Jos Vantaan budjetti vuodelle 2014 menee läpi sellaisenaan, on kaupunki melkoisessa lirissä muutaman vuoden päästä. Kaupunginjohtaja Kari Nenosen taloustiivistelmässä sanotaan suoraan, että v. 2017 pelkät lainankorot ovat Vantaalla 40-55 miljoonaa euroa vuodessa, kun ne nyt ovat 21 miljoonaa euroa vuodessa. Tiivistelmä Vantaan nettisivuilla kohdassa Hallinto ja talous – Talous: http://www.vantaa.fi/fi/hallinto_ja_talous/prime109_fi.aspx Jos kuntaveroa ei koroteta nyt, on kahden vuoden kuluttua veroa korotettava yli prosentilla pelkästään, jotta pystyttäisiin maksamaan Vantaan lainojen korot! (Koska yhden veroprosentin tuotto on noin 40 miljoonaa euroa.) Jos taas […]
Eilen Vantaan valtuuston budjetti-infossa sai esittää kysymyksiä kaupungin budjetista vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmasta 2014-2017. Odotin kuusi tuntia, että pääsin esittämään sen tärkeimmän kysymyksen, Vantaan velanotosta ja veroprosentista. Kysyin näin: Vantaan strategiassa sitovana tavoitteena on velkaantumiskehitys hallintaan. Miten jatkuva lisävelanotto vielä vuoden 2016 jälkeenkin, nyt jo 5228 e/vantaalainen, voi olla velkaantumiskehityksen hallintaa? Näyttää siltä, että Vantaan lisävelanotto investointeja varten ei lopu koskaan. Ensi vuonna lisävelkaa otetaan 140 miljoonaa euroa. Velkojen korot ovat nyt 20 miljoonaa, ja lisävelanotolla ne nousevat 40-55 miljoonaan […]
Sain postia tuohtuneelta kuntalaiselta: Miksi ette ole opetuslautakunnassa selvittäneet niiden koulujen kuntoa, joihin oppilaita ollaan siirtämässä? Vastasin hänelle näin: Tiedätkö, pyysin jo maalis-huhtikuussa 2013 opetuslautakunnassa selvitystä kaikkien vantaalaisten koulujen sisäilmatilanteesta. Puoli vuotta ennen tulevia tilantehostuspäätöksiä. Minulle vastattiin, että kattavaa selvitystä on mahdoton antaa. Sanoin, että tuokaa sitten suurpiirteinen selvitys: missä kouluissa on viimeisen 10 vuoden aikana ollut sisäilmaongelmia ja miten ne on korjattu. Liian suuritöistä, antoivat ymmärtää. Sanoin: tuokaa edes viimeisen parin vuoden ajalta kaikkein ilmeisimmät tapaukset: millaisia kosteusongelmia ja miten […]
Koululaisten vanhemmat olivat tehneet järjettömän määrän selvitystyötä. He olivat tutkineet opetusviraston oppilasmääräennusteet ja tilalaskelmat ja löytäneet niistä puutteita. He olivat tarkistaneet koulutilojen vuokrasummat laskelmassa ja löytäneet niistä virheitä. He olivat opiskelleet pitkän tähtäimen väestöennusteet ja verranneet niitä eri alueille kaavoitettuihin rakennusneliöihin – ja löytäneet taas alakanttiin laskemista ja epäselvyyttä. He olivat menneet kaupungin tilakeskukseen tutkimaan 46 vantaalaisen koulun kuntokartoitusraportteja ja havainneet, että a) monista kouluista kuntokartoitukset puuttuivat kokonaan – juuri niistä, joissa ihmiset oireilleet ja joihin lapsia oltiin siirtämässä – b) monien koulujen […]
Vantaan ns. talous- ja velkaohjelma HAH! Suurta pötyä, puppua, valehtelua! Väittivät, että tällä ohjelmalla Vantaan velka saadaan kuriin. Päinvastoin otetaankin joka vuosi uutta velkaa mielin määrin! Ensi vuonna peräti 140 miljoonaa euroa! Kun ei millään raskittaisi nostaa kuntaveroa. Virkamiesjohto ja isot puolueet mieluummin vaikka valehtelevat kuin tunnustavat että veronkorotus olisi nyt enemmän kuin tarpeen. Jo kaksi vuotta olen kuunnellut tätä kriisikunnalla pelottelua Vantaan kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien suusta eri tilaisuuksissa. Valehtelu alkaa pikkuhiljaa potuttaa. Viimeksi tänään HS-jutussa kaupunginjohtaja Kari Nenonen: ”Vantaan veroprosentti […]
Maailman suurin ihmisoikeusrikkomus on, että tyttöjen ei anneta käydä koulua. 65 miljoonaa tyttöä maailmassa menee piiaksi, pelloille ja naimisiin sen sijaan, että he pääsisivät kouluun. Malala Yousufzfai pääsi kouluun, koska hänen isänsä oli koulun johtaja ja halusi myös tyttärilleen hyvän tulevaisuuden. Talebanit ampuivat Malalan pään hajalle, mutta hän jäi henkiin. Ihmisoikeusjärjestöt veivät tytön Eurooppaan vaikeisiin kirurgisiin leikkauksiin ja ihmeen kaupalla hän toipui. Malalasta tuli sankari. Hänen takiaan maailman tyttöjen sorrettu asema on nyt esillä ja sitä on pakko käsitellä. Kun […]
