Tunnetko olosi huijatuksi? Niin minäkin, kun luen nyt vaalimainoksia, joissa luvataan koulut kuntoon, vanhuksille hoitoa ja jokaiselle lapselle harrastus – vaikka viimeiset neljä vuotta on tarmokkaasti leikattu juuri näistä asioista! Esimerkiksi koulujen kunnot. Vihreät ovat Vantaalla taistelleet ”tuulimyllyjä” vastaan yrittäessään saada isot puolueet (kok ja dem) sekä kaupungin Tilakeskuksen ottamaan asia tosissaan. 2013 opetusvirasto esitti tilantehokkuusohjelmaa, johon kuului kahden koulun lakkauttaminen, jotta säästettäisiin kuluja. Pyysin  opetuslautakunnassa jo puoli vuotta ennen tätä esitystä, saammeko tiedot koulujen kunnoista ja sisäilmatilanteesta ennen kuin teemme […]

Suhmuroinnit ovat rapauttaneet luottamuksen Vantaalla ja osin myös talouden. Äänestäjä, vaadi kuluttajansuojaa äänellesi. Katso, miten puolue ja ehdokas on toiminut edellisellä ja sitä edellisellä valtuustokaudella. Onko tehty, mitä on luvattu ja onko päätöksenteko ollut reilua ja avointa? Onko rahat käytetty siihen, mihin piti, vai onko  määrärahoja päätynyt erikoisiin tarkoituksiin? Kuten vaikkapa kaupunginyhtiöiden hallitusten ylisuuriin kokouspalkkioihin, kosteisiin juhliin, matkoihin, ilman kuitteja tehtyihin hankintoihin? (Tästä tuonnempana.) Entä itse päätöksenteko. Onko puolue luvannut jotakin? Onko ehdokas pitänyt sanansa? PUOLUEELLA ON ISO MERKITYS Esimerkiksi […]

Lakkautetaanko Vantaalta jopa viisi terveysasemaa ja säilytetään vain kaksi? Tästä päätetään lähivuosina, jos sote tulee. Jos sote tulee, niin terveyskeskuksista ei päätä enää Vantaan valtuusto, vaan maakuntavaltuusto.  Sote aikoo keskittää palvelut isoihin yksiköihin. Jääkö silloin Vantaalle jäljelle vain Tikkurilan ja Myyrmäen terveysasemat? Ja pari  yksityistä lääkäriasemaa? Ei kovin yhdenvertaista eikä järkevää. Kun jokaisella Vantaan alueella kuitenkin asuu yli 20.000 asukasta, joka on todettu hyvin toimivan terveyskeskuksen riittäväksi  asiakasmääräksi. Myös Vantaan oma sosiaali- ja terveystoimiala on innostunut keskittämisestä, miksi? Moneen kertaan […]

Yhdeksän hyvää ja 10 kaunista lupaavat. Älä usko.Raha ei kasva puussa.Joudumme keksimään fiksumpia  tapoja hoitaa palveluja, jotta verorahat riittäisivät. Voisitko harkita käyttäväsi terveyspalvelua joskus netissä sen sijaan, että menet lääkäriin?Minä voisin ja olen käyttänytkin.  Chatti-muotoinen palvelu olisi tervetullut vaihtoehto!  Säästäisi sekä omaa aikaa, lääkärin aikaa että kaikkien kuluja. Voisitko hyväksyä, että osa kielitunneista koulussa tapahtuu valkokankaalla puhuvan opettajan kautta sen sijaan, että joka luokassa on erikseen kielen opettaja? Jos tällä tavoin saadaan iso kielivalikoima pieniinkin kouluihin? Vantaalla tätä on kokeiltu […]

  Mitä mieltä olette? Olisiko hyvä auttaa nuoria pääsemään työn makuun antamalla jokaiselle 9-luokkalaiselle 300 euron kesätyöseteli, niinkuin Helsinki tekee? Sehän ei tee sitä vain hyvää hyvyyttään, vaan ehkäistäkseen koulupudokkuutta, pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä. Vantaalla alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kuukauden työttömyyteen oli  36,7 prosenttia vuonna 2015.   Hei yli kolmasosa työttömänä! Ammatilliset opinnot keskeyttää  Vantaalla 14,5%  oppilaista.Ja  jopa  7%  vantaalaisista  15-24-vuotiaista  on kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella:  ei töissä, ei työttömänä  TE-toimistossa, eikä opiskelemassa. Tuhannet nuoret elämässä vailla suuntaa, ahdistuneina, kun eivät pääse […]

Nyt kun Vantaa uudistaa keskustoja – Myyrmäki, Koivukylä, Martinlaakso, Korso  – aikanaan varmasti myös Hakunila – niin olisi hyvä tilaisuus saada aikaan  pienten liiketilojen kauppahalli/  kauppakäytävä ainakin 1-2 kaupunginosaan. (yksityisen tai julkisen toimijan rakennuttamana)Näin saamme toisenlaista tarjontaa kuluttajille: erikoisempia ruoka-aineksia, pikkuleipomoita, käsityöpuoteja, kahviloita, kynsistudioita, kosmetologeja, suutareita, kännykänkorjaajia, nappikauppoja, ompelijoita. Näin elävöitetään kaupunginosia ja lisätään kaupunkimaista sosiaalisuutta.Tämä on myös mainiota elinkeinopolitiikkaa: päästetään yritteliäät työttömät töihin ja yrittämään pienemmällä riskillä. Pienen liiketilan pieni vuokra mahdollistaa myös pienen yrittämisen.Osa tiloista voi olla pop-up-myyntipaikkoja […]

