Kun olin pieni, minua opetettiin säästämään pienen vihreän säästöpossun avulla. 3-vuotiaasta 6-vuotiaaseen säästin rahoja nukenvaunuihin, siis yli puolet elämästäni. Opin, että säästäminen tarkoittaa: jaksan nyt olla ilman jotakin pientä ylimääräistä, jotta sitten joskus saan jotain suurempaa. Opin myös, mitä tarkoittaa korko, kun sitä postipankin säästökirjaa yhdessä isin kanssa tutkiskelimme. Kun tulin aikuiseksi, minua opetettiin säästämään suuren metallisen juustohöylän avulla. Nyt ei enää laitettukaan rahaa possuun, vaan höylättiin rahaa pois yhteisestä lompakosta. Opin että säästäminen tarkoittaakin: olen nyt ilman jotakin päivittäistä tärkeää, […]
Suomen kouluihin luvattiin 16 miljoonaa euroa luokkakokojen pienentämistä varten – hienoa! Kun valtio antaa lisärahaa kunnalle, on kunnalla kuitenkin täysi vapaus harkita, mihin se lopulta ne rahat käyttää. Kouluun vai muualle. Ns. ‘korvamerkittyä’ rahaa ei enää ole. Vantaallakin kunnanvaltuusto päättää, mihin nuo lisärahat laitetaan. Kun Suomessa on 4500 peruskoulua, tarkoittaisi 16 miljoonaa heille tasaisesti jaettuna keskimäärin 355.600 euroa per koulu. Mihin sinä laittaisit tuon summan? Minulla on kaksi lasta Mikkolan koulussa Vantaalla , ja heidän kauttaan olen paljonkin pohtinut koulujen arkea. Olen verrannut omaan kouluaikaani […]
Kielten opiskelu on peruskouluissa ja lukioissa vähentynyt dramaattisesti. Syynä ei ole se, että koululaisia ei enää kielet kiinnostaisi. Vaan se, että kunnissa on suurennettu valinnaisten kielten minimiryhmäkokoja niin suuriksi, ettei tarvittavaa määrää oppilaita yksittäisille kielille enää löydykään. Eniten tästä kärsivät ne oppilaat, jotka haluaisivat opiskella venäjää, ranskaa, saksaa tai espanjaa. monessa koulussa ainoa valinnaisen pitkän kielen ryhmä syntyy ruotsin kieleen. Vetoan nyt kouluihin ja erityisesti koulujen rehtoreihin: tehkää yhteistyötä pitkien kielten ryhmien puolesta! Jos yhteen kouluun perustetaan ranskan ryhmä, […]
Kaiken pitää olla nyt entistäkin helpompaa ja selkeämpää kuluttajalle. Olen tutkinut viime aikoina pakkauksia, logoja, aikakauslehtiä ja mainoksia. Sekä kuluttajahaastatteluin että semioottisesti. ”En jaksa!” parahtaa kuluttaja pakkausvalikoiman äärellä. ”En kestä yhtään sekavuutta enää!” huudahtaa lehden lukija. ”Haluan jotakin helppoa ja kivaa!” sanoo harrastuksen valitsija. ”Kertokaa mulle äkkiä ja muutamalla sanalla, mistä on kyse, niin voin ehkä tarttuakin siihen” vaatii työpaikkailmoituksen lukija. Olihan se odotettavissa, että ’tehokkaasta’ multitaskingista on sivuvaikutuksia. Kun entiset lineaariset kirjanlukija-aivot on opetettu flipperimäisiksi multimedia-aivoiksi, niin vastapainoksi levon, selkeyden ja […]