Vantaan uusi ympäristöohjelma on valmis. Vantaalla hieno ympäristö on kaikkien saatavilla. 98% kodeista sijaitsee alle 300 metrin päässä viheralueesta. Peräti kolmasosa Vantaan alueesta on metsää. Metsä on suurkaupungin keuhkot, hiilivarasto ja mielenterveyden lähde. Jo 20 minuutin kävely metsässä tasaa sydämensykkeen, madaltaa verenpainetta ja tuo mielenrauhaa. Arvokkaat metsämme kuitataan ympäristöohjelmassa parilla lauseella. Siellä sanotaan: ”Metsiin sitoutuneen hiilen määrän annetaan kasvaa.” ”Viheralueita kehitetään sään vaihteluita kestäviksi.” ”Luonnon monimuotoisuus turvataan.” Voi kun näin tehtäisiinkin! Ikävä kyllä hienot ympäristötavoitteet usein unohtuvat käytännön työssä. Vaikka […]
Tämä ei ole poliittinen kirjoitus. Muistelen omia koulunvaihdoksiani ihan vain ajatellakseni hetken jotain muuta kuin koulusäästölaskelmia. Sain mennä neljä kertaa uuteen kouluun ennenkuin ehdin 10 vuotta täyttää. Asuimme vuokralla ja vuokra-asunto sattumalta vaihtui noina vuosina tiuhaan. Kouvolassa 1960-70-luvuilla. Ensimmäinen kouluni oli Sarkolan kansakoulu. Opettajana oli ankara Irja Montonen. Kerran hän antoi minulle jälki-istuntoa, koska minulla oli kynnet lakattu, eikä hän uskonut, kun sanoin että äiti ne lakkasi. Kerran hän rankaisi minua, kun tein laskutehtävät nopeammin kuin muut, jolloin hän käski tehdä seuraavan […]
Pikkusen ihmettelen. Vantaan opetustoimessa esitetään, että myytäisiin kaksi hienoa koulutonttia ja koulukiinteistöä (Hevoshaka ja Tuomela). Että saataisiin rahaa 5 miljoonaa, että ei tarvitsisi vähentää lapsilta opettajia. Samaan aikaan Vantaan kaupunkisuunnittelussa esitetään, että 5 miljoonan investointitason sijaan käytettäisiinkin 16 miljoonaa kiinteän omaisuuden ostoihin vuonna 2014 – lainarahalla, milläpäs muulla? (esityslista 9.9.2013 kokoukseen) Miten voi kaupunkisuunnittelupuoli noin vain, huihai, esittää että pannaankin 11 miljoonaa lisää tonttien ostoihin – lisävelalla? – kun samaan aikaan sosiaali-ja terveyssektori joutuu pihtaamaan pikkurahojakin omaishoidon tuesta ja opetussektori joutuu lakkauttamaan lasten alakouluja? […]
Sain kokea hyvien veronmaksajien raivon eilen Vantaan Tuomelan koulun lakkautuskuulemisessa. Olinkin ensi kertaa toisella puolella barrikadia. Vielä viime kesänä johdin itse ”Näpit irti koulusta Vantaa”-kansalaisliikettä, joka vastusti koulusäästöjä – ja kuukausien kovan työn jälkeen tulikin kuunnelluksi, eikä 100 kouluavustajaa Vantaalla irtisanottu (Hyvä me!). Nyt olin ensi kertaa barrikadin tällä puolella. Nyt seisoin vastaanottamassa mielenosoituskulkuetta kaupunginvaltuutetun roolissa, poliittisena päättäjänä, joka jo oli vastuussa suunnitelluista koulujen lakkauttamisista. Nimittäin kesäkuussa Vantaan valtuusto päätti vastaavista 3% juustohöyläleikkauksista kaikille toimialoille. Enemmistö päätti. Itse kuuluin vähemmistöön, […]
Vantaa on valinnut säästölinjakseen juustohöylällä säästämisen. Sillä silpaistaan joka vuosi 3% leikkauksia jokaiselta toimialalta, jokaisesta osastosta yhtä paljon. Siinä ei mietitä, mikä on elintärkeää ja mikä vähemmän tärkeää, vaan leikataan kaikilta saman verran. Tämän johdosta mm. koulusektorilla on nyt aikomus lakkauttaa kaksi koulua (Tuomela ja Hevoshaka) sekä supistaa lukio-opetuksesta kieliä pois. Muun muassa. Aiotulla Tuomelan ja Hevoshaan koulujen lakkautuksella saadaan 1,3 miljoonan euron säästöt toimintakuluista, mutta pitkällä juoksulla 5 miljoonaa, kun vältytään remonteilta. Lukioiden kielikurssien supistamisilla saadaan säästöä 71.000 euroa, ja […]
Ensinnäkin: onnittelut Vantaan kaupungille Helsinki-Vantaan lentoasemaa kohdanneesta 200 miljoonan euron valtiontuesta. Tämän seurauksena Vantaalle saadaan jopa 5000 uutta työpaikkaa. Varsinainen lottovoitto olisi, jos nämä 5000 lentokenttää rakentavaa uutta työpaikkaa tarjoavaa yritystä toimivat laillisesti, siten että sekä yritykset että heidän työntekijänsä maksavat veroja – edes johonkin maahan? Rakennusalalla on Suomessa jo 56.000 ulkomaalaista työntekijää (minkäköhän takia?) – Heidän palkoistaan, veronmaksustaan sekä heidät palkanneiden yritysten verosuunnittelusta meillä on vain vähän tietoa. Sen tiedämme, että tuolla alalla on paljon väärinkäytöksiä ja lakien kiertämistä. Vantaan kaupunginhallitus sanoo […]