2

Edit 06.03.2017. Kaikki puolueet halusivat yksimielisesti palauttaa valmisteluun kaupungin vastauksen tähän aloitteeseen. (vastaus alhaalla, aloitteen lopussa) Hurraa! Vaikka edeltävät neljä vuotta on enemmistö jarruttanut näitä asioita (enemmistölle se on helppoa), niin iloitsemme siitä, että he vihdoin tunnustavat, että sisäilma-asioiden hoidossa on paljon parantamisen varaa. Uusi vastaus tullee toukokuun kokouksessa. Edit 24.9.2018.  Vihdoin valtuustossa tiukempia vaatimuksia sisäilmasairaille sopivasta koulusta, edes yhdestä sellaisesta tähän kaupunkiin. Alkaa vaikuttaa, että useat puolueet nostavat tämän budjettiasiaksi marraskuussa. Jokohan vihdoin järki voittaisi? Edit 5.11.2019. Vuosi sitten […]

3

Kun Suomi täytti 50 vuotta, olin 8-vuotias kansakoulun tokaluokkalainen Kaunisnurmen koulussa Kouvolassa. Koulussa suhtauduttiin Suomeen, itsenäisyyteen ja 50-vuotispäivään hartaasti. Piirustustunnilla piirrettiin pitkin syksyä Suomen ylpeydenaiheita: tuhansien järvien maata, metsiä, kansalliskukkia ja –eläimiä, urheilukisamenestyksiä ja itsenäisyyspäivän lippukulkueita. Ylipäänsä yhteiskunnassa vallitsi ylpeys ja tyytyväisyys, kuinka hieno maa Suomi on ja erityisesti, kuinka arvokasta on itsenäisyys.     Vuosi oli 1967, innokas kaupungistuminen  ja modernisoituminen oli käynnissä. Vallitsi valtava toiveikkuus tulevaisuudesta. Elinkeinot muuttuivat kovaa vauhtia  ”maalaistyöstä toimistoon” – siinä nähtiin pelkkää hyvää. (Muistetaan, että […]

Kiitän budjettineuvottelijoita siitä, että Nikinmäen ja Leppäkorven uusia kouluja myöhennettiin vain vuodella, vaikka alun perin taloussuunnitelmassa niitä piti myöhentää kaksi vuotta. Kuitenkin olen sitä mieltä, että Korson koulun oppilaille ja opettajille on kohtuutonta odottaa terveitä koulutiloja vielä neljä vuotta vuoteen 2021. Mikkolakin saattaa tarvita väistötiloja ennen sitä. Uusia koulutiloja on tulossa parin vuoden sisällä Rajatorppaan, Uomarinteeseen, Aurinkokiveen, Hämeenkylään ja Jokiniemeen  – hyvä.   Kun koulutarpeet nyt nopeasti ja yllättäen muuttuvat eri puolilla kaupunkia, niin ehdotan, että uudet koulut rakennetaan paviljonkityyppisinä. […]

Olen ennenkin ihmetellyt, kuinka Vantaan talous- ja velkaohjelma  tarkoittaakin yhä lisää velanottoa. Jostain syystä ykyinen poliittinen enemmistö Vantaalla ei halua kasvattaa kunnan tuloja verojen tai palvelumaksujen muodossa, vaan ottaa mieluummin enemmän velkaa. Sanotaan, ettei isokaan velkaantuminen ole ongelma, jos verotulot kasvavat nopeammin kuin velka ja korot. Vaan nytpä verotulot eivät kasva. Talouskehitys on huono. Sote pienentää verotuloja dramaattisesti. Puolueet eivät halua nostaa kuntaveroa. Eivätkä muutkaan kunnan tulot kasva. Valtionosuudet pienenevät ja palvelumaksut pysyvät samoina.   Paitsi maanmyyntitulot. Ne nousevat tänä vuonna jopa 70 miljoonaan […]

1.  Olen iloinen, että valtion tekemää kolmen miljoonan euron leikkausta Varian määrärahoihin päätettiin kaupungin toimesta paikata sentään 1,3 miljoonalla eurolla.Kiitos miljoonasta kaupunginjohtajalle ja 300.000 eurosta budjettineuvottelijoille! Itse esitin opetuslautakunnassa kyllä paljon enemmän, eli Varian normirahoja ilman leikkauksia. Sillä olen jo vuosia seurannut ammatillisen koulutuksen epätoivoista vyön kiristämistä. Suren sitä, että Varia joutuu nyt tekemään 1,7 miljoonan euron edestä leikkauksia opetukseen ja oppilaiden tukeen. Tästä ei hyvä seuraa.  Varian 3350 oppilaasta jo nyt keskeyttää opinnot 14,5%  eli 485 oppilasta. Lähes yhtä paljon, 13,9% varialaisista on erityisoppilaita, jotka […]

Tässä on kolme pointtia: demokratia, raha ja lapset.   DEMOKRATIA.Kuntalaisaloite tuo demokratian takaisin sinne, minne se kuuluu: ihmisille, asukkaille, kansalaisille. Milloin viimeksi tavalliset ihmiset ovat osallistuneet näin innokkaasti ja intensiivisesti heitä koskevien asioiden päätöksentekoon kuin nyt Vantaan koulunlakkautuksissa? Sata vuotta sitten työväenliikkeen alkuaikoina? 50 vuotta sitten maaseudun tupailloissa? 30 vuotta sitten ympäristöliikkeissä? Meidän on oltava kiitollisia koululiikkeelle kaikesta heidän paneutumisestaan kouluasiaan. Sen ansiosta on nyt mm. Pelastettu 700 oppilasta ”palavasta talosta” eli Hämeenkylän kosteusvaurioisesta koulusta Saatu aikaan laadunparannus koko Vantaan […]