Minulta kysyttiin, mitä hyötyä on semiotiikasta markkinoinnissa. Hyvänen aika! Mitä hyötyä? No muistelepa vaikka jotain vaikuttavaa elokuvaa, joka on jäänyt mieleesi. Mitä siinä oli erilaista kuin tavallisessa B-luokan elokuvassa? Vaikka Fellinin Amarcord, Amelié tai American Dream? Olihan niissä, tosiaankin oli. Oli aivan erilainen koko se visuaalinen maailma. Koko kuvaustyyli ja teema. Ihmeelliset värit! Uskomattomat henkilöhahmot. Mielettömän koukuttava tarina. Yllättävät juonenkäänteet. Kuolemattomat repliikit. Ja kun se loppui, niin harmitti, kun haluaisi nähdä lisää. Tuo kaikki on semiotiikkaa. Eli tietoa siitä, […]
Näinä hätäisinä aikoina kaikki mikä on hitaampaa kuin hiirenklikkaus näyttää olevan in ja pop. Slow food, slow yoga, slow life jne. Milloin saamme myös ”hitaan” talouden, slow economyn? Edelläkävijä-kuluttajana olen odottanut sitä kohta jo 20 vuotta. Milloin tämä trendi tulee? Ehkäpä piankin, näyttävät merkit Ameriikoista. Siellä kun on eletty kvartaalitaloutta 50 vuotta, ja saatu sillä keinoin niin inhimilliset kuin fyysisetkin infrastruktuurit (tiet, sillat, tehtaat, pankit, ihmisten terveys, luottamus, yhteisöllisyys jne) romahduksen partaalle. Jospa piankin Kaliforniassa keksitään uusi ”hidas” talous – kvartaariajattelu […]
Olin pimeissä töissä Sardiniassa, baarimikkona ulkoilmadiscossa. Kun halusin kuukauden jälkeen jatkaa matkaa, ja menin pyytämään palkkaani, perheyrityksen pomo vetkutteli ja sanoi: ”Ei voi mitään, ei ole rahaa – non c’e soldi.” Tajusin asemani, mutta katsoin suoraan silmiin ja sanoin muitta mutkitta ”Si che c’e – kyllähän on.” Pienen tahtojen taiston jälkeen pomo maksoi kuin maksoikin kohtalaisen korvauksen työtunneistani. Italialaiset ystäväni nauravat tälle vieläkin: rahaa tuli, kun vaan uskalsin väittää vastaan. Tämä tulee mieleeni, kun Vantaan opetuslautakunnassa taas kerran väännetään säästöistä. […]
”Yhtäkkiä me tiedämme, että siinä sinä olet, ovensuussa, odottamassa, tai meidän sisällämme, sielläkin, kaikkialla, sinä odotat sateen pieksämänä ja ilman ruokaa. ”Nyt kaikki kolkuttavat jo, kaikki, paitsi sinä. Kaikki pyytävät, laativat laskuja lehtiöihinsä, raivostuvat, huutavat tai eivät kestä, eivät kestä enää, se tiedetään jo, ja sinä, vailla isänmaata, kananrääpäle kainalossasi odotat että joku lopulta ostaisi sen sinulta, jotta voisit palata sinne missä et enää asu, uneksimaan jostakin, ei enää edes unia. ”Lähdetään, hullu, älä luule, että kaikki on jo niin […]
Kimalaiset ja mehiläiset ovat vähentyneet dramaattisesti koko pohjoisella pallonpuoliskolla viimeisten 15 vuoden ajan. Nyt pelätään, että näiden pölyttäjähyönteisten kato voi aiheuttaa maailmaan suuren ruokapulan. Suomessa muutenkin vain 10% kimalaiskuningattarista selviää kylmän talven yli. Kun ne keväällä heräävät heti lumien sulettua, niiden pitäisi nopeasti kerätä ravintoa, mutta juuri mikään ei vielä kuki silloin. Pysyäkseen hengissä ja jaksaakseen rakentaa pesän tulevalle yhdyskunnalle, kimalaiset tarvitsevat ruokinta-apua ihmiseltä ensimmäiset pari viikkoa keväällä. Pölyttäjien ruokinta on 2000-luvulla hälyttävän tärkeää! Sitäpaitsi metsä, jonnne ’istutettiin’ kimalaisia, tuotti 12-kertaisen […]