Vuosi sitten olin seuraamassa tärkeää valtuuston kokousta kuntalaisena ja ’Näpit irti koulusta’ –liikkeen aktivistina (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/114161-koulusaastojen-vastustajat-pistivat-teatterin-pystyyn-valtuustopomoja-varten). Silloin piti hyväksyä kovalla kiireellä valmisteltu Vantaan talous- ja velkaohjelma, TVO. Puheita pidettiin. Puolustettiin 100 kouluavustajaa, Pähkinärinteen ja Mikkolan kirjastoja, lastensuojelun kotipalveluja, vanhusten Havurastia ja Myyrastia. Panin merkille, kuinka virkamiehet silloin rauhoittelivat: ”Hyvät valtuutetut, tämähän on vasta raami ja puite. Vasta syksyllä mietimme tarkemmat yksityiskohdat, miten velkaohjelmaa toteutetaan.” Niin runnottiin läpi Talous- ja velkaohjelman ”raami ja puite”. Vaan kun syksy tuli ja aika päättää budjetin yksityiskohdista, […]
Minun äitini säästää jogurttipurkit. Hän käyttää niitä juomalaseina, että lasit eivät kulu. Hän säästää myös shampoopullot. Hän tekee niistä pukuhenkareita pujottamalla ’Erittäin Hienoa suomalaista shampoota’-pullot ohuiden puuhenkareiden päihin. Ketsuppipulloista hän leikkaa lastenlapsille hiekkalapioita. Vantaan kaupungissakin on toimialoja, joissa tällaista Niksi-Pirkka-innovatiivisuutta on harjoitettu jo pitkään, ei vain kolme, vaan jopa kolmekymmentä vuotta. Päiväkotien materiaalirahat ovat niin niukat, että käsipyyhkeet leikataan puolikkaiksi ja kertakäyttökumikäsine laitetaan vain toiseen käteen, kun lapsen pyllyä pestään. Kouluissa ei ole varaa harjoituskirjoihin, vaan oppilaat kirjoittavat tehtävänannot ruutuvihkoihin, mihin […]
Kun tulin valituksi Vantaan kaupunginvaltuustoon viime syksynä, mietin puolikauhuissani, että mitenköhän se ikävä formaalinen vaikuttaminen minulta luonnistuu. Varsinkin kun vertailukohtana oli aivan uskomaton (ja sitäpaitsi myös hauska!) Näpit irit koulusta – kansalaisvaikuttaminen,jonka seurauksena tuli suurempi poliittinen voitto, kuin mitä olin pystynyt villeimmissä unissakaan kuvittelemaan. Se oli niin hieno, että vieläkin kannattaa hehkuttaa: Vantaan valtapuolueet peruuttivat 100 kouluavustajan irtisanomisen, joka oli jo päätetty Vantaan säästöohjelmassa. Perheet ja koulut saivat huokaista helpotuksesta. No nyt menee Näpit irti koulusta-valtuutettu sitten valtuustoon. Aivan […]
Luen metropolialueen esiselvitystä: alustavaa suunnitelmaa pääkaupunkiseudun yhteisen metropolin luomiseksi. Kun pääsen joukkoliikenne- ja pendelöintiselvityksiin, järkytyn melkoisesti. Helsingissä käy muualta töissä 160.000 ihmistä, Lohjaa, Porvoota ja Mäntsälää myöten. Alan miettiä, paljonko heiltä kuluu työpäiviä vuoden mittaan pelkästään työmatkoihin. Jos oletetaan, että heillä kuluu kodin ja työpaikan väliseen yhdensuuntaiseen työmatkaan keskimäärin tunti, niin se tarkoittaa kaksi tuntia päivässä. Työntekijällä on keskimäärin 220 työpäivää vuodessa, siis 440 tuntia kuluu työmatkoihin vuodessa. Arvaatteko paljonko se on kokonaisina työpäivinä? Kokonaisina työpäivinä (à 7,25 tuntia) pendelöivältä […]
KIITOS LUOTTAMUKSESTA, äänestäjät ja kannustajat! Koulupuolue ja lasten puolue saivat suuren vaalivoiton Vantaalla. Kansa näytti, mitä se ajattelee aikuisista, jotka varastavat lasten säästöpossusta. Mitä se ajattelee päättäjistä, jotka vievät lapsilta leivän suusta ”koska olemme velkaantuneet investointien takia”. Ei kovin hyvää. Kansa äänesti, valtuutetut kiittävät. Vihreiden kuudesta uudesta valtuutetusta neljä on kouluihmisiä ja kaksi lasten ja nuorten asioiden ajajia. Erityisopettaja, erityislastentarhanopettaja, luokanopettaja, nuorisotyön koordinaattori, lastensuojelun ammattilainen, kouluaktivisti, tällaista väkeä. Yhteensä yhdeksän aktiivista ja asioista selvää ottavaa ’kunniakansalaista’, kuten Hesarin Unto Hämäläinen […]
Vihreät ehdottivat toukokuussa Vantaan kaupungille energiansäästötoimia, jotta peruspalveluista ei tarvitsisi leikata. Helppoa säästöpotentiaalia on kaupungin kiinteistöissä viisi miljoonaa, jopa 10 miljoonaa euroa. Tämä on laskettu pääkaupunkiseudun Julia 2030 -pilottihankkeessa tehtyjen elävän elämän energiansäästöjen perusteella. Julia-hankkeen tulokset esiteltiin kaupungin päättäjille jo alkukeväästä 2012. Kuitenkaan mikään poliitinen ryhmä ei touko-kesäkuussa Vantaan talous-ja velkaohjelman käsittelyn yhteydessä tarttunut vihreiden tarjoukseen säästää kaupungin rahaa Julia-hankkeen mallilla. (!) Muut puolueet torjuivat energiansäästön ja halusivat sen sijaan toteuttaa miljoonaleikkaukset mm. omaishoidon tuesta, koulunkäyntiavustajista, lastensuojelusta, sosiaali- ja terveyspalveluista. […]