2

Kun olin lapsi ja nuori, äitini sanoi enimmäkseen aina ’Ei!’. Ei, et saa kokeilla minigolfia. Ei, et pääse balettiin/ pianotunnille/ ratsastamaan. Ei, et pääse kaverin perheen mukaan heidän mökilleen. Niinpä kun minä sain lapsia, ajattelin, että jos minulla ei ole todella hyvää syytä sanoa ’Ei’, niin sanon ’Kyllä’. Monet kerrat saatoin olla lopen uupunut, kun lapset keksivät pyytää lettuja kaverilaumalle, talon täyttämistä majoilla tai taas uutta harrastusta, jonne tarvitaan kyyti ja kustannus. Vedin silloin henkeä ja mietin, onko minulla todella […]

1

Se oli surkeaa, onnetonta, häpeällistä. Että erityisen hienoa kotouttamistyötä tehnyt Hevoshaan koulu Hakunilassa lakkautettiin ja lapset siirrettiin Lehtikuusen kouluun, jossa maahanmuuttajalasten osuus uusilla ikäluokilla on nyt noin 50 %. Tästä ei voi seurata muuta kuin segregaatiota. Puukkoa haavassa, jos joku haluaa muistella, miten se oikein menikään:  http://www.vaulanorrena.com/kovan-paivan-ilta/ On erittäin typerää, jos hyväkuntoista, Hakunilan Urheilupuistossa sijaitsevaa Hevoshaan kiinteistöäkään ei haluta säilyttää. Eikähän kaupunki niin tyhmä halunnutkaan olla – vaan esitti toukokuussa 2016, että Hevoshakaan laitettaisiin suomenkielistä  (60% tiloista) ja ruotsinkielistä (20% tiloista)  päivähoitoa sekä lisäksi ruotsinkielinen alakoulu […]

4

Tiesitkö, että 5 desibelin äänen lisäys viisinkertaistaa äänen korvassa? On valtava ero siinä, kuuluuko asuinalueella 54 vai 59 desibelin liikennemelu. Yli 55 desibelin tieliikennemelulle altistuu päivittäin  yli 80.000 vantaalaista. Asumiselle hyväksytyt melurajat ylittyvät reippaasti vilkasliikenteisten teiden läheisyydessä. Tehokkain keino vähentää melua olisi nopeusrajoitusten alentaminen. Jos tiellä ajetaan 50 km/h, eikä 60 km/h, melu on kaksi kertaa pienempää (2,1 desibeliä). Mutta kun. Ihmiset eivät vaan malta ajaa hitaasti – ja Vantaalla on asutuksen läheisyydessä myös moottoriteitä, joilla pitää ajaa yli 80 km/h. Meluasvaltti vähentää liikennemelua 2-4 […]

1

VASTAESITYS ja perustelut, Vantaan opetuslautakunta 13.6.2016 asia 14. Esitämme, että vastaus Tuomelan kuntalaisaloitteeseen palautetaan valmisteluun huomioiden valmistelussa mm. seuraavat seikat: Kuntalain 28§ ” Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa…. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.” Tuomelan koulun lakkautuksessa toimivalta on kaupunginvaltuustolla, sillä koulun lakkautus oli osa TVO-säästöohjelmaa. TVO-säästöistä ja koulujen lakkautuksesta päätettiin kaupungin talousarviokäsittelyn yhteydessä valtuustossa […]

Vantaan Sanomat  28.5. kysyi kaupunkilaisten ideoita Koivukylän keskustan kehittämiseksi. Minulla on!  Vanhan ostarin ja junaradan väliin voisi tehdä korkean talon, jonka alakerrassa olisi uimahalli. 2. kerroksessa olisi kirjasto, nuorisotila ja puutarhaterassi, palveluyrityksiä ehkä. Kapeamman rakennusosan kerrokset 3-16 olisivat pieniä asuntoja: seniorien palveluasuntoja, sinkkujen pikkukaksioita ja opiskelijoiden miniluukkuja. Isompia perheasuntojahan Havukoskella on jo runsaasti. Tarkoitan  siis Lidliä vastapäätä olevaa tonttia 74406  (kartta.vantaa.fi), jonka pinta-ala on 2600 m2,  samankokoinen kuin Martinlaakson uimahallin tontti. 60.000 asukkaan Korso-Koivukylä tarvitsee uimahallin, joka Elmon Urheilupuiston kaatuessa […]

 BUDJETIN  LÄHETEKESKUSTELU  JA VALTUUSTON KOKOUS 23.5.2016 Vuoden 2017 budjettia valmistelevaan lähetekeskusteluun lähdettiin murheellisissa merkeissä. Valtuustoseminaarissa oli juuri saatu kuulla, että vaikka Vantaan vuoden 2015 tilinpäätös oli historiallisesti POSITIIVINEN, niin vuodelle 2017 ennustetaan peräti 85 miljoonan euron vajetta budjettiin. Tämä nyt on vähän sama kuin jos olisit ollut 800 kilokalorin nälkäkuurilla jo pitkään ja sitten sanottaisiin: ”Sori vaan, mutta et saa ikinä enää syödä normaalisti. Vesi- ja leipäkuuri jatkuu ikuisesti  – ja lisäksi sinun on koko ajan ostettava velaksi näitä kalliita […]

KUULUMISIA VANTAAN KAUPUNGINVALTUUSTOSTA 12.4.2016Kaupungin talous on toipumassa.Vantaa pystyy nyt rahoittamaan tuloillaan paitsi kaikki käyttömenot, myös suurimman osan investoinneistaan. Se on poikkeuksellista jopa Helsinkiin ja Espooseen verrattuna.   Toki olemmekin jo vuosia olleet tiukalla kulukuurilla. Velkaa on nyt 1078 miljoonaa euroa.Sitä ovat viime vuosina yhä kasvattaneet Kehäradan rakentaminen, Kivistön kunnallistekniikka ja Kehä III peruskorjaukset. Tarkoitus on, että velanotto saadaan loppumaan 2018 mennessä.Nähtäväksi jää, onnistuuko – koska kaupunki kasvaa nyt kovaa vauhtia.  Vastustan lisävelkaa, joka vain jää lastemme maksettavaksi. Korson keskustakilpailu käytiin 2014 […]

