KUULUMISIA VANTAAN KAUPUNGINVALTUUSTOSTA 12.4.2016Kaupungin talous on toipumassa.Vantaa pystyy nyt rahoittamaan tuloillaan paitsi kaikki käyttömenot, myös suurimman osan investoinneistaan. Se on poikkeuksellista jopa Helsinkiin ja Espooseen verrattuna.   Toki olemmekin jo vuosia olleet tiukalla kulukuurilla. Velkaa on nyt 1078 miljoonaa euroa.Sitä ovat viime vuosina yhä kasvattaneet Kehäradan rakentaminen, Kivistön kunnallistekniikka ja Kehä III peruskorjaukset. Tarkoitus on, että velanotto saadaan loppumaan 2018 mennessä.Nähtäväksi jää, onnistuuko – koska kaupunki kasvaa nyt kovaa vauhtia.  Vastustan lisävelkaa, joka vain jää lastemme maksettavaksi. Korson keskustakilpailu käytiin 2014 […]

  Valtuustoaloite vanhojen tietokoneiden kierrättämiseksi vähävaraisten käyttöön Vantaa pyrkii lisäämään kuntalaisten sähköisiä palveluja. Moni perusasiointi on siirtynyt suureksi osaksi verkkoon: mm. työnhaku, asiointi Kelassa, toimeentulotuessa ja verovirastossa. Sellaiset kuntalaiset, jotka eivät ole tottuneita tietokoneen käyttäjiä tai eivät omista tietokonetta, ovat heikommassa asemassa sähköisten palvelujen käyttäjinä. Esitämme, että Vantaan kaupunki selvittää, olisiko mahdollista organisoida vanhojen tietokoneiden kierrätyskampanjaa siten että: Kuntalaiset ja yritykset voisivat tuoda käytöstä pois jääneitä tietokoneita ja kannettavia keräykseen Työttömien työpajoissa tms. toiminnassa koneet kunnostettaisiin käyttövalmiiksi, sisältäen maksuttoman käyttöjärjestelmän […]

6

Voi tuota tuhovimmaa Helsingissä! Merimaisema aiotaan pilata kilometrien pituisilla Kruunuvuoren silloilla, mereen ajetaan älyttömät määrät täyttömaata kerrostaloja varten mm. Jätkäsaaressa. Euroopan uhanalainen kulttuuriperintökohde Malmin lentokenttä aiotaan jyrätä asuntorakentamiselle. Pankaa nyt jo stoppi tälle kansalaiset! Malmin lentokenttä on valittu Euroopan uhanlaisimpien kulttuuriperintökohteiden joukkoon. Siis koko Euroopan, ei Suomen eikä Helsingin. Ei Helsingin kaupunginvaltuustolla voi olla päätösvaltaa tuhota koko Euroopan mittakaavassa tärkeää kulttuuriperintökohdetta. (päätös 30.3.2016) Valittakaa  Euroopan neuvostoon, hallinto-oikeuteen, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja ties mihin. Kytkekää itsenne kettingeillä lennonjohtotorniin, nostakaa  isompi mekkala. Älkää luovuttako! Ainutlaatuisen arvokas – ja […]

Vantaa antaa nyt lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta. Tärkeitä meitä koskettavia asioita siinä ovat mm. Kehä IV linjaus, Riipilän luonnonsuojelualueiden status ja Sipoon Bastukärrin logistiikka-alueen ulottuminen Vantaan rajalle Pohjois-Nikinmäessä. Kehä IV linjauksista, poikittaisyhteyksistä, sekä niiden  luonto- ja ihmisvaikutuksista totean seuraavaa:   Suurin poikittaisyhteyden tarve on Keravan- Hyrylän tasolla valtatie 4:n ja valtatien 3 välillä ELY-keskuksen raportti ja  Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien raportti, MAL-aiesopimus sekä MASU 14 kunnan maankäyttösopimus toteavat tämän Logistiikka-alueet em. linjalla kasvavat voimakkaasti ja raskas liikenne tarvitsee pääsyn poikittain Poikittaisyhteydet Hyrylän tasolla […]

2

Kilometri tien peruskorjausta maksaa 2 miljoonaa. Viisi kilometriä peruskorjattua tietä vastaa yhtä koulurakennusta. Vantaan valtuusto 14.12.2015 esityslistan kohta 7:  (Norrenan puhe) Maankäyttötoimi esittää 13,5 miljoonan euron lisäbudjettia Kehäradan ja Kehä 3 vuoksi. Kehärataan tarvitaan noin 9 miljoonaa euroa lisää, koska alkuperäisistä Kehärata-rahoista annettiin noin 7 miljoonaa euroa Dixin bussiterminaaliin. Kehä kolmoseen tarvitaan 4,6 miljoonaa euroa lisää, koska Kehä 3 rakennettiin etuajassa – siis käytettiin vuoden 2016 Kehä 3-rahat etuajassa. No, vähensivätkö nämä etuajassa rakennetut jutut investointibudjettia vuodelle 2016. Ei kuulemma. […]

Vuoden 2016  talousarviossa on muutama juttu, joita on kissojen ja koirien kanssa pyydetty vuosikausia ja nyt ne saadaan! ( Mikäli valtuusto siis hyväksyy budjetin.) Tässä oli pitkä ajanjakso, että  koulussa oli kovin vähän taito- ja taideaineita ja käytännössä  vähän kieliä. Vanhassa opetussuunnitelmassa  oli vähennetty taito- ja taideaineita. Luulivat raukat, että akateemisuus tekee pätevän ihmisen!  HAH! Vaikka aivotutkimuksetkin todistavat, että sekä käsi että jalka ovat yhteydessä aivoihin. Ja sekä käden että jalan harjoittaminen kehittää aivotoimintaa mitä suurimmassa määrin, lisää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. […]