Joukkoliikenteen matkustusajat ovat kasvaneet jopa 30% Vantaalla, kuulin kaupungin budjetti-infossa. Eräs rouva kertoi, että hänen työmatka-aikansa on pidentynyt 15-20 minuuttia suuntaansa, koska bussireittiä on huononnettu. Pelkästään tuon 15-20 minuutin pidennyksen johdosta hän kertoi menettävänsä 12 kokonaista työpäivää lisää vuodessa bussissa istumiseen. Jos työmatka-aika on tunnin suuntaansa, ihminen menettää lähes 60 työpäivää vuodessa työmatkoihin. Paljonko maksaa kansantaloudelle istuttaa ihmisiä tuntitolkulla työmatkaliikenteessä? Tämänkö me Helsingin reunakunnat saamme siitä hyvästä että maksamme sievoiset summat HSL:lle? Reittien huononnukset ja matka-aikojen pidennykset? Yhdessä vaiheessa […]
Ehdokas löysi vanhan vaalimainoksensa neljän vuoden takaa. Voi vanhoja vaalilupauksia! Mitä kirkasotsaista ensikertalaisen uskoa hyvään! Ei sillä, vaalilupauksethan ovat oikeita ja päteviä vielä tänä päivänäkin, vaan olosuhteet ovat nyt erit. Ehdokas tietää nyt vähän enemmän kähminnöistä perinteisissä puolueissa. Valitettavasti noiden kähmintöjen seurauksena myös kuntalouden realiteetit ovat muuttuneet entistä kurjemmiksi. Melkoinen seinä vastassa Vantaalla. Vaan yrittänyttä ei laiteta! Vihreät keksivät keinoja, joita ’vanhat’ puolueet eivät tule ajatelleeksi. Kuten esim.ihan tavallinen järjen käyttö rakentamisessa ja energiankäytössä. (Vihreiden vaihtoehto velkaohjelmalle täällä: http://www.vavi.fi/?p=15408) No […]
Eräs vantaalaisen oppilaan äiti halusi kertoa tavallisen oppilaan tarinan luokassa, jossa tarvittaisiin kouluavustajaa enemmän kuin saadaan. Tässä: ”Vilkas, mutta erittäin tunnollinen tyttö odottaa koulun alkua innokkaana. Luokalle tulee jo ennestään tutut kivat kaverit, mutta opettajasta ei ole vielä varmuutta. Tämä ei kuitenkaan haittaa, tuttu ympäristö ja tutut kaverit turvaavat alkavaa koulutietä. Koulu alkaa, opettajana aloittaa vastavalmistunut nuori nainen. Lempeä ja ystävällinen. Koulutien alku tuntuu lupaavalta ja turvalliselta. Kuluu viikko ja toinen, kouluun lähtö alkaa tuntua entistä vaikeammalta ja vastenmielisemmältä. Ennenkin […]
Olin kaksi päivää kuuntelemassa Vantaan opettajia heidän koulutustilaisuudessaan. Tässä tiivistelmä: 1. Kouluihin tulee nykyään entistä haastavampaa oppilasainesta kautta linjan. 2. Vantaan kouluista tehdään yhteensä 400 työsuojeluilmoitusta vuodessa (enimmäkseen väkivaltaa ja väkivallan uhkaa). 3. TURPO (erityisoppilaiden siirto lähikouluihin) ei toimi (lue = katastrofi), kun ei ole resursseja laittaa erityislapsia pienryhmiin – tai isompaan ryhmään ei saada erityisopettaja- ja avustajaresurssia kuin vähän. 4. Osa erityislapsista on niin paljon jäljessä/ niin huonossa kunnossa, että tarvitsisivat omaa kokoaikaista avustajaa, mutta useinkaan resursseja siihen ei […]
Se oli noin toinen opetuslautakunnan kokoukseni ikinä (varajäsenenä 2010). Esityslistalta bongasin pienen ja miltään kuullostamattoman asian: ”Oikaisuvaatimus perusopetuksen johtajan päätökseen, esityslista 16.8.2010”. Kyse oli pienen Suzuki-soittajien yhdistyksen harrastustilavuokrista, jotka opetusvirasto oli yllättäen heille langettanut, yli 4000 euroa koko vuodelta. Aloin selvittää, mistä oli kysymys. Etsin yhdistyksen yhteystiedot, soittelin sinne ja tänne, kunnes sain toiminnanjohtajan puhelimeen. ”Kyllä, heidän toimintansa käyttäjät ovat alle 18-vuotiaita. Kyllä, kyse on koulutiloista, luokkahuoneesta jota on käytetty soiton opetukseen. Kyllä, he ovat vantaalainen yleishyödyllinen yhdistys.” Asia harvinaisen […]
Vantaan kaupungin talous-ja velkailloissa 3.9. ja 5.9. kaupungin johto intoili, kuinka Vantaalle aiotaan saada entistä parempia veronmaksajia. (Mikä vika meissä nykyisissä on? Keskitulomme on 28.883 euroa vuodessa, n. 1000 euroa enemmän kuin helsinkiläisillä; parempi kuin suomalaisissa kunnissa keskimäärin.) No, kaupungin KÄRKIHANKE on kuulemma MARJA-VANTAA joka rakennetaan niin, että sinne saadaan ns. parempia veronmaksajia. Myös luksustontteja kaavoitetaan ja myydään tyyliin ”eniten tarjoava saa.” En voinut olla kommentoimatta. ”Arvoisat kaupunginjohtajat: Kaupungin verotulot eivät tule rikkailta veronmaksajilta, eivätkä ne tule yrityksiltä. vaan […]