Tilastokeskus on havainnut, että hyvinvointi Suomessa on huonontunut jo 25 vuoden ajan, vaikka bruttokansantuote on kasvanut kohisten. Kun hyvinvointia laskettaessa otetaan huomioon myös ns. uudet hyvinvointimittarit (ISEW ja Gpi) – mm. julkinen terveys ja koulutus, työttömyys ja tuloerojen kasvu, sekä vapaa-ajan väheneminen jne. – ja kun lasketaan mukaan vielä ympäristön pilaantuminen – päästään yhtälöön, jossa yhä kasvava bruttokansantuote tuottaakin yhä vähenevää hyvinvointia. Ihanaa, että taloustieteilijät ovat vihdoin hoksanneet sen, minkä jokainen perheenäiti on sydämessään tiennyt aina. Kun säästetään koulujen ryhmäkoista ja tukiopetuksesta, vähennetään […]
Vihreät miehet ovat nyt huolissaan tasa-arvosta. Miksi suuri yleisö ei kohtele heitä tasa-arvoisesti? Miksi normaali suomalainen makkaranpurija ei äänestä vihreää miestä? Miksi moderni, tasa-arvoinen äänestäjämies äänestää vihreää naista? Ja miksi moderni, tasa-arvoinen vihreä nainen ei äänestä vihreää miestä? Melkein arvelisin, että olisikohan niin, että vihreät miehet ovat niin tasa-arvoisia, että eivät kunnolla kehtaakaan tuoda esiin miehistä miehekkyyttään? Pohditaanpa vähän tätä macho-profiloinnin puutetta. Kuka vihreissä olisi lupsakka, möhömahainen lasauttelija Timo Soinin tapaan? Kuka olisi karskin katu-uskottava kuten Vantaalla persujen puhemies Timo […]
Jää kotiin vaan sunnuntaina, äänestäminen on tyhmää! Vaalikentällä olen kuullut hyviä perusteluja, miksi ei kannata äänestää: 1. Siksi, kun ihminen on kehittymätön! Ihminen on täältä (osoittaa päätään) kehittymätön. Ihminen ei osaa nähdä, mikä on ihmiskunnalle hyväksi. Itsekästä sairautta siellä vaan on. 2. Koko Vantaan politiikka on mätä! Sen (päättäjän nimi) voisi heittää kaivoon. Mitään ei ole saanut aikaan, kuin suurta vahinkoa. Eikä se sieltä lähde kulumallakaan, ei kannata äänestää. 3. Samat naamat siellä aina istuu, ja mikään ei muutu. Ei kannata äänestää. 4. […]
Minulla on ollut ihan hirmu hauskaa jakaessani vaalimainoksia Korsossa, Mikkolassa ja Rekolassa. Joka kerta olen tavannut jonkun mainion tyypin, jonka kanssa on tullut hyvät jutut rappukäytävässä, kadulla tai ovenraossa. Mikkolassa tapasin lähes seitsenkymppisen afganistanilaisen papan, joka oli ensin että ei ei, ollaan muslimeja, ei haluta mitään. Vaula että ei haittaa, ei haittaa, tämä koskee myös muslimeja. Juttu jatkui tankerosuomeksi ja osittain venäjäksi, kun pappa oli asunut 7 vuotta Neuvostoliitossa. Selviteltiin sitä ja tätä, lopulta papalla oli tärkeä kysymys: kun Suomessa […]
Olen toivonut, että koulusta tulisi aito kotiseutuyhteisö. Nyt lisään tähän ehdotuksen, että koulun kentästä voisi tulla lähiseudun ihmisten vapaa-ajanviettopaikka, myös aikuisten ja eläkeläisten. Kun koulun kentälle tehdään myös petankkikenttä ja pihashakki, alkavat alueen aikuisetkin viihtyä siellä. Tietysti pitää olla myös muutama pensas, pari penkkiä ja pöytä, että on mukava istuskella ja jutella. Näin syntyy luonnollista yhteisöllisyyttä. Aikuisten läsnäolo tuo turvallisuutta ja mukavaa ilmapiiriä lapsille ja nuorille. Perheet tutustuvat toisiinsa. Myös vanhat ihmiset saavat seuraa, jos perustetaan esim. jokailtainen yhteinen petankkikerho. Ilkivallan […]