  Valtuustoaloite vanhojen tietokoneiden kierrättämiseksi vähävaraisten käyttöön Vantaa pyrkii lisäämään kuntalaisten sähköisiä palveluja. Moni perusasiointi on siirtynyt suureksi osaksi verkkoon: mm. työnhaku, asiointi Kelassa, toimeentulotuessa ja verovirastossa. Sellaiset kuntalaiset, jotka eivät ole tottuneita tietokoneen käyttäjiä tai eivät omista tietokonetta, ovat heikommassa asemassa sähköisten palvelujen käyttäjinä. Esitämme, että Vantaan kaupunki selvittää, olisiko mahdollista organisoida vanhojen tietokoneiden kierrätyskampanjaa siten että: Kuntalaiset ja yritykset voisivat tuoda käytöstä pois jääneitä tietokoneita ja kannettavia keräykseen Työttömien työpajoissa tms. toiminnassa koneet kunnostettaisiin käyttövalmiiksi, sisältäen maksuttoman käyttöjärjestelmän […]

6

Voi tuota tuhovimmaa Helsingissä! Merimaisema aiotaan pilata kilometrien pituisilla Kruunuvuoren silloilla, mereen ajetaan älyttömät määrät täyttömaata kerrostaloja varten mm. Jätkäsaaressa. Euroopan uhanalainen kulttuuriperintökohde Malmin lentokenttä aiotaan jyrätä asuntorakentamiselle. Pankaa nyt jo stoppi tälle kansalaiset! Malmin lentokenttä on valittu Euroopan uhanlaisimpien kulttuuriperintökohteiden joukkoon. Siis koko Euroopan, ei Suomen eikä Helsingin. Ei Helsingin kaupunginvaltuustolla voi olla päätösvaltaa tuhota koko Euroopan mittakaavassa tärkeää kulttuuriperintökohdetta. (päätös 30.3.2016) Valittakaa  Euroopan neuvostoon, hallinto-oikeuteen, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja ties mihin. Kytkekää itsenne kettingeillä lennonjohtotorniin, nostakaa  isompi mekkala. Älkää luovuttako! Ainutlaatuisen arvokas – ja […]

Vantaa antaa nyt lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta. Tärkeitä meitä koskettavia asioita siinä ovat mm. Kehä IV linjaus, Riipilän luonnonsuojelualueiden status ja Sipoon Bastukärrin logistiikka-alueen ulottuminen Vantaan rajalle Pohjois-Nikinmäessä. Kehä IV linjauksista, poikittaisyhteyksistä, sekä niiden  luonto- ja ihmisvaikutuksista totean seuraavaa:   Suurin poikittaisyhteyden tarve on Keravan- Hyrylän tasolla valtatie 4:n ja valtatien 3 välillä ELY-keskuksen raportti ja  Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien raportti, MAL-aiesopimus sekä MASU 14 kunnan maankäyttösopimus toteavat tämän Logistiikka-alueet em. linjalla kasvavat voimakkaasti ja raskas liikenne tarvitsee pääsyn poikittain Poikittaisyhteydet Hyrylän tasolla […]

2

Kilometri tien peruskorjausta maksaa 2 miljoonaa. Viisi kilometriä peruskorjattua tietä vastaa yhtä koulurakennusta. Vantaan valtuusto 14.12.2015 esityslistan kohta 7:  (Norrenan puhe) Maankäyttötoimi esittää 13,5 miljoonan euron lisäbudjettia Kehäradan ja Kehä 3 vuoksi. Kehärataan tarvitaan noin 9 miljoonaa euroa lisää, koska alkuperäisistä Kehärata-rahoista annettiin noin 7 miljoonaa euroa Dixin bussiterminaaliin. Kehä kolmoseen tarvitaan 4,6 miljoonaa euroa lisää, koska Kehä 3 rakennettiin etuajassa – siis käytettiin vuoden 2016 Kehä 3-rahat etuajassa. No, vähensivätkö nämä etuajassa rakennetut jutut investointibudjettia vuodelle 2016. Ei kuulemma. […]

Vuoden 2016  talousarviossa on muutama juttu, joita on kissojen ja koirien kanssa pyydetty vuosikausia ja nyt ne saadaan! ( Mikäli valtuusto siis hyväksyy budjetin.) Tässä oli pitkä ajanjakso, että  koulussa oli kovin vähän taito- ja taideaineita ja käytännössä  vähän kieliä. Vanhassa opetussuunnitelmassa  oli vähennetty taito- ja taideaineita. Luulivat raukat, että akateemisuus tekee pätevän ihmisen!  HAH! Vaikka aivotutkimuksetkin todistavat, että sekä käsi että jalka ovat yhteydessä aivoihin. Ja sekä käden että jalan harjoittaminen kehittää aivotoimintaa mitä suurimmassa määrin, lisää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. […]

Kuntalaiset kysyvät, miksi Vantaan velka vain kasvaa, vaikka palvelut tuotetaan 1000 e/pää halvemmalla kuin muissa suurissa kaupungeissa. Meille sanotaan, että ”velka on otettu investointeihin, mikä on eri asia”. Lähdin tutkimaan, mihin kaikkeen velkaa on otettu viimeisten 10-20  vuoden aikana. Velka on kaksinkertaistunut 10 vuodessa, ollen pian 1,2 miljardia. Kävin läpi kaupungin vanhat budjettikirjat. Tulos on tämä: Pelkästään liikennealueisiin ja Kehärataan on 10 vuodessa pantu 600 miljoonaa euroa. Liikennealueet ovat teiden asvaltoimista ja  Kehärata on rataa ja sen asemia. 10 vuodessa […]