JIPII !!! Vantaan opetuslautakunta päätti säilyttää Mikkolan kirjaston! Pitkän keskustelun ja väännön jälkeen äänestys päättyi 10.9. illalla selvin numeroin (oliko 14-2 tai 13-3) Mikkolan puolesta. Yhdenvertaisuus voitti, sivistysyhteiskunta voitti, me kaikki voitimme! (Jälkikommentti: Iloisimme liian aikaisin – kaupunginhallitus veti maton opetuslautakunnan alta ja lakkautti kirjaston kuukautta myöhemmin.) Oli pitkiä ja hyvin perusteltuja kannanottoja koulun johtokunnalta, tuohtuneita ja niinikään hyvin perusteltuja mielipidekirjoituksia ja blogeja kuntalaisilta sekä uskallusta ottaa valta omiin käsiinsä opetuslautakunnan jäseniltä. Olen edellisissä blogeissa jo kirjoittanutkin, miksi juuri Mikkolan kirjasto […]
Vantaan kaupungin talous- ja velkailloissa 3.9. ja 5.9.2013 kaupungin johto pelotteli, että jos veroa korotetaan niin ja niin paljon, niin neljäs kriisikuntakriteeri täyttyy. Ja sitten Vantaa joutuisi valtion holhoukseen. Valitettavasti tuo veronkorotus – kriisikunta -pelottelu on täyttä humpuukia ja propagandaa. Suurimmassa osassa Suomen kuntia on selvästi korkeampi veroäyri kuin Vantaalla. Uudellamaalla on 28 kuntaa, joista 19 kunnassa on korkeampi veroäyri kuin Vantaalla. Vain viidessä on alempi veroäyri. Lisäksi jopa puolet Suomen kunnista harkitsee veronkorotusta ensi vuodelle. Koska valtionavut ovat pienentyneet […]
Opetuslautakunnan talousinfossa kuulin, että Vantaa ei lakkautakaan kahta kirjastoa, vaan yhden. Tämä sai minut vihaiseksi. Varsinkin se sai minut vihaiseksi, koska kirjastot eivät maksa Vantaalle mitään! Päinvastoin ne ovat kaupungille tulonlähde. Vantaa saa valtionapua kirjastoa varten 55 e/ asukas, mutta käyttää kirjastoon vain 50 e/asukas, paljon vähemmän kuin muut kunnat Uudellamaalla.. Vantaa nettoaa miljoona euroa valtiolta joka vuosi siitä hyvästä, että ei toteuta kirjastolakia, niin kuin valtio edellyttää. Vantaa ei käytä penniäkään omaa rahaa kirjastoihin. Vantaan ei tarvitse lakkauttaa yhtään […]
Koulun johtokunta meni katsomaan lakkautusuhan alla olevaa Mikkolan kirjastoa Vantaalla. Mikkola on tulotasoltaan Vantaan vähävaraisimpia asuinalueita. Työttömyysaste on lähes yhtä korkea kuin äänestysprosentti, joka on 24%. Lapsia on paljon, ja maahanmuuttajia 20%. Tällä alueella jos missä luulisi, että kirjasto maksuttomana sivistyslaitoksena on tarpeen. Jos yksi lähikirjasto lakkautetaan, mitä sitten? Kirjasto toimii Vantaan suurimman peruskoulun, 830-oppilaisen Mikkolan koulun yhteydessä. Oppilaiden sosioekonominen tausta on sellainen, että monet heistä eivät saa kotoaan valmiiksi hyvää suomenkieltä tai ohjausta lukemiseen. Kirjasto on silloin hyvä apu […]
Se tapahtui keväällä 2008. Joskin minua oli pyydetty eka kerran jo v. 1975 ollessani 16-vuotias, ja sen jälkeen lukuisia kertoja pitkin matkaa, eri puolueille, eri tilanteissa – niin aina olin vastannut ’Ei kiitos’. Siitä huolimatta, että olin yhteiskunnasta kiinnostunut, valtiotieteellisen koulutuksen käynyt ja ylipäänsä helposti yhteisiin puuhiin lähtevä ihminen. Siitä huolimatta, että olin jo työksenikin perehtynyt vaalikampanjointiin. Olin tehnyt viisi kertaa valtakunnallisen vaalimainonnan kahdellekin eri puolueelle. (Niistä kaksi kertaa vihreille, 1992 kuntavaalit ja 1991 eduskuntavaalit, taitavat vieläkin olla vihreiden […]
”Kirjastosta tuli Windhoekin slummialueen helmi” kirjoitti Vantaan Sanomat 15.8. kehitysyhteistyöstä, johon Vantaa osallistuu. Jutussa kirjoitetaan, kuinka yhteisökirjaston malli on niin onnistunut, että siitä otetaan oppia muuallakin Namibiassa. Hienoa! Otettaisiinpa oppia Windhoekin kumppanikaupunki Vantaallakin! Sen sijaan Vantaan kaupunki haluaa ”säästää” (lue= tuhlata) 200.000 euroa lakkauttamalla Mikkolan ja Pähkinärinteen lähikirjastot. Mikkolan ja Pähkinärinteen lähikirjastot ovat juuri tuollaisia ”slummialueiden helmiä” (kärjistys suotakoon), jotka hoitavat nuorisotointa, iltapäiväkerhoa ja kansansivistystoimintaa oman työnsä ohessa – kullanarvoisia! Mikkolassa kirjasto toimii koulun yhteydessä, ja on samalla koulukirjasto. […]