Suomen kouluihin luvattiin ensi vuodeksi 16 miljoonaa euroa luokkakokojen pienentämistä varten – hienoa! Kun valtio antaa lisärahaa kunnalle, on kunnalla kuitenkin täysi vapaus harkita, mihin se lopulta ne rahat käyttää. Kouluun vai muualle. Ns. ’korvamerkittyä’ rahaa ei enää ole. Vantaallakin tuleva kunnanvaltuusto tulee päättämään, mihin nuo lisärahat laitetaan. Kun Suomessa on 4500 peruskoulua, tarkoittaisi 16 miljoonaa heille tasaisesti jaettuna keskimäärin 355.600 euroa per koulu. Mihin sinä laittaisit tuon summan? Minulla on kaksi lasta Mikkolan koulussa Vantaalla , ja heidän […]
Vuonna 2008 kirjoitin näin: Vantaalla verotuloista yli 90% menee lakisääteisten palvelujen hoitamiseen, ja nekin hoidetaan meillä halvemmalla kuin missään muualla Suomessa. Kuten sosiaali- ja terveys, peruskoulut ja päiväkodit. Alle 10% Vantaan verotuloista jää ’vapaavalintaisiin’ kohteisiin. Kuten nuoriso, liikunta ja kulttuuri. Rahaa ei siis jää tarpeeksi esim. hyvään kouluruokaan, nuorisotiloihin, urheiluun, liikuntaan, kunnolliseen vanhustenhoitoon, vammaispalveluihin, kulttuuriin. Yli 100 % meneviä kuluja ovat Vantaalla viime vuosina olleet useimmat investoinnit, ts. ne on rahoitettu velkarahalla. Kuten kunnallistekniikka uusille asuinalueille, päiväkodit ja koulut uusille asuinalueille, liikenneratkaisut: […]
Kauhajoen ja Jokelan joukkomurhia on koetettu kovasti ymmärtää viime päivinä. Olen yhteiskuntatieteilijä ja pyrin aina etsimään syvempiä syitä ja syntyjä. Nyt kuitenkin tätä ymmärtämistä alkaa tulla liikaa jopa minunkin mittarillani laskettuna. En antaisi joukkomurhan tekijälle terroristin gloriaa, vaikka teon tunnusmerkit ja motiivit viittaavatkin samantapaiseen. Mieluummin vertaisin kylmäveristä joukkomurhaajaa vaikka pedofiiliraiskaajaan – tyyppiin, jota toki voi ymmärtää ja jonka ympäröimää yhteiskunnallista tilannetta voi selittää, mutta jonka teko kaikesta huolimatta on alhainen, likainen, sairas, psykopaattinen, paha. Edelleen, vaikka itse olen ymmärtäjien ja selitystä […]
Kun olin pieni, minua opetettiin säästämään pienen vihreän säästöpossun avulla. 3-vuotiaasta 6-vuotiaaseen säästin rahoja nukenvaunuihin, siis yli puolet elämästäni. Opin, että säästäminen tarkoittaa: jaksan nyt olla ilman jotakin pientä ylimääräistä, jotta sitten joskus saan jotain suurempaa. Opin myös, mitä tarkoittaa korko, kun sitä postipankin säästökirjaa yhdessä isin kanssa tutkiskelimme. Kun tulin aikuiseksi, minua opetettiin säästämään suuren metallisen juustohöylän avulla. Nyt ei enää laitettukaan rahaa possuun, vaan höylättiin rahaa pois yhteisestä lompakosta. Opin että säästäminen tarkoittaakin: olen nyt ilman jotakin päivittäistä […]