Kuntalaiset kysyvät, miksi Vantaan velka vain kasvaa, vaikka palvelut tuotetaan 1000 e/pää halvemmalla kuin muissa suurissa kaupungeissa. Meille sanotaan, että ”velka on otettu investointeihin, mikä on eri asia”. Lähdin tutkimaan, mihin kaikkeen velkaa on otettu viimeisten 10-20  vuoden aikana. Velka on kaksinkertaistunut 10 vuodessa, ollen pian 1,2 miljardia. Kävin läpi kaupungin vanhat budjettikirjat. Tulos on tämä: Pelkästään liikennealueisiin ja Kehärataan on 10 vuodessa pantu 600 miljoonaa euroa. Liikennealueet ovat teiden asvaltoimista ja  Kehärata on rataa ja sen asemia. 10 vuodessa […]

1

INVESTOINNIT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN Vantaan talous- ja velkaohjelmassa on vuodesta 2013  lähtien rajattu kaupungin investoinnit (muut kuin Kehä 3 ja Kehärata) 100 miljoonaan per vuosi. Se on samaa luokkaa kuin mitä investoinnit olivat 1990-luvun alussa, jolloin kaupungissa oli 50.000 asukasta vähemmän. Investointien hillintää  tehdään TVO:ssa  viivästyttämällä koulu- ja päiväkotirakentamista. Siitäkin huolimatta, että  yksi  jos toinenkin koulu  jo ratkeaa  liitoksistaan  kasvavien oppilasmäärien  ja kosteusvaurioiden johdosta. (Lataa pdf tästä: INVESTOINNIT VANTAA 1995-2016 keskeneräinen) Mutta teiden rakentamisista ei tingitä. Joka vuosi käytetään 26-30 miljoonaa euroa  30 eri […]

6

Tämä on surullinen tarina siitä, mitä kaikkea voidaan tehdä ja tekemättä jättää kosteusvaurioisessa koulussa ilman, että lapsia saadaan pois terveydelle haitallisista tiloista. Vaikka tapauksemme on yhdestä koulusta, ongelma koskee monia. Taustalla on maan rakennustapa 1970-80-luvuilla: laajapohjaisia, tasakattoisia betonielementtikouluja  -ilman kosteuseristeitä pohjalaatassa –  ilman salaojia – jopa rakennusjätteet koulun alle haudaten. (Esim. koulut:  Hämeenkylä, Martinlaakso, Laajavuori, Hiekkaharju, Korso, Itä-Hakkila; Varisto…) Sekä maan tapa rakentaa ja peruskorjata 1990-2000-luvuilla: kovalla kiireellä  – rakennusaikainen kosteus ei ehdi haihtua betonielementeistä  – muovimatot liimataan märän päälle […]

Todella upeaa, että Vantaa painottaa asuinalueille ja koulujen pihoille rakennettavia monitoimikenttiä, kuntoilu- ja leikkivälineitä liikuntapaikkasuunnitelmassaan. Kiitokset siitä! Ja yllättävän hyvinhän Vantaa on pystynyt näitä lähiliikuntapaikkoja rakentamaan tiukasta säästökuurista huolimatta. KOULUJEN  LÄHILIIKUNTAPAIKAT Esim. Kartanonkosken koulun viereen on tehty ihan hirmu hieno lähiliikuntapuisto. Siellä on valtavat tekonurmikentät jalkapallolle, jääkiekkokaukalo talvisin, rantalentiskentät, sählykenttä, koriskenttä, kuntoiluvälineet ja ties mitä. Tämän hinta oli kolme miljoonaa euroa ja ensi vuonna vielä 1,9 miljoonaa huoltorakennuksesta. Noin 5 miljoonan euron investointi palvelee 850 koululaista ja Pakkalan-Tammiston 14.000 asukasta. […]

Valtuustoaoite Hevoshaan ja Tuomelan koulurakennusten ja tonttien hyödyntämisestä  kaupungin omaisuutena. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme selvitettäväksi, miten Vantaa voisi hyödyntää  asuinalueidensa tärkeitä  kiinteistöjä Hevoshaan koulurakennusta ja tonttia ja Tuomelan koulurakennusta ja tonttia, jos niitä ei tarvita koulukäytössä. Kasvukaupungissa ei kannata myydä hyvällä paikalla sijaitsevaa tonttia, jonka arvo vain kasvaa tulevaisuudessa. Eikä toimivaa, johonkin käyttötarkoitukseen sopivaa rakennusta kannata purkaa. Hevoshaan tontti sijaitsee Hakunilan Urheilupuistossa asukasviihtyisyyttä lisäävän liikunta-alueen keskellä. Olisi harkitsematonta  myydä  iso pala urheilupuistoa  kerrostalorakentamiselle –  kaupungissa, jossa  ei ole puutetta asuinrakennustonteista. Tuomelan […]

Kiitos Vantaan kaupungille, että ryhdyitte nopeasti toimenpiteisiin Ullantiellä tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Moni vanhempi tosin toteaa katkerasti, että miksi vasta nyt, sen jälkeen kun lapsi jäi auton alle sillä tiellä. Ullantien läpiajoliikenteestä oli valitettu vuosia kaupungille, samoin kuin Korson Tavitiestä, josta tein valtuustoaloitteen 2013, kun mikään muu ei enää auttanut. Tavitien peruskorjaus saatiin aloitteen myötä Vantaan rakennusohjelmaan vuodelle 2018. Ullantien tapahtuma toivottavasti vauhdittaa Pihkalantien rakentamista ja Ullantien, Pirjontien ja Joukontien korjausta turvallisemmaksi. (Kysynkin nyt maankäyttöjohtaja Penttilältä, milloin Pihkalantie mahtuu Vantaan rakennusohjelmaan […]