Mitähän mahtoivat miettiä ne varakkaat tehtailijat ja kartanonomistajat, jotka omilla rahoillaan perustivat kouluja kansalle 1850-luvun Suomessa? Investoivat johonkin, mikä ei tuottanut minkäänlaista voittoa heidän liiketoimilleen? Mitä ajatteli Suomen eduskunta, kun se vuonna 1921 sääti yleisen oppivelvollisuuden, vaikka 80% väestöstä toimi maataloudessa, jossa kirjatietoa ei niin tarvittu? Entä mikä mahtoi olla ideana peruskoulu-uudistuksessa 1972, kun maksullinen oppikoulu ja maksuton kansalaiskoulu yhdistettiin yhteiseksi, maksuttomaksi peruskouluksi? Minun isäni pääsi vain kiertokouluun 1930-luvun Evijärvellä, koska kunnalla ei ollut varaa pystyttää omaa koulua. Kiertokoulua käytiin […]
Hyvinkään jälkeen vaaditaan taas aikuisten aikaa lapsille, perheiltä parempaa kasvatusta, lisää huolenpitoa toisistamme. Harmitellaan kovaa kilpailua työ- ja kouluelämässä. Valitetaan itsekkyyden ilmapiiriä ja pyydetään välittämään enemmän. Samalla sanotaan: se on meistä jokaisesta itsestä kiinni. Toki, jokainen voi rakentaa yhteisöllisyyttä, jos vain halua on. Jokainen voi asettaa arvonsa tärkeysjärjestykseen ja alkaa elää sen mukaan. Jokainen voi laittaa lähiympäristön lapset ja nuoret etusijalle, ja luopua sen sijaan jostain muusta. Joskin nyky-Suomessa se vaatii hyviä hermoja ja jääräpäistä uskoa omaan asiaansa. Kun tulot […]
NÄPIT IRTI KOULUSTA! 16.5.2012 Vaatimus Vantaan kaupunginvaltuustolle, opetuslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle Me allekirjoittaneet vanhemmat, vanhempainyhdistykset ja koulujen johtokunnat vaadimme, että suunnitellut 3 %:n vuotuiset supistukset opetustoimen ja varhaiskasvatuksen budjettiin poistetaan Vantaan talouspoliittisesta ohjelmasta v. 2013-2016. Vantaalaista koulua ja varhaiskasvatusta ei saa yhtään enää heikentää! Miksi koulusta ei voi enää säästää – Vantaalainen koululainen käy jo nyt vuoden vähemmän koulua peruskouluaikanaan verrattuna helsinkiläiseen tai espoolaiseen. Vantaalla annetaan minimimäärä opetustunteja, kun naapurikunnissa annetaan enemmän opetustunteja per vuosiluokka. Vantaalla ei siis tälläkään hetkellä toteudu […]
Mitä ei voi silmin vajain nähdä, siitä unta nähkää. Aina uuden aamun eteen luojan kämmen tuutii tähkää. Aina sataa tulvaveteen lastut arkinrakentajain. Lienet kasvi, eläin taikka puu: Kaikin soluin sydämin, Usko, tahdo jotakin! Niin se kerran tapahtuu. Tuhat kertaa tuhat vuotta mitään ei voi tehdä suotta. (Lauri Viidan runosta Luominen)
Vantaalla verotuloista yli 90% menee lakisääteisten palvelujen hoitamiseen, ja nekin hoidetaan meillä halvemmalla kuin missään muualla Suomessa. Kuten sosiaali- ja terveys, peruskoulut ja päiväkodit. Alle 10% Vantaan verotuloista jää vapaavalintaisiin kohteisiin. Kuten nuoriso, liikunta ja kulttuuri. Rahaa ei siis jää tarpeeksi esim. hyvään kouluruokaan, nuorisotiloihin, urheiluun, liikuntaan, kunnolliseen vanhustenhoitoon, vammaispalveluihin, kulttuuriin jne. Yli 100 % meneviä kuluja ovat Vantaalla viime vuosina olleet kaikki perusinvestoinnit, ts. ne on rahoitettu velkarahalla. Kuten kunnallistekniikka uusille asuinalueille, päiväkodit ja koulut uusille asuinalueille, liikenneratkaisut: kehä III parannus, Marja-rata […]
Juuri äsken minulta kysyttiin, miten voitaisiin lisätä kaupunkiviihtyvyyttä Vantaalla. No hei, vaihtakaa ne isot, harvaan kulkevat lootabussit pieniin , vikkeliin ja ketteriin reggae-busseihin, jotka muualla maailmalla on hyviksi havaittu! Niin pääsevät ihmiset harrastuksiin, tapahtumiin ja muuten vaan palloilemaan helposti ja halvalla. Shuttle bus-tyyppinen minibussi kiertää ketterästi harva-asiakkaiset ja vaikeasti ajettavat kaukiot kuten Nikinmäet, Itä-Hakkilat, Riipilät, Reunat – iljanteisillakin keleillä. Mitä järkeä on raahata 50-paikkaista raskasta ja hankalasti kääntyvää lootaa mutkaisilla ja mäkisillä kinttupoluilla, joilta kyytiin tulee 1-3 asiakasta päiväsaikaan, eikä […]
Sydämeni sykkii junnufutikselle. Jalkapallo- ja muut palloiluseurat tekevät tuhansia tunteja ilmaista nuorisotyötä joka kuukausi. Lasten vanhemmat lähtevät ilta toisensa jälkeen vetämään harkkoja, järjestämään turnauksia, tekemään talkootytötä, jotta paikkakunnan lapsilla ja nuorilla olisi hyvä kaveriporukka ja hyvä harrastus – niin edullisesti, että kaikki halukkaat voivat osallistua. Tästä ilmaisesta vapaaehtoistyöstä vanhemmat joutuvat vielä maksamaan kunnalle kalliisti – harkkatilojen vuokrina. Esim. 1000 harrastajan TiPS (Tikkurilan Palloseura) maksaa 108.000 euroa vuodessa tekonurmikenttien ja -hallien tilavuokria Vantaan kaupungille (2008). Vastapainoksi TiPS saa kaupungilta avustusta 17.800 […]