Näinä hätäisinä aikoina kaikki mikä on hitaampaa kuin hiirenklikkaus näyttää olevan in ja pop. Slow food, slow yoga, slow life jne. Milloin saamme myös hitaan talouden, slow economyn? Edelläkävijä-kuluttajana olen odottanut sitä kohta jo 20 vuotta. Milloin tämä trendi tulee? Ehkäpä piankin, näyttävät merkit Ameriikoista. Siellä kun on eletty kvartaalitaloutta jo 50 vuotta, ja saatu sillä keinoin niin inhimilliset kuin fyysisetkin infrastruktuurit (tiet, sillat, tehtaat, pankit, ihmisten terveys, luottamus, yhteisöllisyys jne) totaalisen romahduksen partaalle. Jospa piankin Kaliforniassa keksitään uusi […]
Tarkennan vielä aikaisempaa blogiani maahanmuuttajilta vaadittavista suomen kielen taidoista. Ehdotin, että ammatillista koulutusta voitaisiin antaa joissakin paikoissa myös englannin kielellä, eikä vain suomeksi. Ehdotukseni motiivina ei ollut ’maahanmuuttajien hyysäys’, vaan käytännön järkeily, että ulkomaalaiset kannattaisi ottaa mukaan työelämään hiukan niukemmillakin suomen kielen taidoilla aluksi – ja sitten työn ohessa antaa heille kielikoulutusta, jolla he saavuttaisivat tyydyttävän suomen kielen taidon. Nyt kun sitä tyydyttävää kielitaitoa vaaditaan myös kirjallisena (eikä vain suullisena) jo ennen työnhakua, mutta samalla sitä kielitaidon opetusta ei kuitenkaan ole […]
Pääkaupunkiseudun päättäjät, missä on 7000-vuotisen asutushistorian vahvistama metropoli-itsetuntonne? Eikö vanha laaja Helsingin Pitäjä nyt voisi ottaa armeliaasti takaisin suojelukseensa piskuisen Helsingin niemen, joka tästä jo 1351 perustetusta Helsingin Pitäjästä aikoinaan erilleen otettiin? Olkoon tämän uudelleen palautetun Helsingin Pitäjän nimi yksinkertaisuuden vuoksi vaikka Helsinki, niin Vantaa saa nimessäkin takaisin kunniakkaan historiansa. (Mahdollisesti siihen voidaan liittää myös Helsingin Pitäjän vanha, nyt puuttuva pohjoinen osa, n. Keravan ja Tuusulan sisältäen). Kasvatettakoon tästä pohjois-etelä-suuntaisesta radanvarsi-ja lentokenttä-metropolista mahtava, hyvinvoiva, ja ihmisiä sekä yrityksiä puoleensavetävä yhteisö. […]
Sydämeni sykkii kuumana junnufutikselle. Jalkapallo- ja muut palloiluseurat tekevät tuhansia tunteja ilmaista nuorisotyötä joka kuukausi. Lasten vanhemmat lähtevät ilta toisensa jälkeen vetämään harkkoja, järjestämään turnauksia, tekemään talkootytötä, jotta paikkakunnan lapsilla ja nuorilla olisi hyvä kaveriporukka ja hyvä harrastus – niin edullisesti, että kaikki halukkaat voivat osallistua. Tästä ilmaisesta vapaaehtoistyöstä vanhemmat joutuvat vielä maksamaan kunnalle kalliisti – harkkatilojen vuokrina. Esim. 1000 harrastajan TiPS (Tikkurilan Palloseura) maksaa 108.000 euroa vuodessa tekonurmikenttien ja -hallien tilavuokria Vantaan kaupungille. Vastapainoksi TiPS saa kaupungilta avustusta 17.800 […]
Viime aikoina on keskusteltu pääkaupunkiseudun yhdistämisestä yhdeksi suurkaupungiksi. Enimmäkseen ihmiset sanovat hirveää! Sitten kaikki menee Helsingin ehdoilla, palvelut löytyvät vain Helsingin keskustasta ja muualla kärsitään! Hetkinen. Onko tätä asiaa edes tutkiskeltu kunnolla ja rauhassa? Esim. 10-miljoonaisessa Lontoossa on täysin eriytetty kaupunginosahallinto. Jokainen alue saa päättää täysin itsenäisesti lähes kaikesta, jopa veden ja sähkön hinnasta alueellaan. Se se vasta on paikallista päätöksentekoa ja lähidemokratiaa! En ole tarkemmin perehtynyt, vaan kyllä heillä Lontoossa lienee jonkinlainen (YTV:n tms. kaltainen?) neuvottelukuntakin yhteisiä asioita […]
Olen pannut merkille, että nykylapset viihtyvät koulujen pihoilla koulupäivän jälkeen ihan eri tavalla kuin minun lapsuudessani. Myös vanhemmat saavat ja haluavat osallistua koulun juhliin, urheilupäiviin, vanhempainiltoihin jne. (Minun aikanani 1960-70-luvuilla vanhemmat eivät päässeet koulun juhliin, enkä muista että mitään vanhempainiltoja olisi edes ollut.) Koulu ei ole enää niin autoritaarinen kuin ennen, se on hyvä asia. Vaan useimmat perheet olisivat innokkaita osallistumaan paljon enemmänkin koulun tapahtumiin, ja tutustumaan tätä kautta koulutovereidensa perheisiin. Ja rakentamaan näin yhteistä yhteisöä turvaverkoksi lapsilleen ja iloksi itselleen. […]
Juuri äsken minulta kysyttiin, miten voitaisiin lisätä kaupunkiviihtyvyyttä Vantaalla. No hei, vaihtakaa ne isot, harvaan kulkevat lootabussit pieniin , vikkeliin ja ketteriin reggae-busseihin, jotka muualla maailmalla on hyviksi havaittu! Niin pääsevät ihmiset harrastuksiin, tapahtumiin ja muuten vaan palloilemaan helposti ja halvalla. Shuttle bus-tyyppinen minibussi kiertää ketterästi harva-asiakkaiset ja vaikeasti ajettavat kaukiot kuten Nikinmäet, Itä-Hakkilat, Riipilät, Reunat – iljanteisillakin keleillä. Mitä järkeä on raahata 50-paikkaista raskasta ja hankalasti kääntyvää lootaa mutkaisilla ja mäkisillä kinttupoluilla, joilta kyytiin tulee 1-3 asiakasta päiväsaikaan, eikä […]
Koulut alkamaan klo 9! 28.8.2008 9.25 | Vaula Norrena | Yleinen Nyt kysyttiin, miten voitaisiin lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia Vantaalla? No, hei, laittakaa kaikki koulut alkamaan aikaisintaan klo 9! Lapset saavat tunnin enemmän unta yöllä ja tunnin vähemmän yksinoloa päivällä. Yksinkertainen ja halpa konsti lisätä kaikkien hyvinvointia, myös vanhempien ja opettajien! Meillä Mikkolan koulussa Korsossa kysyttiin 1.-4.luokkalaisten vanhemmilta, paljonko heidän lapsensa saavat yöunta. Yli 80% 7-11-vuotiaiden vanhemmista vastasi, että alle 8 tai alle 9 tuntia yössä. Kasvavien lasten kun […]
No nyt kysyttiin, pitäisikö Vantaan imagoa kohentaa kampanjoimalla? Markkinoinnin ammattilaisena vastaan, että kyllä. Ei kuitenkaan ulkoisella mainoskampanjalla, vaan sisäisellä markkinoinnilla. Eli muistuttamalla vantaalaisille itselleen, mikä tässä kaupungissa on mainiota. Kymmenen vuotta sitten Helsingistä Vantaalle muuttaneena olen ilahtunut mm. seuraavista asioista Vantaalla. Vantaan kaupungin puhelinkeskus tietää kaiken! Onpa ongelmasi mikä tahansa (vaikka sammuneet valot koulun kentällä tai kuka tietäisi, millainen maaperä on kotikatuni alla), Vantaan puhelinkeskus ohjaa sinut juuri oikealle ihmiselle. Mikä hämmästyttävintä, tämä ihminen vastaa puhelimeen usein jo ensiyrittämällä, auttaa […]