1

INVESTOINNIT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN Vantaan talous- ja velkaohjelmassa on vuodesta 2013  lähtien rajattu kaupungin investoinnit (muut kuin Kehä 3 ja Kehärata) 100 miljoonaan per vuosi. Se on samaa luokkaa kuin mitä investoinnit olivat 1990-luvun alussa, jolloin kaupungissa oli 50.000 asukasta vähemmän. Investointien hillintää  tehdään TVO:ssa  viivästyttämällä koulu- ja päiväkotirakentamista. Siitäkin huolimatta, että  yksi  jos toinenkin koulu  jo ratkeaa  liitoksistaan  kasvavien oppilasmäärien  ja kosteusvaurioiden johdosta. (Lataa pdf tästä: INVESTOINNIT VANTAA 1995-2016 keskeneräinen) Mutta teiden rakentamisista ei tingitä. Joka vuosi käytetään 26-30 miljoonaa euroa  30 eri […]

6

Tämä on surullinen tarina siitä, mitä kaikkea voidaan tehdä ja tekemättä jättää kosteusvaurioisessa koulussa ilman, että lapsia saadaan pois terveydelle haitallisista tiloista. Vaikka tapauksemme on yhdestä koulusta, ongelma koskee monia. Taustalla on maan rakennustapa 1970-80-luvuilla: laajapohjaisia, tasakattoisia betonielementtikouluja  -ilman kosteuseristeitä pohjalaatassa –  ilman salaojia – jopa rakennusjätteet koulun alle haudaten. (Esim. koulut:  Hämeenkylä, Martinlaakso, Laajavuori, Hiekkaharju, Korso, Itä-Hakkila; Varisto…) Sekä maan tapa rakentaa ja peruskorjata 1990-2000-luvuilla: kovalla kiireellä  – rakennusaikainen kosteus ei ehdi haihtua betonielementeistä  – muovimatot liimataan märän päälle […]

Todella upeaa, että Vantaa painottaa asuinalueille ja koulujen pihoille rakennettavia monitoimikenttiä, kuntoilu- ja leikkivälineitä liikuntapaikkasuunnitelmassaan. Kiitokset siitä! Ja yllättävän hyvinhän Vantaa on pystynyt näitä lähiliikuntapaikkoja rakentamaan tiukasta säästökuurista huolimatta. KOULUJEN  LÄHILIIKUNTAPAIKAT Esim. Kartanonkosken koulun viereen on tehty ihan hirmu hieno lähiliikuntapuisto. Siellä on valtavat tekonurmikentät jalkapallolle, jääkiekkokaukalo talvisin, rantalentiskentät, sählykenttä, koriskenttä, kuntoiluvälineet ja ties mitä. Tämän hinta oli kolme miljoonaa euroa ja ensi vuonna vielä 1,9 miljoonaa huoltorakennuksesta. Noin 5 miljoonan euron investointi palvelee 850 koululaista ja Pakkalan-Tammiston 14.000 asukasta. […]

Valtuustoaoite Hevoshaan ja Tuomelan koulurakennusten ja tonttien hyödyntämisestä  kaupungin omaisuutena. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme selvitettäväksi, miten Vantaa voisi hyödyntää  asuinalueidensa tärkeitä  kiinteistöjä Hevoshaan koulurakennusta ja tonttia ja Tuomelan koulurakennusta ja tonttia, jos niitä ei tarvita koulukäytössä. Kasvukaupungissa ei kannata myydä hyvällä paikalla sijaitsevaa tonttia, jonka arvo vain kasvaa tulevaisuudessa. Eikä toimivaa, johonkin käyttötarkoitukseen sopivaa rakennusta kannata purkaa. Hevoshaan tontti sijaitsee Hakunilan Urheilupuistossa asukasviihtyisyyttä lisäävän liikunta-alueen keskellä. Olisi harkitsematonta  myydä  iso pala urheilupuistoa  kerrostalorakentamiselle –  kaupungissa, jossa  ei ole puutetta asuinrakennustonteista. Tuomelan […]

Kiitos Vantaan kaupungille, että ryhdyitte nopeasti toimenpiteisiin Ullantiellä tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Moni vanhempi tosin toteaa katkerasti, että miksi vasta nyt, sen jälkeen kun lapsi jäi auton alle sillä tiellä. Ullantien läpiajoliikenteestä oli valitettu vuosia kaupungille, samoin kuin Korson Tavitiestä, josta tein valtuustoaloitteen 2013, kun mikään muu ei enää auttanut. Tavitien peruskorjaus saatiin aloitteen myötä Vantaan rakennusohjelmaan vuodelle 2018. Ullantien tapahtuma toivottavasti vauhdittaa Pihkalantien rakentamista ja Ullantien, Pirjontien ja Joukontien korjausta turvallisemmaksi. (Kysynkin nyt maankäyttöjohtaja Penttilältä, milloin Pihkalantie mahtuu Vantaan rakennusohjelmaan […]

Elämän lottoarvonnassa kävi uskomaton säkä, 7 oikein ja tuplausnumero! Sain syntyä maahan, joka on vauraampi, turvallisempi  ja tasa-arvoisempi  kuin 95% maailman maista. Maahan, jossa kaveria ei jätetä ja jossa jokaisella lehmälläkin on nimi. Jossa nainen voi tulla presidentiksi  ja  mies voi jäädä koti-isäksi.  Jossa on maailman suurimmat puhtaan veden varannot eikä lainkaan kulkutauteja. Ei  maanjäristyksiä  tai tsunameja. Mikään näistä ei ole minun ansiotani. Minulla vain kävi uskomaton säkä. Minun ei tarvinnut koskaan kärsiä nälkää eikä mennä lapsena töihin. Sain käydä […]