Eräs äänestäjäni kirjoitti minulle pitkän ja vuolaan fanikirjeen, kiitos Milla! Hän vain ihmetteli yhtä seikkaa – miksi en puhu kulttuurista mitään kotisivuillani? Miksi tosiaan, ihmettelen itsekin. Olenhan aina rakastanut kulttuuria, enemmän vielä kuin sen ruumiinkulttuurista osaa liikuntaa. Jo pikkutyttönä väsäsin näytelmiä koulussa, maalasin, kirjoitin, lauloin. 70-luvulla nuorille ei ollut tarjolla omia harrasteryhmiä, tämä olikin onneni. Änkesin nimittäin aikuisten ryhmiin Kouvolan kansalaisopistolla, ja sain ohjausta mm. taiteilija Eero Eirtolta öljyvärimaalauksessa ja kirjailija Matti Paavilaiselta luovassa kirjoittamisessa. 14-vuotiaina olimme ystäväni Maiju Utin kanssa myös […]
Kun olin pieni, minua opetettiin säästämään pienen vihreän säästöpossun avulla. 3-vuotiaasta 6-vuotiaaseen säästin rahoja nukenvaunuihin, siis yli puolet elämästäni. Opin, että säästäminen tarkoittaa: jaksan nyt olla ilman jotakin pientä ylimääräistä, jotta sitten joskus saan jotain suurempaa. Opin myös, mitä tarkoittaa korko, kun sitä postipankin säästökirjaa yhdessä isin kanssa tutkiskelimme. Kun tulin aikuiseksi, minua opetettiin säästämään suuren metallisen juustohöylän avulla. Nyt ei enää laitettukaan rahaa possuun, vaan höylättiin rahaa pois yhteisestä lompakosta. Opin että säästäminen tarkoittaakin: olen nyt ilman jotakin päivittäistä tärkeää, […]
Suomen kouluihin luvattiin 16 miljoonaa euroa luokkakokojen pienentämistä varten – hienoa! Kun valtio antaa lisärahaa kunnalle, on kunnalla kuitenkin täysi vapaus harkita, mihin se lopulta ne rahat käyttää. Kouluun vai muualle. Ns. ‘korvamerkittyä’ rahaa ei enää ole. Vantaallakin kunnanvaltuusto päättää, mihin nuo lisärahat laitetaan. Kun Suomessa on 4500 peruskoulua, tarkoittaisi 16 miljoonaa heille tasaisesti jaettuna keskimäärin 355.600 euroa per koulu. Mihin sinä laittaisit tuon summan? Minulla on kaksi lasta Mikkolan koulussa Vantaalla , ja heidän kauttaan olen paljonkin pohtinut koulujen arkea. Olen verrannut omaan kouluaikaani […]
Kielten opiskelu on peruskouluissa ja lukioissa vähentynyt dramaattisesti. Syynä ei ole se, että koululaisia ei enää kielet kiinnostaisi. Vaan se, että kunnissa on suurennettu valinnaisten kielten minimiryhmäkokoja niin suuriksi, ettei tarvittavaa määrää oppilaita yksittäisille kielille enää löydykään. Eniten tästä kärsivät ne oppilaat, jotka haluaisivat opiskella venäjää, ranskaa, saksaa tai espanjaa. monessa koulussa ainoa valinnaisen pitkän kielen ryhmä syntyy ruotsin kieleen. Vetoan nyt kouluihin ja erityisesti koulujen rehtoreihin: tehkää yhteistyötä pitkien kielten ryhmien puolesta! Jos yhteen kouluun perustetaan ranskan ryhmä, […]
Kaiken pitää olla nyt entistäkin helpompaa ja selkeämpää kuluttajalle. Olen tutkinut viime aikoina pakkauksia, logoja, aikakauslehtiä ja mainoksia. Sekä kuluttajahaastatteluin että semioottisesti. ”En jaksa!” parahtaa kuluttaja pakkausvalikoiman äärellä. ”En kestä yhtään sekavuutta enää!” huudahtaa lehden lukija. ”Haluan jotakin helppoa ja kivaa!” sanoo harrastuksen valitsija. ”Kertokaa mulle äkkiä ja muutamalla sanalla, mistä on kyse, niin voin ehkä tarttuakin siihen” vaatii työpaikkailmoituksen lukija. Olihan se odotettavissa, että ’tehokkaasta’ multitaskingista on sivuvaikutuksia. Kun entiset lineaariset kirjanlukija-aivot on opetettu flipperimäisiksi multimedia-aivoiksi, niin vastapainoksi levon, selkeyden ja […]
Minulta kysyttiin, mitä hyötyä on semiotiikasta markkinoinnissa. Hyvänen aika! Mitä hyötyä? No muistelepa vaikka jotain vaikuttavaa elokuvaa, joka on jäänyt mieleesi. Mitä siinä oli erilaista kuin tavallisessa B-luokan elokuvassa? Vaikka Fellinin Amarcord, Amelié tai American Dream? Olihan niissä, tosiaankin oli. Oli aivan erilainen koko se visuaalinen maailma. Koko kuvaustyyli ja teema. Ihmeelliset värit! Uskomattomat henkilöhahmot. Mielettömän koukuttava tarina. Yllättävät juonenkäänteet. Kuolemattomat repliikit. Ja kun se loppui, niin harmitti, kun haluaisi nähdä lisää. Tuo kaikki on semiotiikkaa. Eli tietoa siitä, […]
Näinä hätäisinä aikoina kaikki mikä on hitaampaa kuin hiirenklikkaus näyttää olevan in ja pop. Slow food, slow yoga, slow life jne. Milloin saamme myös ”hitaan” talouden, slow economyn? Edelläkävijä-kuluttajana olen odottanut sitä kohta jo 20 vuotta. Milloin tämä trendi tulee? Ehkäpä piankin, näyttävät merkit Ameriikoista. Siellä kun on eletty kvartaalitaloutta 50 vuotta, ja saatu sillä keinoin niin inhimilliset kuin fyysisetkin infrastruktuurit (tiet, sillat, tehtaat, pankit, ihmisten terveys, luottamus, yhteisöllisyys jne) romahduksen partaalle. Jospa piankin Kaliforniassa keksitään uusi ”hidas” talous – kvartaariajattelu […]
Olin pimeissä töissä Sardiniassa, baarimikkona ulkoilmadiscossa. Kun halusin kuukauden jälkeen jatkaa matkaa, ja menin pyytämään palkkaani, perheyrityksen pomo vetkutteli ja sanoi: ”Ei voi mitään, ei ole rahaa – non c’e soldi.” Tajusin asemani, mutta katsoin suoraan silmiin ja sanoin muitta mutkitta ”Si che c’e – kyllähän on.” Pienen tahtojen taiston jälkeen pomo maksoi kuin maksoikin kohtalaisen korvauksen työtunneistani. Italialaiset ystäväni nauravat tälle vieläkin: rahaa tuli, kun vaan uskalsin väittää vastaan. Tämä tulee mieleeni, kun Vantaan opetuslautakunnassa taas kerran väännetään säästöistä. […]
”Yhtäkkiä me tiedämme, että siinä sinä olet, ovensuussa, odottamassa, tai meidän sisällämme, sielläkin, kaikkialla, sinä odotat sateen pieksämänä ja ilman ruokaa. ”Nyt kaikki kolkuttavat jo, kaikki, paitsi sinä. Kaikki pyytävät, laativat laskuja lehtiöihinsä, raivostuvat, huutavat tai eivät kestä, eivät kestä enää, se tiedetään jo, ja sinä, vailla isänmaata, kananrääpäle kainalossasi odotat että joku lopulta ostaisi sen sinulta, jotta voisit palata sinne missä et enää asu, uneksimaan jostakin, ei enää edes unia. ”Lähdetään, hullu, älä luule, että kaikki on jo niin […]
Kimalaiset ja mehiläiset ovat vähentyneet dramaattisesti koko pohjoisella pallonpuoliskolla viimeisten 15 vuoden ajan. Nyt pelätään, että näiden pölyttäjähyönteisten kato voi aiheuttaa maailmaan suuren ruokapulan. Suomessa muutenkin vain 10% kimalaiskuningattarista selviää kylmän talven yli. Kun ne keväällä heräävät heti lumien sulettua, niiden pitäisi nopeasti kerätä ravintoa, mutta juuri mikään ei vielä kuki silloin. Pysyäkseen hengissä ja jaksaakseen rakentaa pesän tulevalle yhdyskunnalle, kimalaiset tarvitsevat ruokinta-apua ihmiseltä ensimmäiset pari viikkoa keväällä. Pölyttäjien ruokinta on 2000-luvulla hälyttävän tärkeää! Sitäpaitsi metsä, jonnne ’istutettiin’ kimalaisia, tuotti 12-kertaisen […]
Tilastokeskus on havainnut, että hyvinvointi Suomessa on huonontunut jo 25 vuoden ajan, vaikka bruttokansantuote on kasvanut kohisten. Kun hyvinvointia laskettaessa otetaan huomioon myös ns. uudet hyvinvointimittarit (ISEW ja Gpi) – mm. julkinen terveys ja koulutus, työttömyys ja tuloerojen kasvu, sekä vapaa-ajan väheneminen jne. – ja kun lasketaan mukaan vielä ympäristön pilaantuminen – päästään yhtälöön, jossa yhä kasvava bruttokansantuote tuottaakin yhä vähenevää hyvinvointia. Ihanaa, että taloustieteilijät ovat vihdoin hoksanneet sen, minkä jokainen perheenäiti on sydämessään tiennyt aina. Kun säästetään koulujen ryhmäkoista ja tukiopetuksesta, vähennetään […]
Vihreät miehet ovat nyt huolissaan tasa-arvosta. Miksi suuri yleisö ei kohtele heitä tasa-arvoisesti? Miksi normaali suomalainen makkaranpurija ei äänestä vihreää miestä? Miksi moderni, tasa-arvoinen äänestäjämies äänestää vihreää naista? Ja miksi moderni, tasa-arvoinen vihreä nainen ei äänestä vihreää miestä? Melkein arvelisin, että olisikohan niin, että vihreät miehet ovat niin tasa-arvoisia, että eivät kunnolla kehtaakaan tuoda esiin miehistä miehekkyyttään? Pohditaanpa vähän tätä macho-profiloinnin puutetta. Kuka vihreissä olisi lupsakka, möhömahainen lasauttelija Timo Soinin tapaan? Kuka olisi karskin katu-uskottava kuten Vantaalla persujen puhemies Timo […]
Jää kotiin vaan sunnuntaina, äänestäminen on tyhmää! Vaalikentällä olen kuullut hyviä perusteluja, miksi ei kannata äänestää: 1. Siksi, kun ihminen on kehittymätön! Ihminen on täältä (osoittaa päätään) kehittymätön. Ihminen ei osaa nähdä, mikä on ihmiskunnalle hyväksi. Itsekästä sairautta siellä vaan on. 2. Koko Vantaan politiikka on mätä! Sen (päättäjän nimi) voisi heittää kaivoon. Mitään ei ole saanut aikaan, kuin suurta vahinkoa. Eikä se sieltä lähde kulumallakaan, ei kannata äänestää. 3. Samat naamat siellä aina istuu, ja mikään ei muutu. Ei kannata äänestää. 4. […]