Elämän lottoarvonnassa kävi uskomaton säkä, 7 oikein ja tuplausnumero! Sain syntyä maahan, joka on vauraampi, turvallisempi  ja tasa-arvoisempi  kuin 95% maailman maista. Maahan, jossa kaveria ei jätetä ja jossa jokaisella lehmälläkin on nimi. Jossa nainen voi tulla presidentiksi  ja  mies voi jäädä koti-isäksi.  Jossa on maailman suurimmat puhtaan veden varannot eikä lainkaan kulkutauteja. Ei  maanjäristyksiä  tai tsunameja. Mikään näistä ei ole minun ansiotani. Minulla vain kävi uskomaton säkä. Minun ei tarvinnut koskaan kärsiä nälkää eikä mennä lapsena töihin. Sain käydä […]

Kävin erilaisilla asuntomessuilla. Vantaan Mikkolassa puretaan 70-luvun lähiötaloja ja rakennetaan ne uusiksi paremmin. Vuokratalot on tyhjennetty asukkaista ja maanantaina pannaan säpäleiksi. Eli tehdään juuri niin kuin 1970-luvun arkkitehdit maalailivat: ”Nämä talot rakennetaan kestämään 30 vuotta, sitten ne voidaan purkaa ja rakentaa tilalle uudet.” Sitä ennen taloissa muistellaan entistä Mikkolanpuistoa #munmikkola, tutkaillaan tulevaisuuden lähiörakentamista, pidetään pihajuhlia ja työpajoja, maalataan graffiteja ja luodaan uutta Mikkolaa viikon ajan 15.8. asti. Olipa nostalgista 70-luvun lähiölapsena katsoa valokuvia sen ajan pihoista ja leikeistä! Tuollaista se oli meilläkin Kouvolan Pikku-Palomäellä silloin […]

1

Kielifani saa taas jännittää. Saavatko Vantaan koululaiset oppia uusia vieraita kieliä vai onko tyydyttävä toiseen kotimaiseen? Kesäkuussa opetuslautakunta yritti päättää kieliohjelmasta. Tulisi varhennettu englannin opetus jo 1. luokalla ja 2. luokalla kielikylpymäisesti 1 tunti viikossa. Tulisi uusia vaihtoehtoja 4. luokalla vapaaehtoisesti aloitettavaksi toiseksi pitkäksi kieleksi . Esityksessä ehdotettiin espanjaa, ranskaa, saksaa ja venäjää kielitarjottimelle. Ruotsi jäisi A2-kielenä pois, koska se tulisi joka tapauksessa varhempana B1-kielenä kaikille  jo 6. luokalta alkaen. Ruotsin opetus varhennettaisiin alkamaan 6.luokalta. Myös ruotsin kielikylpyjä lisättäisiin eskariin. […]

Tämmöinen kesälomajuttu vaan. Kun minä olin nuori, virus oli mikroskooppisen pieni eliö, jonka takia ihminen saattoi sairastua flunssaan. Mato laitettiin koukkuun, kun alettiin onkimaan Kalalammen isolta kiveltä. Verkkokauppa oli kalastustarvikeliike. Palomuuri oli betoninen seinä saunankiukaan takana. Applikaatio oli vaatteeseen ommellen liitettävä kangaskuvio Anneli Rämän käsityötunnilla tyttölyseossa. Operaattori, jos sellaista sanaa jossain tv-sarjassa tai Kummisetä-elokuvassa käytettiin, liittyi mafian toimintaan. Vakoiluohjelma oli ”Kevään 17 hetkeä” tai ”Maxwell Smart” – tv-sarja. Isäntä oli maalaistalon päämies tai  jonkun tilaisuuden järjestämisvastuullinen henkilö. Eväste oli se, mitä […]

1

Valtuustokauden strategia on tärkein ohjaustyökalu kaupungin toiminnassa. Mitä asioita strategiaan laitetaan, sitä tehdään. Ja millaiset strategian mittarit valitaan, se käytännössä määrää, kuinka hyvin strategia onnistuu. Strategian väliarviota ja mittareita on nyt työstetty kaupungin johtoryhmän kokouksissa ja työryhmissä pitkin vuotta. Kaupunginvaltuusto – joka on kaupungin ylin ohjaava elin ja jonka sanan pitäisi painaa eniten – pääsi kuitenkin työstämään strategiaa vasta toukokuussa ja vain lyhyesti, kahden tunnin ryhmätöillä. Taas kerran tapahtui seminaari-ihme: normaalisti pikkuasioista jankkaava valtuusto terästäytyi ja käytti annetun ajan maksimaalisen […]

2

Hevoshaka ja Tuomela sisällytettävä teknis-taloudellisiin kouluverkkoselvityksiin Vantaa on vihdoin teettämässä teknis-taloudellisia selvityksiä kouluverkon kunnosta, isot kiitokset siitä! Selvitykset tehdään kolmessa osassa siten, että ensin valmistuu Länsi-Vantaan kouluverkon teknis-taloudellinen selvitys kesän 2015 aikana. Siinä selvitetään, missä kunnossa koulukiinteistöt ovat – paljonko niillä on korjausvelkaa sekä miten hyvin ko. rakennukset palvelevat nykyajan käyttötarpeita. Pyydän, että näihin selvityksiin otetaan mukaan jo aiemmin lakkautettavaksi päätetyt koulurakennukset Hevoshaka ja Tuomela. Kaupungin tulisi selvittää, missä muodossa nämä rakennukset olisivat kaupungille yhä tuottavia – voisivatko ne toimia […]

Talous- ja velkaohjelma on todellakin velanotto-ohjelma! Olemme tilanteessa, jossa kaupungin verotulot saattavat jäädä 20 miljoonaa euroa siitä, mitä budjetissa 2014 niiden arvioitiin olevan. Palkkatulot Vantaalla eivät ole kehittyneet odotetusti. Tarkoittaako tämä, että jostakin on tempaistava 20 miljoonaa euroa lisää rahaa eli velkaa jo ensi syksynä? Kun Vantaan talous- ja velkaohjelmaa tehtiin 2012, kaikissa skenaarioissa kaupungin tulojen kasvuksi oletettiin 3 % vuodessa. Tämä on nyt osoittautunut aivan liian positiiviseksi arvioksi. Valtiovarainministeriö ennustaa talouskasvuksi tälle vuodelle 1,2%  ja ensi vuodelle 1,4%.  Palkkatulot […]

Olen sitä sukupolvea, joka kasvoi aikuiseksi ylipolitisoituneella 70-luvulla. Saimme huonon kuvan politiikasta – varsinkin poliittisista virkanimityksistä. Näimme, kuinka kukin suuri puolue valtaan päästessään perusti lisää poliittisia virkoja miehittääkseen virastot omilla edunvalvojillaan. Meidän mielestämme se oli väärin. Demokratian kuuluu toimia niin, että kansan valitsemat päättäjät päättävät ja neutraalit virkamiehet toteuttavat päätökset. Demokratiassa virkamiesten kuuluu olla epäpoliittisia. He eivät ole sidoksissa mihinkään puolueeseen. He eivät aja jonkun puolueen agendaa rivien välissä, vaan toteuttavat puhtaasti sitä tahtoa, jonka kulloinkin vallassa olevat päättäjät ilmaisevat. […]

Kyllä on surkea ja tyhmä olo.  Niin paljon kuin olemme valtuustossa edistäneet kouluteiden turvallisuutta, mitään apua siitä ei tunnu olevan kaupungissa jossa on 50 koulua ja tuhat koulutietä – joista osa väistämättä on kinttupolkuja. Tänään 10-vuotias lapsi kuoli Ullantiellä, kapealla ja mäkisellä autotiellä Mikkolan ja Matarin välissä. Syvä osanottoni lapsen perheelle ja kavereille ja koko Matarille. Alueen asukkaat olivat vuosien varrella valittaneet kaupungille kapean autotien turvallisuudesta. Viime kesänä Ullantie asvaltoitiin osin uudestaan, mutta edelleen kovin kapeaksi. Ojat tien molemmin puolin jäivät. Lapset jatkoivat […]

  ”Vantaan päättäjät tekevät historiaa hyväksyessään kaupungin budjetin ilman euronkaan muutosta” (kaupunginhallituksessa ja pian valtuustossa 17.11.2014), kirjoittaa päätoimittaja Risto Hietanen Vantaan Sanomissa. Hän arvelee että päättäjät ovat ”todella sitoutuneita talous- ja velkaohjelmaan, eivätkä halua avata sitä lainkaan.” (VS 8.11.2014) Totuus lienee, että Vantaan suurimmat poliittiset ryhmät Kokoomus ja SDP luovuttivat vallan pois, kun he valitsivat uuden kaupunginjohtajan 2011. Hietanen kuvasi tätä silloin Helsingin Uutisissa: ”Nenonen sai Lindtmanilta ja Mäkiseltä lupauksen virkajohdon ja poliittisen johdon työnjaon selkeyttämisestä …Nenonen saa johtaa asioiden virkavalmistelua […]

  Vuoden 2012 syksyllä Vantaalla päätettiin tehdä kattava kouluverkkosuunnitelma. 2013 budjettikirjan investointiosassa lukee: ”Vantaan kouluverkko ja todellinen uudisrakennustarve tullaan tarkistamaan kokonaisuutena. Tarkastelussa huomioidaan alueella olevat kaikki vanhat koulurakennukset sekä niiden korjaustarpeet ja laajennusmahdollisuudet.” Torso tuli. Sellainen jossa oli laskettu vain koululaisten koulumatkoja ja jyvitetty koulujen pinta-aloja niin että 9,5 m2/ oppilas riittäisi. Tilantehokkuusohjelmalla säästyy yhden koulun lisärakentaminen vuosittain, kun 300-350 henkeä vuodessa kasvava oppilasmäärä mahdutetaan jo olemassaoleviin kouluihin. Lisäksi lakkautetaan kaksi arvokkaalla tontilla olevaa koulua (Hevoshaka ja Tuomela), joista saadaan […]

2

Kohtaaminen kadunmiehen kanssa. Aina kun olen tavannut tämän eläkeläisukon koirakävelyllä, hän on jaaritellut pelkästään koirastaan. Niin pitkästi, että olen miettinyt  ’onkohan se vähän höperö, kun on noin tohkeissaan tuosta koirasta’? Tällä kertaa minulla on käsissäni poliittisia mainoksia, joita jakelen, kun kohtaamme hänen postilaatikollaan.  Leppoisasta jutustelijasta paljastuu jotain uutta. ”Ai vihreä? Pankaa nyt perkele isompi älämölö tuosta Fennovoimasta!  Ei nyt helvetti voida ottaa ydinvoimalaa ryssiltä! Nehän voi sen jälkeen sammuttaa meiltä sähköt ja kaasut (maakaasuputken) kaikki! Ollaan ryssän armoilla sitten.” ”Ootte […]

Taas on aika, jolloin kaupunginvaltuutetut käyvät läpi oman kuntansa talousarvioehdotusta ja tutkivat, kuinka hyvin budjettikirjassa kuvatut toimet ja rahasummat edistävät kuntalaisten palveluja ja hyvinvointia. Ja olisiko syytä tehdä muutosehdotuksia? Valtuutettu ja lautakunnan jäsen: lue budjettikirjaa kuin piru raamattua. Koeta keksiä, mitä rivien väleihin on piilotettu. Katso edellisen vuoden budjettikirjasta, tuliko edellisvuonna luvatut hommat hoidettua ja mitä nyt on yhtäkkiä jätetty pois tai muutettu tyystin toiseksi uudessa budjettikirjassa. Arvaisitko esimerkiksi, mitä sisältyy viattomaan lauseeseen: ”Mittausosaston tavoitteena on, että palvelumaksut kattavat omakustannuksen”? Se […]

1

Nyt pyydän apua joukkoistamisella. Voisitteko kertoa, missä kaikissa Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa on jouduttu tekemään kosteusremonttia pian suuren peruskorjauksen tai uudisrakentamisen jälkeen? Esim. muutaman vuoden päästä? Liittyvätkö useimmat kosteusremontit juuri märän betonin päälle asennettuihin muovimattoihin? Joissa märässä muhivat mattoliimat alkavat erittää kaasuja, jotka aiheuttavat ihmisten sairastelua. Isoihin yllätysremontteihein on jouduttu äkisti mm. Havukosken koulussa, Kanniston vain kolme vuotta vanhassa koulussa sekä Kartanonkosken niinikään uudehkossa koulussa. Havukosella pääsyy oli reikäinen katto, Kannistossa ja Kartanonkoskella läpimärkä betoni. Olen kuullut, että vastaavia kosteusremontteja on […]

Julkaisen tässä blogissa nyt listan kaikista v. 2013 Vantaalla sisäilmaongelmien takia korjauslistalla olleista kiinteistöistä. (rullaa alas asti) Niitä on 60, enimmäkseen kouluja ja päiväkoteja, mutta myös muita kaupungin kiinteistöjä. Julkaisen listan lasten vanhempien huolten pienentämiseksi. Nimittäin Vantaan Sanomat kirjoitti 23.8.2014, että puolet Vantaan kouluista on sisäilmaongelmaisia. Tästä voi lukija arvella asioiden olevan pahemmin kuin ne ovatkaan. Huolestuneita kommentteja VS-nettisivulla runsaasti. Siksi asiaa on hyvä avata tarkemmin. Suuri osa listalla olevista rakennuksista kärsii paljon pienemmistä ongelmista, kuin mitä oli Kanniston ja Havukosken kouluissa. […]

1

Nyt ottaa pattiin! Vuosikymmeniä on Suomessa penätty parempaa rakentamisen laatua ja silti kärsitty koko ajan vain huonommasta ja huonommasta julkisesta rakentamisesta. Betonilaattojen ei anneta kuivua, muovimatot liiskataan märkään betoniin ja  vielä puolimärkiin elementtiseiniin ripustetaan sateessa lionneet märät eristeet. Vantaalla Kanniston koulun rakentamista seuranneet asukkaat ja vanhempainyhdistys sanovat, että näin kävi koulua rakennettaessa kolme vuotta sitten. 10% koulun oppilaista on oireillut, osa pahastikin. Nyt uutta koulua on korjattu mittavasta kosteusvauriosta, kaupungin kustannuksella. Alkuperäinen rakennusurakoitsija YIT ei liene vielä myöntänyt mitään. Kysyn nyt seuraavaa, olisi kiva […]

MM-kisat 1974 olivat ensimmäiset, joita seurasin – pakosta, koska veljeni ja isäni liimautuivat talon ainoan telkkarin ääneen ja kommentoivat pelejä kovaan ääneen. Minustakin tuli Hollannin kannattaja, kun veljeni vaahtosi totaalijalkapallosta, Cruijffista, Neeskensistä ja Haanista. Katkerassa loppuottelussa Hollanti hallitsi pitkään, vaan lopulta Saksa sai 2-1 voiton. Futisfani oppi, että riippumatta joukkueiden osaamisista tai tapahtumista kentällä, toinen joukkue voi voittaa pelin. ’Pallo on pyöreä’, tuo sietämätön lausahdus! Jalkapallon katseluuni tuli 20 vuoden tauko, kun muutin omilleni. Varsinainen futisfani minusta tuli kesinä 1994 ja 1998 […]

Vantaan sitova tavoite vuonna 2014 on: ”Velkaantumiskehitys hallintaan”. Tavoitteen mittari on: ”Pitkäaikaisen velan määrä kasvaa enintään talous- ja velkaohjelman mukaisesti”. Mitä Vantaan talous- ja velkaohjelma sanoo velan määrän kasvusta? (Vantaan taloudesta lisää tietoa täällä:http://www.vantaa.fi/talouskuntoon) Se sanoo, että tiukimmalla säästöskenaariolla 4 (jonka edellinen valtuusto valitsi 18.6.2012) velan määrä on korkeimmillaan v. 2015 noin miljardi euroa – ja alkaa siitä vähenemään joka vuosi, kun velkaa maksetaan takaisin. Tämä ei nyt toteudu, vaan velka kasvaa yhä vain vuoteen 2017 asti – mahdollisesti pidemmällekin. Olosuhteet ovat […]

2

Vuonna 1980 ihmettelin makrotaloustieteen luennolla, miten jatkuva talouskasvu on mahdollinen. Professori Jukka Pekkarinen, nykyinen Valtiovarain ministeriön ylijohtaja, sanoi, että siihen koko taloustiede perustuu. Kun ajattelin jatkuvaa kasvua, näin mielessäni maapallon, joka pursuaa ihmisiä niin ettei jalansijaa heille löydy. Näin valtavia suurkaupunkeja ja järjettömiä määriä koneita – kaikkea ahtautuneena aina vain pienempään tilaan. Mietin, että jossain on joku raja, jonka yli tuottavuutta ei voi enää tehostaa. Fysiikan lait tulevat vastaan. Ihmiskehon rajallisuus tulee vastaan. Ajan rajat tulevat vastaan. Jatkuva kasvu on […]

Nuorempana minulla oli hassuja ennakkoluuloja. Suhtauduin epäilevästi mm. aamuvirkkuihin, lyijytäytekynän käyttäjiin ja tummansinisestä väristä pitäjiin. Ihan totta. Aamuvirkut olivat minusta epäilyttäviä. Jos ihminen menee nukkumaan aikaisin ja herää aikaisin, täytyyhän hänen olla mielikuvitukseton rutiinin rakastaja. Vai? Lyijytäytekynän käyttäjät olivat astetta pahempia. Mitä se tuommoinen himmeän harmaan pikkupräntin tai numeron nyhertäminen oikein on? Ei voi olla oikeaa elämää, varmasti joku pikkusieluinen pedantti virkamiestyyppi, ajattelin. Kyllä verevä ihminen kirjoittaa tussilla tai mustetäytekynällä, niillä on nopea liu’uttaa kynää ja tekstistä saa paksun puhuvaa. Ennakkoluuloisimmin suhtauduin tummansinisestä väristä pitäjiin. […]

Kaikki suomalaisethan ovat alun perin maahanmuuttajia. Kantaisämme ja -äitimme muuttivat tänne Baltiasta tai Volgan mutkasta. Sen jälkeenkin olemme olleet innokkaita maahanmuuttajia. Sata vuotta sitten meiltä lähti Amerikkaan 300.000 ihmistä mainareiksi, metsätyömiehiksi, kotiapulaisiksi. Minunkin isänäitini  lähti sata vuotta sitten Pohjanmaalta Amerikkaan siirtolaiseksi –  mutta palasi takaisin, kun hänen räätälimiehensä kuoli tuberkuloosiin. Niin minusta ei tullut kolmannen polven siirtolaista Amerikkaan. 1960-luvulla Ruotsiin meni neljännesmiljoona Volvon tehtaille. Englantiin, Saksaan ja Ranskaan meni tuhansia tyttöjä au-paireiksi. Olen itsekin kokeillut maahanmuuttajan uraa: lukiolaisena USA:ssa, kesätyöläisenä […]

2

    Suomen Armeijan kuva-arkisto on julkistanut harvinaisia värikuvia sodasta. Minä julkistan muutamia kuvia isäni Yrjö Norrenan sota-albumista, jospa joku osaisi kertoa niistä enemmän kuin minä? Yrkki lähti sotaan seikkailunhaluisena nuorukaisena, ilmoittautui palvelukseen alaikäisenä ja hyväksyttiin rintamalle nipinnapin 18-vuotiaana. Hänet määrättiin 25.9.1941 jalkaväkirykmentti 52:een, josta muodostettiin kaksi vuotta myöhemmin  25.9.1943 Jääkäripataljoona 5. Tämä oli kenraali Laguksen alla toiminut erikoisjoukko – jonka tehtävänä oli mennä aina sinne missä apua eniten tarvittiin, vallata asemia ja siirtyä sitten seuraavaan paikkaan. Yrkki taisteli eturintamalla Syvärillä, […]

  Kun tyhjensin äitini kellaria, löysin laatikollisen vanhoja koulukirjojani  ja -vihkojani 1970-luvulta. Hämmästyin kovin. En ollut muistanutkaan, kuinka paljon senaikaisessa koulussa tehtiin kotitehtäviä ja vapaaehtoisia omia työkansioita. Noin paksu ja perinpohjainen itse kirjoitettu ja piirretty kansio maantiedosta ja biologiasta! Vaivalla käsin kirjoitettuja tiivistelmiä opittavista aiheista sekä runsaasti niitä sivuavaa muuten vain kiinnostavaa lisätietoa sanoin ja kuvin. Sen sijaan 70-luvun koulukirjat olivat tekstipitoisia, surkeilla mustavalkoisilla kuvilla varustettuja tiiviitä tiiliskiviä. Vastapainoksi olen leikellyt kotiin tulleet Valitut Palat ja käyttänyt harvat värikuvat täysimääräisesti hyödykseni koulukansioita tehdessäni. […]

Opin jotain suurvalloista ja heidän kasvojensa säilyttämisen tärkeydestä 17-vuotiaana vaihto-oppilaana lukion International Relations-kurssilla Amerikassa. Opettaja Floyd Jenkins antoi meidän muodostaa omat Yhdistyneet Kansakuntamme. Koko lukukauden opetus koostui vapaasti muotoutuvista YK:n istunnoista. Ennen pitkää Neuvostoliittoa edustavaa poikaa alettiin salavihkaa kiusoitella salissa, elettiinhän vuonna 1977 vielä kylmän sodan aikaa. Pojalla sattui vielä olemaan hieman venäläisiä sukujuuria taustassaan. Venäläiskiusoittelu oli pientä, miltei huomaamatonta, kuitenkin riittävää ärsyttämään hänet. Eräänä päivänä hän sitten yhtäkkiä paukautti kesken puheiden, minuun tuijottaen, että ”Finland, I have just invaded you!” (Suomi, olen juuri […]

1

Uutta elinvoimaohjelmaa kiiteltiin runsaasti Vantaan valtuustoinfossa, ja syystä. Siinä on lueteltu pitkä lista konkreettisia toimenpiteitä, jotka toteutuessaan nostavat Vantaan työpaikkaomavaraisuutta entisestään (nyt 105%). Siinä  kasvatetaan työpaikka-alueita Aviapolista, Vehkalaa, Kivistöä.  Luodaan lentokentälle logistiikka-, palvelu- ja matkailuyrityksiä. Kehitetään oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Vahvistetaan Vantaan markkinointia ja maineenparannusta. Kaikesta näkee, että ohjelman ovat tehneet korkeasti koulutetut, tavoitteelliset, bisnesorientoituneet ihmiset. Hyvä niin. Tarvitsemme liiketoimintaa. Pienyrityksethän  paikkasivat  Suomessa kaikki  60.000 teknologiateollisuudesta menetettyä työpaikkaa viimeisten 10 vuoden aikana. Hyvä pienyrittäjät! Mietin tässä kuitenkin, että auttavatko nämä Vantaan […]

Vasta  15 vuotta Korsossa asuneena kuuntelen ällikällä vanhoja korsolaisia, jotka purskahtavat nauruun kuullessaan, että Korson keskusta suunnitellaan uusiksi. ”Taas! Taas! Monesko keskustasuunnitelma tämä jo on? Ainakin kuudes tai  kahdeksas!” Yli 20 vuotta on suunniteltu, aiotaanko koskaan rakentaa!?” Noh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, toppuuttelen. Eikö ole kiva että edes nyt?  Ja vilpittömästi, Korso oli varmasti jotain ultramodernia ja yyberhienoa 1960-luvun alussa. Muistakaa edes sitä. Olen itsekin Korson aluetoimikunnassa viiden vuoden aikana nähnyt ainakin kolme suunnitelmaa. Viimeisimmässä oli futuristisesti rakennettu valtava kansi […]

Korson Tavitiellä on odotettu koululaisten liikenneturvallisuuden parantamista jo yli 10 vuotta. Tein valtuustoaloitteen tien turvallisuudesta huhtikuussa 2013. Nyt tammikuussa 2014 saan siihen vastauksen. Vastaus ei ihan minua miellytä. ”….Tavitien katkaiseminen ei ole em. perusteilla mahdollista lähitulevaisuudessa…..Kadun suunnittelu on kuitenkin päätetty käynnistää uudelleen…. pyrkii esittämään Tavitien rakentamista vuonna 2018….” Vastaan vastaukseen huomenna näin – mielestäni rakentavasti ja sovittelevasti: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät virkamiehet ja kollegat. Olen iloinen, että olette paneutuneet hartaasti  tähän liikenneturvallisuusasiaan, kiitokset siitä! Tavitie on yksi niistä kouluteistä, jonka varrella […]

Ensinnäkin. Kouluaktiivit loivat tänä syksynä aivan uuden mahdollisuuden poliittiseen päätöksentekoon: kansalaisten joukkoistamisen. He tekivät töitä kymmenen kertaa enemmän kuin valtuutetut asioiden perinpohjaiseksi selvittämiseksi. He tarjosivat ammattiasiantuntijoiden näkemyksiä ja vaihtoehtoja koulupäätöksiin: insinöörejä, arkkitehteja, oikeusoppineita, laskentatoimen ammattilaisia jne. He myös pakottivat poliittisen kulttuurin Vantaalla katsomaan itseään peiliin, eikä sieltä kaikistellen näkynyt kaunis kuva. Niin moni kokoomuslainen oli luvannut äänestää Hevoshaan ja Tuomelan koulujen puolesta ja uhonnut jopa jättävänsä ryhmän, jos ei kouluja säilytetä. Niin moni käänsi käärmeennahkatakkinsa. Täydet pisteet ja rispektit Raija Virralle ja […]

Talous- ja velkaohjelmasta. Suoraan asiaan. Haluan kysyä valtapuolueilta, demareilta ja kokoomukselta, sekä kaupunginjohtaja Nenoselta, vilpittömästi: mikä teitä viiraa? Ensin piti tehdä tiukka talous- ja velkaohjelma, jotta velkaantuminen saadaan hallintaan. Nyt te saman velkaohjelman nimissä lohmitte aina vain lisää velkaa, jo yli 5000 euroa per vantaalainen. Velankorot ovat 20 miljoonaa vuodessa, mutta kolmen vuoden päästä ne ovat 40 – 55 miljoonaa euroa vuodessa, talousjohtajan mukaan. Montako koulua pitää lakkauttaa lisää, että nuo korot saadaan maksettua? Vihreät esittivät, että kuntaveroa korotetaan 0,5 %. […]

  Kun kuulimme tilantehostusohjelmasta helmikuussa, meille sanottiin vain, että aikomus on lakkauttaa kaksi koulua, jotka ovat ns. pommeja ja aivan tiensä päänsä. Varmuuden vuoksi pyysin opetuslautakunnassa selvitystä vantaalaisten koulujen sisäilmatilanteesta. Elokuussa saimme selvityksen, jossa todettiin ainoastaan sisäilmailmoitusten määrä, ei sanaakaan yksittäisten koulujen tilanteesta. Sen jälkeen kysyin vielä kirjallisesti kolme kertaa, saamatta yhtäkään vastausta. Kouluaktiivit paljastivat useista kouluista vakavia sisäilmaongelmia: Korso, Pähkinärinne, Askisto, Varisto, Hakunilanrinne – juuri niitä kouluja, joihin lapsia nyt aiotaan siirtää – Havukoski, Kivimäki, Vantaankoski  jne jne. Monet koulut […]

Nyt on pakko tarttua näihin järjettömiin tuhlauksiin, mitä talous- ja velkaohjelman johdosta Vantaalla on harrastettu. Otan esimerkin kouluista, koska istun opetuslautakunnassa. Opetusta on vähennetty 1.-2. luokilla (1 vuosiviikkotunti, enempää ei lain mukaan enää voinut). ”Säästöä”  saatu 125.000 euroa. Peruskoulun  A2-kielen ryhmäkoko on nostettu 12:sta 18:aan. ”Säästöä” saatu 62.000 euroa. Myös lukioista on poistettu 12% kursseista, säästetty summa  n. 5% menoista. Mutta kun katsotaan haittoja, mitä näistä pikkuruisista säästöistä seuraa, ne ovat valtavat. On tutkittu, että satsaus 6-9-vuotiaiden koulutukseen on sekä […]

1

Ensinnäkin on todettava, että koulunlakkautus sillä perusteella, että on laskettu vain tilantehokkuus ja myytävästä tontista saaatava hinta, on hallintolain vastainen. (Tätä käsittelin blogissa ”Vastine jota ei julkaistu”) Sitten. Toinen Vantaan lakkautettavaksi aiotuista kouluista on rakennettu lahjatontille, jossa lahjakirja on määritellyt tontin käyttötarkoitukseksi koulutoiminnan. Johtavat lainoppineet sanovat, että ennen v. 1997 tehty tarkoitemääräyksen sisältävä lahjakirja sitoo saajaansa ikuisesti. Vantaa ei siis voi laillisesti myydä Tuomelan koulua ja tonttia, eikä edes käyttää niitä muuhun kuin koulutarkoitukseen. (Vantaan Sanomien juttu täällä) Koulunlakkautuksiin liittyy paljon päättömyyksiä, joita […]

  Koulunlakkautukset jopa laittomia. Vantaan Sanomat ei julkaissut tätä vastinettani Jukka Hakolle (sd.), joten julkaisen sen täällä. Jukka Hako perusteli koulusäästöjä VS-mielipidekirjoituksessa  2.11. (s.11)  Hän tyrmäsi vihreiden, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton esityksen kouluverkkoselvityksestä ennen koulunlakkautuksia – sillä perusteella että kaupungin budjetissa ei ole osoitettu siihen rahaa. Hallintolain näkökulmasta tuo on lievästi erikoinen perustelu. Hallintolain 31 § mukaan päätöksenteossa on ”huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.” Koulupäätöksissä laki tarkoittaa, että oikeudelliset, pedagogiset, sosiaaliset ja taloudelliset […]

Kun olin pieni, 8-vuotias Kouvolan Töröstissä, pelasimme pesäpalloa joka päivä. Toisessa joukkueessa oli kaksi isoa poikaa: meidän Kyösti ja Virsun Timppa. Toisessa oli liuta pikkukakaroita. Ikä- ja kokoero joukkueilla oli suuri. Kyösti  ja Timppa halusivat aina pelata yhdessä pikkukakaroiden laumaa vastaan. Koska he olivat niin paljon isompia, he tietysti voittivat ylivoimaisesti joka kerta. Yritimme puhua heille järkeä, että joukkueet pitää jakaa tasaisemmin.  ”Tässä pelissä ei ole mitään mieltä, jos lopputulos on aina ennalta varma”, perustelimme. Heille ei käynyt. Hävisimme 12-0 […]

Tämä on Antti Karin & co:n vieraskynä-kirjoitus Vantaan Hevoshaan koulun lakkautussuunnitelmista, Hevoshaka-trilogian 3. osa: ”Kosto elää Hakunilassa”. Kiitos että saan julkaista sen. (edelliset osat löytyvät Pelastetaan Hevoshaan koulu – Facebook-ryhmästä https://www.facebook.com/groups/1410422069170788/ )  LEHTIOTSIKOITA v. 2000: – Poliisi rauhoitti joukkotappelun Hakunilassa – Hakunilan rotulevottomuudet vakava varoitus kaikille – Vain yksi somalioppilas uskaltautui kouluun Hakunilassa – Suomalaisnuori sai puukosta etnisissä kahakoissa Hakunilassa – Kosto elää Hakunilassa VUONNA 2013 HAKUNILASSA: • Hakunilassa on tehty vuosikymmenen loistavaa työtä valtaväestön ja ulkomaalaistaustaisten asukkaiden yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi, jotta […]

1

Jos Vantaan budjetti vuodelle 2014 menee läpi sellaisenaan, on kaupunki melkoisessa lirissä muutaman vuoden päästä. Kaupunginjohtaja Kari Nenosen taloustiivistelmässä sanotaan suoraan, että v. 2017 pelkät lainankorot ovat Vantaalla 40-55 miljoonaa euroa vuodessa, kun ne nyt ovat 21 miljoonaa euroa vuodessa. Tiivistelmä Vantaan nettisivuilla kohdassa Hallinto ja talous – Talous: http://www.vantaa.fi/fi/hallinto_ja_talous/prime109_fi.aspx Jos kuntaveroa ei koroteta nyt,  on kahden vuoden kuluttua veroa korotettava yli prosentilla pelkästään, jotta pystyttäisiin maksamaan Vantaan lainojen korot! (Koska yhden veroprosentin tuotto on noin 40 miljoonaa euroa.) Jos taas […]

Eilen Vantaan valtuuston budjetti-infossa sai esittää kysymyksiä kaupungin budjetista vuodelle 2014 ja  taloussuunnitelmasta 2014-2017. Odotin kuusi tuntia, että pääsin esittämään sen tärkeimmän kysymyksen, Vantaan velanotosta ja veroprosentista. Kysyin näin: Vantaan strategiassa sitovana tavoitteena on velkaantumiskehitys hallintaan. Miten jatkuva lisävelanotto vielä vuoden 2016 jälkeenkin, nyt jo 5228 e/vantaalainen, voi olla velkaantumiskehityksen hallintaa? Näyttää siltä, että Vantaan lisävelanotto investointeja varten ei lopu koskaan. Ensi vuonna lisävelkaa otetaan 140 miljoonaa euroa. Velkojen korot ovat nyt 20 miljoonaa, ja lisävelanotolla ne nousevat 40-55  miljoonaan […]

5

 Sain postia tuohtuneelta kuntalaiselta: Miksi ette ole opetuslautakunnassa selvittäneet niiden koulujen kuntoa, joihin oppilaita ollaan siirtämässä? Vastasin hänelle näin: Tiedätkö, pyysin jo maalis-huhtikuussa 2013 opetuslautakunnassa selvitystä kaikkien vantaalaisten koulujen sisäilmatilanteesta. Puoli vuotta ennen tulevia tilantehostuspäätöksiä. Minulle vastattiin, että kattavaa selvitystä on mahdoton antaa. Sanoin, että tuokaa sitten suurpiirteinen selvitys: missä kouluissa on viimeisen 10 vuoden aikana ollut sisäilmaongelmia ja miten ne on korjattu. Liian suuritöistä, antoivat ymmärtää. Sanoin: tuokaa edes viimeisen parin vuoden ajalta kaikkein ilmeisimmät tapaukset: millaisia kosteusongelmia ja miten […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn