vuosi pelkästään palvelujen pyörittämiseen ja käyttötalouteen.Lisäksi vielä investointeihin noin 650 e/asukas.Vantaa investoi suureksi kaupungiksi varsin nuukasti, noin 150 […]
Terveisiä kaupunginhallituksen iltakoulusta ja kokouksesta maanantaina 9.9.2019 ILTAKOULUSSA meille selostettiin: – Ammatillisen koulutuksen järjestämistä reformin jälkeen: selostus yleisluontoinen, ei järkevää tolkkua saanut kysymälläkään, paitsi että jos haluttaisiin homma kuntoon, koko Suomessa pitäisi laittaa 100 miljoonaa euroa lisää vuosittain. Nyt opiskellaan työelämäjohtoisesti ja virtuaalisesti, lähiopetusta on vähemmän. (Surkean omillaan ovat ammattiin opiskelevat nyt, ajattelen minä.)Keskeyttämiset Variassa viime vuonna 18% = 600 oppilasta. – Myönteisen erityiskohtelun ohjelman toteutumista: paljon hyviä toimenpiteitä – 15 erityisnuorisotyöntekijää kouluille ja Variaan, lasten kesäruokailua kahdessa paikassa, sosterin toimien keskittämistä ongelma-alueille ja maankäytön katutaidetta ja nopeusnäyttöjä lähiöihin muun muassa. – Strategisten hankintojen […]
Mitä ihmettä sitä nyt tekisi! Ällistelee valtuutettu pöllämystyneenä, kun kokousrumba yhtäkkiä hiljenee. Ei tarvitsekaan lukea 1000-sivuisia esityslistoja! Ei tarvitse miettiä, miten edistää sitä ja sitäkin asiaa. Ei tarvitse istua maraton-kokouksissa, joissa kiistellään, rakennetaanko kaupunkiin korkeaa vai matalaa ja milloin on vanhojen lähiöiden vuoro. Mistään tästä en tiennyt juurikaan mitään, ennen kuin päädyin kuntapolitiikkaan, vaikka olen valtiotieteellisenkin käynyt. Kyllä suomalainen demokratia on ihmeellinen asia. Ihan tavalliset ihmiset uhraavat vapaa-aikansa virkakielisten asiakirjojen opiskeluun, kokouksissa istumiseen ja ikävien asioiden selvittelyyn, ajankäyttöön nähden pientä […]
Ensimmäinen porsas oli kiireinen. Hän valoi talon pohjalaatan betonista, mutta ei malttanut odottaa sen kuivumista. Hän liimasi muovimaton kostean betonilaatan päälle. Siitä tuli kosteusvauriotalo. Mikrobimyrkkyjä hengitysilmaan.Kannisto, Kartanonkoski, Hiekkaharju, Rekolanmäki, Vantaankoski, uusia kouluja, vanhoja kouluja, lista on pitkä. (Tällä puheella kommentoin ja täydennän Arviointikertomuksen kohtaa ”Tilakeskus, rakennuttajapalvelut”. Tämä oma tarkastuskertomukseni ei koske vain rakennuttamista, vaan myös rakentajaurakoitsijoita.) Toinen porsas oli laiskahko. Hän ei viitsinyt kuljettaa rakennusjätettä pois, vaan piilotti jätteet rakennuksen pohjalaatan alle.Siitäkin tuli mikrobimyrkkyjä. Mikkolan Vega, Itä-Hakkila, Hämeenkylä, Varisto ja […]
Tämä juliste tehtiin vuoden 1991 eduskuntavaaleihin, lähes 30 vuotta sitten. Siinä lukee: ”Lapsesi on valinnut vihreät arvot. Hänelle vihreä tulevaisuus on järkevästi ajatellen ainoa mahdollinen tulevaisuus. Eikö meillekin?” Allekirjoittajana on: Vihreä Liitto – Planeetan Pelastusarmeija. Yli 30 vuotta vihreät ovat koettaneet puhua järkeä aikuisille – ja vasta nyt tuntuu, että viesti alkaa mennä perille. Vuoden 1991 julisteessa on lueteltu myös poliittisia tavoitteita: ”Nuorille asuntoja heti. Naisten palkat kuntoon. Vähemmän ihmisten tuloveroja, enemmän teollisuuden ympäristöveroja. Perustulo. Sijaa erilaisille ihmisille. Poliittiset virat […]
”Sait viime vaaleissa viallisen poliittisen tuotteen. Olemme todella pahoillamme puolestasi.Sillä kuka olisi voinut tietää, että vaalien alla vaihtoehtoja huutanut Keskustapuolue hallituksessa ilmoittaa: ’Vaihtoehtoa ei ole. Ja kiellämme ketään sitä edes ajattelemasta.’ ”Kuka olisi arvannut, että Kokoomuksen mairean ’ekososiaalinen’ talousohjelma tarkoittaakin: ’otetaan pois niiltä, joilla ei ole ennestäänkään.’Tai että sosialidemokraatit vaikenevat kriisissä tyystin.Koska heilläkin on kytkökset gryndereiden ja pankkiporhojen kanssa. ”Olet ehkä lopullisesti pettynyt. Älä silti vielä hellitä. ”Käytä sen sijaan nyt politiikan vaihto- ja palautusoikeuttasi. Valitse tällä kertaa vihreä vaihtoehto.Vihreillä […]
Kuntalaisaloite se on hieno keksintö. Kuntalainen saa tehdä kunnalle aloitteen pienessä tai suuressa asiassa, joka hänen mielestään helpottaisi kuntalaisten elämää. Useimmat kuntalaisaloitteet ovat pieniä ja halpoja parannusideoita, kuten esim: Uimapukujen kuivaamiseen tarkoitetut minilingot uimahalleihin Kuntoportaat Matarin täyttömäkeen Liikennepeili Luhtipolun risteykseen No miten kaupunki suhtautuu tällaiseen valppaaseen ja idearikkaaseen kuntalaisaktiivisuuteen? Rohkea ja rento Vantaa, joka pyrkii kaikin tavoin lisäämään avoimuutta ja asukkaiden osallistumista? Kuntalaisen aloite minilingoista uikkareille: “Näin ulkomaan matkalla minilingon, jossa asiakkaat kuivasivat uima-asunsa…. Linko toimi yksinkertaisesti: kansi auki/kansi kiinni… […]
Terveisiä kaupunginvaltuustosta! Vantaalla menee nyt paremmin kuin aikoihin. Kaupungin väestö kasvaa ja verotulotkin. Vuosina 2017-18 voitiin maksaa velkaa pois yhteensä 160 miljoonaa euroa. Näin velka saatiin painettua alle miljardin. Ensi vuonna rakennetaan paljon uusia kouluja ja päiväkoteja, joten lainaa otetaan 58 miljoonaa euroa. Kuitenkin Vantaan talous (1,6 miljardia/vuosi) toimii nyt tasapainossa ja palveluitakin pystytään parantamaan. Lisää palvelua Pari nostoa budjetista 2019: – Vanhus- ja vammaispalveluihin lisätään 60 työntekijää, joista 15 vanhusten kotihoitoon – Myönteisen erityiskohtelun ohjelmassa laitetaan 2 miljoonaa euroa vuodessa […]
Olen ikionnellinen, että tällainen ohjelma on saatu Vantaalle.Suuret kiitokset valmistelijoille ja erityisesti kaupunginjohtaja Viljaselle – tämä on paitsi inhimillisesti oikein, myös investointi, joka tuottaa tulosta. Ohjelmassa on 13 toimenpidettä: On lisäystä oppilastukeen, jalkautuvaa nuorisotyötä.On hienot pilotit varhaiskasvatuksen psykologeista ja maksuttomasta leikkipuistoruokailusta.On lähiöiden kasvojen pesua katutaiteesta kukkalaatikoihin.On asukastilaa ja -koordinaattoria.Oppilastuen lisäksi pidän erityisen tärkeinä toimia, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä. Nukkumalähiöissä, joissa on vain kauppa ja pubi, pitää saada ihmisille muutakin tekemistä kuin oluella istuminen. Tarvitaan maksutonta julkista tilaa, jossa on tekemistä, johon ei […]
Neljä pientä porsasta kävi koulua.Putte Itä-Hakkilassa, Pate Sotungissa ja Nisu ja Nasu Lehtikuusessa.Putte, Pate, Nisu ja Nasu olivat iloisia koululaisia. Sitten tuli Susi. Susi sanoi Putelle: Itä-Hakkila on täynnä, pitää mennä Sotunkiin.Susi sanoi Patelle: Sotunki on täynnä, pitää mennä Lehtikuuseen.Ja Nisulle se sanoi: Lehtikuusi on täynnä, pitää mennä Länsimäkeen.Silloin pikku Nasu huusi hädissään: ”Minne minä sitten menen? Minä olen pieni! En osaa mennä kouluun ilman Nisua!” Susi sanoi: ”Kyllä sinä osaat, nouset vain aamulla klo 6, panet sukset jalkaan […]
Valtuustoaloite 12.11.2018 Ensi vuoden budjetissa on tarkoitus toteuttaa asukastilat mm. Korsoon ja Hakunilaan. Korsossa asukastilan paikaksi on ajateltu entistä nuorisotilaa Lumon monitoimitalon vieressä keskustassa. Tila on kuitenkin pahasti sisäilmaongelmainen. Sen takia nuorisotila siirrettiin sieltä Lumoon. Tila on suuri, 542 m2, sen pelkät ylläpitokustannukset (vuokra ja siivous) ovat 68.000 euroa vuodessa. Sitä paitsi tila puretaan parin vuoden sisällä, kun Korson keskusta rakennetaan. Miksi laittaa rahaa sen korjaamiseen? Asukastilaan on myös ajateltu kokopäivätoiminen työntekijä, kustannus 47.000 euroa vuodessa. Yhteensä 115.000 e/vuosi. Kuitenkin […]
Saan viikoittain muistutuksen siitä, kuinka hyvin meillä asiat ovatkaan. Italian opettajani, jo kymmeniä vuosia Suomessa asunut, ottaa aina puheeksi, miten mahtavasti täällä on järjestetty päivähoito, koulu, terveydenhoito jne. (Kirjastoja ja aikuisopistoja ei Italiassa kuulemma ole ollenkaan). Asiat ovat meillä pääpiirtein hyvin. Silti kaiken voi aina tehdä paremmin. Maailma ei tule valmiiksi. Tämäkin Vantaan uusi palveluverkkosuunnitelma lie tehty sitä varten, että palvelut saataisiin paremmiksi. Onhan? Vai siksi, että säästäisimme rahaa? Entä millaista palveluverkkoa asukkaat toivovat? Kun kuntalaisilta kysytään, niin yleensä he […]
Vantaalla on laadittu kaksi tärkeää suunnitelmaa seuraaviksi 10 vuodeksi. Toinen on palveluverkkosuunnitelma (’Pave’) palveluja varten ja toinen on resurssiviisauden tiekartta (’Revi’) ilmastonmuutoksen takia. Nämä ovat osin ristiriidassa keskenään – tätä pitää miettiä. Onko meillä jatkossa lähikouluja ja lähipäiväkoteja vai suuria keskusyksiköitä matkan takana? Onko terveyskeskus lähellä vai käytetäänkö nettilääkäriä? Onko enää asukas-, nuoriso- ja kirjastotiloja, vai siirtyvätkö nekin nettiin? LÄHIKOULUT VAI SUURUUDEN EKONOMIA? Palveluverkkosuunnitelma (Pave) hehkuttaa suurten yksikköjen ekonomiaa. Resurssiviisauden tiekartta (Revi) taas vaatii lähipalveluja. Vantaan ’Paven’ mukaan päiväkodissa on […]
Ensimmäinen opettaja on yksi elämäsi tärkeimmistä ihmisistä.Miten hän katsoo sinua ja tekemisiäsi, miten hyväksyy, miten kannustaa.Tai on kannustamatta.Uskooko hän sinuun? Kehuuko? Huomaako, mitä erityistä hyvää sinussa on ja sanooko sen ääneen? Ensimmäisen opettajan asenne määrittää oppilaan: mihin hän pystyy nyt ja tulevaisuudessa, mikä on hänen paikkansa yhteisössä.Ensimmäinen opettaja vaikuttaa ihmisen itsetuntoon koko hänen elämänsä ajan. ”Ensimmäinen opettaja” ei aina ole konkreettisesti ensimmäinen.Hän on se, joka ensimmäisenä näkee oppilaan hyvänä, osaavana ja kivana.Minun henkisesti ensimmäinen opettajani oli ihana, äidillinen, […]
Kun 40 vuotta sitten makrotaloustieteen luennolla ihmettelin, eikö rajallinen maapallo tule asettamaan kasvulle rajat, en osannut kuvitella, että se tapahtuu näin nopeasti. Ja kun 30 vuotta sitten kävi ilmi, että konkreettisia toimia tarvitaan pian, jotta maapallo ei tuhoudu ilmastonmuutokseen, en osannut kuvitella, että toimet tapahtuvat näin hitaasti. Siltikin olemme Vantaalla etujoukoissa (maailman ja Euroopan mittakaavassa) tekemässä hiilivapaata kaupunkia 2030 mennessä. Vantaalla on valmisteltu resurssiviisauden tiekartta. Sen avulla tavoitellaan hiilineutraalia ja jätteetöntä tulevaisuuden kaupunkia, jossa luonnonvaroja käytetään säästeliäästi – samalla luoden […]
Vantaa on lähiöiden kaupunki. Ennen lähiöissä oli palveluja ja kohtaamispaikkoja. Oli kirjasto, neuvola, hammashoitola, urheilukenttä, koulut ja päiväkodit, kaupat ja kioskit. Nyt monesti on enää koulu ja päiväkoti. Vantaan palveluverkkosuunnitelman luonnoksessa puhutaan suurten yksiköiden taloudellisuudesta ja keskittämisestä. Keskittäminen siirtää kirjastot, neuvonnan ja hammashoitolat pois lähiöistä. Jopa koulut halutaan viedä suuriin yksiköihin keskuksiin (alakouluihin vähintään 300 oppilasta, yläkouluihin vähintään 350 oppilasta, tavoitteena suuret yhtenäiskoulut). Haluammeko tosiaan viedä elämän pois lähiöistä? Haluammeko nukkumalähiöitä, joista lapsetkin menevät kilometrien päähän kouluun? Eikö ollutkaan tarkoitus vahvistaa […]
Tilatehokkuus on päivän sana kuntien budjeteissa. Tulevaisuuden päiväkodeista aiotaan tehdä 160 lapsen yksiköitä, joissa jopa 40-60-päiset lapsiryhmät leikkivät hallimaisissa tiloissa ilman kiinteitä väliseiniä. Kuvitelkaa sitä melun ja levottomuuden määrää. Kouluista halutaan tehdä suuria yksiköitä kaupunkien keskuksiin, pois lähiöistä. Yhtenäiskouluihin halutaan vähintään 700 oppilasta, alakouluihin 300 ja yläkouluihin 350 oppilasta. Oppilasmäärämaksimit Nämä oppilasmäärät aiotaan tunkea samoihin vanhoihin koulurakennuksiin, joissa ennen on ollut paljon vähemmän oppilaita. 1960-80-luvuilla rakennetut koulut eivät teknisesti kestä ihmismassojen lisäyksiä. Seuraa sisäilmaongelmia, sairastumisia ja kosteusvaurioita. Vantaalla sivistysvirasto teki […]