Kävin erilaisilla asuntomessuilla. Vantaan Mikkolassa puretaan 70-luvun lähiötaloja ja rakennetaan ne uusiksi paremmin. Vuokratalot on tyhjennetty asukkaista ja maanantaina pannaan säpäleiksi. Eli tehdään juuri niin kuin 1970-luvun arkkitehdit maalailivat: ”Nämä talot rakennetaan kestämään 30 vuotta, sitten ne voidaan purkaa ja rakentaa tilalle uudet.” Sitä ennen taloissa muistellaan entistä Mikkolanpuistoa #munmikkola, tutkaillaan tulevaisuuden lähiörakentamista, pidetään pihajuhlia ja työpajoja, maalataan graffiteja ja luodaan uutta Mikkolaa viikon ajan 15.8. asti. Olipa nostalgista 70-luvun lähiölapsena katsoa valokuvia sen ajan pihoista ja leikeistä! Tuollaista se oli meilläkin Kouvolan Pikku-Palomäellä silloin […]

1

Kielifani saa taas jännittää. Saavatko Vantaan koululaiset oppia uusia vieraita kieliä vai onko tyydyttävä toiseen kotimaiseen? Kesäkuussa opetuslautakunta yritti päättää kieliohjelmasta. Tulisi varhennettu englannin opetus jo 1. luokalla ja 2. luokalla kielikylpymäisesti 1 tunti viikossa. Tulisi uusia vaihtoehtoja 4. luokalla vapaaehtoisesti aloitettavaksi toiseksi pitkäksi kieleksi . Esityksessä ehdotettiin espanjaa, ranskaa, saksaa ja venäjää kielitarjottimelle. Ruotsi jäisi A2-kielenä pois, koska se tulisi joka tapauksessa varhempana B1-kielenä kaikille  jo 6. luokalta alkaen. Ruotsin opetus varhennettaisiin alkamaan 6.luokalta. Myös ruotsin kielikylpyjä lisättäisiin eskariin. […]

Tämmöinen kesälomajuttu vaan. Kun minä olin nuori, virus oli mikroskooppisen pieni eliö, jonka takia ihminen saattoi sairastua flunssaan. Mato laitettiin koukkuun, kun alettiin onkimaan Kalalammen isolta kiveltä. Verkkokauppa oli kalastustarvikeliike. Palomuuri oli betoninen seinä saunankiukaan takana. Applikaatio oli vaatteeseen ommellen liitettävä kangaskuvio Anneli Rämän käsityötunnilla tyttölyseossa. Operaattori, jos sellaista sanaa jossain tv-sarjassa tai Kummisetä-elokuvassa käytettiin, liittyi mafian toimintaan. Vakoiluohjelma oli ”Kevään 17 hetkeä” tai ”Maxwell Smart” – tv-sarja. Isäntä oli maalaistalon päämies tai  jonkun tilaisuuden järjestämisvastuullinen henkilö. Eväste oli se, mitä […]

1

Valtuustokauden strategia on tärkein ohjaustyökalu kaupungin toiminnassa. Mitä asioita strategiaan laitetaan, sitä tehdään. Ja millaiset strategian mittarit valitaan, se käytännössä määrää, kuinka hyvin strategia onnistuu. Strategian väliarviota ja mittareita on nyt työstetty kaupungin johtoryhmän kokouksissa ja työryhmissä pitkin vuotta. Kaupunginvaltuusto – joka on kaupungin ylin ohjaava elin ja jonka sanan pitäisi painaa eniten – pääsi kuitenkin työstämään strategiaa vasta toukokuussa ja vain lyhyesti, kahden tunnin ryhmätöillä. Taas kerran tapahtui seminaari-ihme: normaalisti pikkuasioista jankkaava valtuusto terästäytyi ja käytti annetun ajan maksimaalisen […]

2

Hevoshaka ja Tuomela sisällytettävä teknis-taloudellisiin kouluverkkoselvityksiin Vantaa on vihdoin teettämässä teknis-taloudellisia selvityksiä kouluverkon kunnosta, isot kiitokset siitä! Selvitykset tehdään kolmessa osassa siten, että ensin valmistuu Länsi-Vantaan kouluverkon teknis-taloudellinen selvitys kesän 2015 aikana. Siinä selvitetään, missä kunnossa koulukiinteistöt ovat – paljonko niillä on korjausvelkaa sekä miten hyvin ko. rakennukset palvelevat nykyajan käyttötarpeita. Pyydän, että näihin selvityksiin otetaan mukaan jo aiemmin lakkautettavaksi päätetyt koulurakennukset Hevoshaka ja Tuomela. Kaupungin tulisi selvittää, missä muodossa nämä rakennukset olisivat kaupungille yhä tuottavia – voisivatko ne toimia […]

Talous- ja velkaohjelma on todellakin velanotto-ohjelma! Olemme tilanteessa, jossa kaupungin verotulot saattavat jäädä 20 miljoonaa euroa siitä, mitä budjetissa 2014 niiden arvioitiin olevan. Palkkatulot Vantaalla eivät ole kehittyneet odotetusti. Tarkoittaako tämä, että jostakin on tempaistava 20 miljoonaa euroa lisää rahaa eli velkaa jo ensi syksynä? Kun Vantaan talous- ja velkaohjelmaa tehtiin 2012, kaikissa skenaarioissa kaupungin tulojen kasvuksi oletettiin 3 % vuodessa. Tämä on nyt osoittautunut aivan liian positiiviseksi arvioksi. Valtiovarainministeriö ennustaa talouskasvuksi tälle vuodelle 1,2%  ja ensi vuodelle 1,4%.  Palkkatulot […]

Olen sitä sukupolvea, joka kasvoi aikuiseksi ylipolitisoituneella 70-luvulla. Saimme huonon kuvan politiikasta – varsinkin poliittisista virkanimityksistä. Näimme, kuinka kukin suuri puolue valtaan päästessään perusti lisää poliittisia virkoja miehittääkseen virastot omilla edunvalvojillaan. Meidän mielestämme se oli väärin. Demokratian kuuluu toimia niin, että kansan valitsemat päättäjät päättävät ja neutraalit virkamiehet toteuttavat päätökset. Demokratiassa virkamiesten kuuluu olla epäpoliittisia. He eivät ole sidoksissa mihinkään puolueeseen. He eivät aja jonkun puolueen agendaa rivien välissä, vaan toteuttavat puhtaasti sitä tahtoa, jonka kulloinkin vallassa olevat päättäjät ilmaisevat. […]

Kyllä on surkea ja tyhmä olo.  Niin paljon kuin olemme valtuustossa edistäneet kouluteiden turvallisuutta, mitään apua siitä ei tunnu olevan kaupungissa jossa on 50 koulua ja tuhat koulutietä – joista osa väistämättä on kinttupolkuja. Tänään 10-vuotias lapsi kuoli Ullantiellä, kapealla ja mäkisellä autotiellä Mikkolan ja Matarin välissä. Syvä osanottoni lapsen perheelle ja kavereille ja koko Matarille. Alueen asukkaat olivat vuosien varrella valittaneet kaupungille kapean autotien turvallisuudesta. Viime kesänä Ullantie asvaltoitiin osin uudestaan, mutta edelleen kovin kapeaksi. Ojat tien molemmin puolin jäivät. Lapset jatkoivat […]

  ”Vantaan päättäjät tekevät historiaa hyväksyessään kaupungin budjetin ilman euronkaan muutosta” (kaupunginhallituksessa ja pian valtuustossa 17.11.2014), kirjoittaa päätoimittaja Risto Hietanen Vantaan Sanomissa. Hän arvelee että päättäjät ovat ”todella sitoutuneita talous- ja velkaohjelmaan, eivätkä halua avata sitä lainkaan.” (VS 8.11.2014) Totuus lienee, että Vantaan suurimmat poliittiset ryhmät Kokoomus ja SDP luovuttivat vallan pois, kun he valitsivat uuden kaupunginjohtajan 2011. Hietanen kuvasi tätä silloin Helsingin Uutisissa: ”Nenonen sai Lindtmanilta ja Mäkiseltä lupauksen virkajohdon ja poliittisen johdon työnjaon selkeyttämisestä …Nenonen saa johtaa asioiden virkavalmistelua […]

  Vuoden 2012 syksyllä Vantaalla päätettiin tehdä kattava kouluverkkosuunnitelma. 2013 budjettikirjan investointiosassa lukee: ”Vantaan kouluverkko ja todellinen uudisrakennustarve tullaan tarkistamaan kokonaisuutena. Tarkastelussa huomioidaan alueella olevat kaikki vanhat koulurakennukset sekä niiden korjaustarpeet ja laajennusmahdollisuudet.” Torso tuli. Sellainen jossa oli laskettu vain koululaisten koulumatkoja ja jyvitetty koulujen pinta-aloja niin että 9,5 m2/ oppilas riittäisi. Tilantehokkuusohjelmalla säästyy yhden koulun lisärakentaminen vuosittain, kun 300-350 henkeä vuodessa kasvava oppilasmäärä mahdutetaan jo olemassaoleviin kouluihin. Lisäksi lakkautetaan kaksi arvokkaalla tontilla olevaa koulua (Hevoshaka ja Tuomela), joista saadaan […]

2

Kohtaaminen kadunmiehen kanssa. Aina kun olen tavannut tämän eläkeläisukon koirakävelyllä, hän on jaaritellut pelkästään koirastaan. Niin pitkästi, että olen miettinyt  ’onkohan se vähän höperö, kun on noin tohkeissaan tuosta koirasta’? Tällä kertaa minulla on käsissäni poliittisia mainoksia, joita jakelen, kun kohtaamme hänen postilaatikollaan.  Leppoisasta jutustelijasta paljastuu jotain uutta. ”Ai vihreä? Pankaa nyt perkele isompi älämölö tuosta Fennovoimasta!  Ei nyt helvetti voida ottaa ydinvoimalaa ryssiltä! Nehän voi sen jälkeen sammuttaa meiltä sähköt ja kaasut (maakaasuputken) kaikki! Ollaan ryssän armoilla sitten.” ”Ootte […]

Taas on aika, jolloin kaupunginvaltuutetut käyvät läpi oman kuntansa talousarvioehdotusta ja tutkivat, kuinka hyvin budjettikirjassa kuvatut toimet ja rahasummat edistävät kuntalaisten palveluja ja hyvinvointia. Ja olisiko syytä tehdä muutosehdotuksia? Valtuutettu ja lautakunnan jäsen: lue budjettikirjaa kuin piru raamattua. Koeta keksiä, mitä rivien väleihin on piilotettu. Katso edellisen vuoden budjettikirjasta, tuliko edellisvuonna luvatut hommat hoidettua ja mitä nyt on yhtäkkiä jätetty pois tai muutettu tyystin toiseksi uudessa budjettikirjassa. Arvaisitko esimerkiksi, mitä sisältyy viattomaan lauseeseen: ”Mittausosaston tavoitteena on, että palvelumaksut kattavat omakustannuksen”? Se […]

1

Nyt pyydän apua joukkoistamisella. Voisitteko kertoa, missä kaikissa Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa on jouduttu tekemään kosteusremonttia pian suuren peruskorjauksen tai uudisrakentamisen jälkeen? Esim. muutaman vuoden päästä? Liittyvätkö useimmat kosteusremontit juuri märän betonin päälle asennettuihin muovimattoihin? Joissa märässä muhivat mattoliimat alkavat erittää kaasuja, jotka aiheuttavat ihmisten sairastelua. Isoihin yllätysremontteihein on jouduttu äkisti mm. Havukosken koulussa, Kanniston vain kolme vuotta vanhassa koulussa sekä Kartanonkosken niinikään uudehkossa koulussa. Havukosella pääsyy oli reikäinen katto, Kannistossa ja Kartanonkoskella läpimärkä betoni. Olen kuullut, että vastaavia kosteusremontteja on […]

Julkaisen tässä blogissa nyt listan kaikista v. 2013 Vantaalla sisäilmaongelmien takia korjauslistalla olleista kiinteistöistä. (rullaa alas asti) Niitä on 60, enimmäkseen kouluja ja päiväkoteja, mutta myös muita kaupungin kiinteistöjä. Julkaisen listan lasten vanhempien huolten pienentämiseksi. Nimittäin Vantaan Sanomat kirjoitti 23.8.2014, että puolet Vantaan kouluista on sisäilmaongelmaisia. Tästä voi lukija arvella asioiden olevan pahemmin kuin ne ovatkaan. Huolestuneita kommentteja VS-nettisivulla runsaasti. Siksi asiaa on hyvä avata tarkemmin. Suuri osa listalla olevista rakennuksista kärsii paljon pienemmistä ongelmista, kuin mitä oli Kanniston ja Havukosken kouluissa. […]

1

Nyt ottaa pattiin! Vuosikymmeniä on Suomessa penätty parempaa rakentamisen laatua ja silti kärsitty koko ajan vain huonommasta ja huonommasta julkisesta rakentamisesta. Betonilaattojen ei anneta kuivua, muovimatot liiskataan märkään betoniin ja  vielä puolimärkiin elementtiseiniin ripustetaan sateessa lionneet märät eristeet. Vantaalla Kanniston koulun rakentamista seuranneet asukkaat ja vanhempainyhdistys sanovat, että näin kävi koulua rakennettaessa kolme vuotta sitten. 10% koulun oppilaista on oireillut, osa pahastikin. Nyt uutta koulua on korjattu mittavasta kosteusvauriosta, kaupungin kustannuksella. Alkuperäinen rakennusurakoitsija YIT ei liene vielä myöntänyt mitään. Kysyn nyt seuraavaa, olisi kiva […]

MM-kisat 1974 olivat ensimmäiset, joita seurasin – pakosta, koska veljeni ja isäni liimautuivat talon ainoan telkkarin ääneen ja kommentoivat pelejä kovaan ääneen. Minustakin tuli Hollannin kannattaja, kun veljeni vaahtosi totaalijalkapallosta, Cruijffista, Neeskensistä ja Haanista. Katkerassa loppuottelussa Hollanti hallitsi pitkään, vaan lopulta Saksa sai 2-1 voiton. Futisfani oppi, että riippumatta joukkueiden osaamisista tai tapahtumista kentällä, toinen joukkue voi voittaa pelin. ’Pallo on pyöreä’, tuo sietämätön lausahdus! Jalkapallon katseluuni tuli 20 vuoden tauko, kun muutin omilleni. Varsinainen futisfani minusta tuli kesinä 1994 ja 1998 […]

Vantaan sitova tavoite vuonna 2014 on: ”Velkaantumiskehitys hallintaan”. Tavoitteen mittari on: ”Pitkäaikaisen velan määrä kasvaa enintään talous- ja velkaohjelman mukaisesti”. Mitä Vantaan talous- ja velkaohjelma sanoo velan määrän kasvusta? (Vantaan taloudesta lisää tietoa täällä:http://www.vantaa.fi/talouskuntoon) Se sanoo, että tiukimmalla säästöskenaariolla 4 (jonka edellinen valtuusto valitsi 18.6.2012) velan määrä on korkeimmillaan v. 2015 noin miljardi euroa – ja alkaa siitä vähenemään joka vuosi, kun velkaa maksetaan takaisin. Tämä ei nyt toteudu, vaan velka kasvaa yhä vain vuoteen 2017 asti – mahdollisesti pidemmällekin. Olosuhteet ovat […]

2

Vuonna 1980 ihmettelin makrotaloustieteen luennolla, miten jatkuva talouskasvu on mahdollinen. Professori Jukka Pekkarinen, nykyinen Valtiovarain ministeriön ylijohtaja, sanoi, että siihen koko taloustiede perustuu. Kun ajattelin jatkuvaa kasvua, näin mielessäni maapallon, joka pursuaa ihmisiä niin ettei jalansijaa heille löydy. Näin valtavia suurkaupunkeja ja järjettömiä määriä koneita – kaikkea ahtautuneena aina vain pienempään tilaan. Mietin, että jossain on joku raja, jonka yli tuottavuutta ei voi enää tehostaa. Fysiikan lait tulevat vastaan. Ihmiskehon rajallisuus tulee vastaan. Ajan rajat tulevat vastaan. Jatkuva kasvu on […]

Nuorempana minulla oli hassuja ennakkoluuloja. Suhtauduin epäilevästi mm. aamuvirkkuihin, lyijytäytekynän käyttäjiin ja tummansinisestä väristä pitäjiin. Ihan totta. Aamuvirkut olivat minusta epäilyttäviä. Jos ihminen menee nukkumaan aikaisin ja herää aikaisin, täytyyhän hänen olla mielikuvitukseton rutiinin rakastaja. Vai? Lyijytäytekynän käyttäjät olivat astetta pahempia. Mitä se tuommoinen himmeän harmaan pikkupräntin tai numeron nyhertäminen oikein on? Ei voi olla oikeaa elämää, varmasti joku pikkusieluinen pedantti virkamiestyyppi, ajattelin. Kyllä verevä ihminen kirjoittaa tussilla tai mustetäytekynällä, niillä on nopea liu’uttaa kynää ja tekstistä saa paksun puhuvaa. Ennakkoluuloisimmin suhtauduin tummansinisestä väristä pitäjiin. […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn